Soinin keskustasta Ulvonkylän halki kulkee Multiantie, jonka varrella noin 25 kilometriä keskustasta sijaitsee kauniisti entisöity vanha mylly. Toisinaan Ulvonkylä lasketaan kuuluvaksi kahden kilometrin päässä sijaitsevaan Vehunkylään. Nostalgisen myllyn läheisyydessä sijaitsee myös kota, jossa voi pitää taukoa ja vaikkapa paistaa makkaraa.
Reittiohje: Multiantie, 2545 Soini
Soinin Iirojärven uimaranta sijaitsee aivan tien vieressä noin kymmenen kilometrin päästä keskustasta Multian suuntaan. Kauniin järven rannalle on pistäytyä uimaan ja retkeilemään. Uimarannalla sijaitsee uimakopit, nuotiopaikka ja puusee.
Reittiohje: Multiantie 1017, Soini
Kerrotaan, että Ruotsin Kuningas Kustaa Vaasa on aikoinaan kulkenut Soinin kautta, pysähtynyt juomaan lähteestä vettä ja istahtanut kivelle lepäämään. Joen alkulähteillä sijaitsee Kuninkaankivi. Kuninkaankivi on Soinin ensimmäinen geokätkö. Se on helppo perinteinen kätkö.
Reittiohje Parkkipaikka löytyy osoitteesta Multiantie 573, Soini. Parkkipaikalta on noin kilometrin patikointi metsäistä polkua pitkin kivelle.
Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.
Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.
Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.
Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.
Lisää Tohnin alueen tarinoita löytyy Töysä-Seuran tai Tohnin kyläseuran nettivisuilta.
Osoite: Tohninmäentie 490, 63600 Töysä
Vääräkoski ja Perännejärvi ovat kapeikkoineen mitä kauneimpia vesistöjä Etelä-Pohjanman maisemissa. Itsessään Vääräkoski, vaikkakin kahlittune kuohuineen, on nähtävyys. Vääräkosken molemmin puolin aikoinaan syntyneet taloryhmät ovat osa katoavaa ja juuri tästä syystä säilytettävää miljöötä. Tehdasalueen vieressä sijaitseva Vääräkosken pytinki on yksi alueen merkittävistä nähtävyyksistä.
Vääräkosken kartonkitehdas ja puuhiomo sijaitsee Kokemäen vesistöön kuuluvan Ähtärin reitin varrella. Tehtaan rakennukset sijaitsevat lyhyen Hyvölänjoen Vääräkosken rannalla. Ympäristö on vesistöjen ranta-alueiden osalta maatalousmaisemaa, jota rajaavat metsäiset mäet. Tehdasalueen eteläosa, Hyvölänjoen alajuoksu, on osa valtakunnallisesti merkittävää Ähtärin reitin kulttuurimaisemat maisema-aluetta. Asukkaita kylän alueella on n. 220 henkeä.
Vääräkoski sijaitsee Perännejärven pohjoispäässä, noin 5 km päässä Ähtärin kaupungin keskustaajamasta.
Osoite: Vääräkoskenkuja 28, Ähtäri
Lue lisää Vääräkosken alueesta täältä.
Alavuden Kirkkojärvellä voi harrastaa retkiluistelua sään salliessa. Rataa pyritään pitämään auki ensin talkoovoimin ja kun jää on tarpeeksi vahvistunut, myös kaupungin raskaamman kaluston voimin. Retkiluistinradan mitta on tämän artikkelin julkaisupäivän aikaan n. 2,8 kilometriä pitkä.
Jään pinnan kunto on vaihteleva, sillä luonnon jäät harvoin ovat tasalaatuisia koko järven alalta. Retkiluistimilla luistelu on kuitenkin helpompaa kuin vaikka hokkareilla, sillä pitkä terä auttaa epätasaisella jäällä liukumista. Luistimissa on suksiside, johon voi kiinnittää tavallisen luistelumonon. Avuksi ovat myös teräväkärkiset luistelusauvat. Kypärä kannattaa myös muistaa!
Tusan rannassa on mukava näkötorni ja laavu. Näkötornissa voi käydä sisällä lämmittelemässä ja ulkona sen takana voi paistaa makkaraa nuotiolla. Huusi ja puuvaja löytyvät lähempää parkkipaikkoja.
Retkiluistinradan vierellä menee yleensä myös hiihtolatu ja kävelyreitti.
Järven jäälle ja radalle on lyhyt mennä joko Tusan uimarannan kautta, jossa on parkkialue autoille tai keskustasta Huhtapuiston kautta. Yllä kuvassa luonnon taidetta ja alla pari aikaisempaa kuvaa kun jääpeitettä vasta kovasti odoteltiin.
Tusan uimarannan osoite: Ilkankuja, 63300 Alavus
Rantapuiston osoite: Huhtamäentie, 63300 Alavus
Viihtyisä laavu sijaitsee Saarisenjärven rannalla. Laavulta löytyy polttopuita joilla saa tehtyä tunnelmallisen retkinuotion. Tieltä on reilun puolen kilometrin patikointi vanhaa tienpohjaa pitkin. Laavulla voi vierailla ympäri vuoden. Laavu on merkitty myös Kuuden tähden reitistön karttaan.
Reittiohje: Lepikonperäntieltä (59) käännytään Nuoramontielle, jonka vasemmalta puolelta opastus laavulle.
Google Maps: 62.628281, 24.279908
Nuoramon laavulla istuessa voi nauttia auringonlämmöstä, lintujen laulusta ja metsän huminasta. Laavulta on kaunis näkymä harvan mäntymetsän läpi Keskimmäinen-Nuoramo järvelle, joka sijaitsee tien toisella puolella. Syksyisin laavun läheisyydestä voivat sienten ystävät löytää etenkin kangasrouskuja.
Metsästysseuran ylläpitämältä laavulta löytyy polttopuita, mutta vieraillessasi voit tuoda myös omat polttopuut. Paikka pitää jättää siistiksi lähtiessä ja varmistaa, että tuli ei karkaa läheiseen kuivaan mäntymetsään.
Reittiohjeet: Kohdasta Niemisvedentie 1154 kääntyy tie Lepikonperäntielle (60), jolta käännytään Nuoramontielle (19). Laavu näkyykin jo vasemmalla männikköisessä auringonpuoleisella rinteellä.
Google maps: 62.629250, 24.273178
Ähtärissä Inhan Tehtailla Sauna-ahontien ja Heinälammentien risteyksessä sijaitsee metsästäjien pystyttämä nuotiopaikka. Nuotiopaikka on askeettinen, mutta tarjoaa mahdollisuuden makkaran paistoon ja nokipannukahvien keittämiseen metsäretken yhteydessä. Nuotiopaikan lähistöltä on poimittavissa marjoja ja sieniä. Halutessasi voit käydä vain kävelemässä hiljaisia metsäteitä ja kuunnella luonnon ääniä. Poutapäivinä laavulle paistaa aurinko aamusta iltaan.
Laavulla on metsästysaikaan etenkin viikonloppuisin käyttäjiä ja metsästäjät pitävät huolta polttopuista ja alueen siisteydestä. Vierailtuasi nuotiopaikalla otathan omat roskasi mukaan lähtiessäsi, näin seuraavan tulijan on mukava istahtaa tauolle.
Osoite: Sauna-ahontie 400, Ähtäri
Google Maps: 62.476808 24.244719
Töysässä sijaitsee tämä historiallinen kohde, eli Tuohikämpän paikka. Alla olevassa tekstissä on lyhyesti selvitettynä paikan historia. Entisen tuohikämpän paikalta löytyy enää vain muistokivi.
Tuohikämpän paikan pääsee katsastamaan ajamalla Tuurista Holkonkyläntietä 5,6 kilometriä, kääntyen sitten oikealle Tuohikämpän metsätielle, joka on verrattain hyväkulkuista. Metsätietä kuljetaan 1,5 kilometriä, kunnes lähtee oikealle menevä polku. Sitä astellaan vajaa puoli kilometriä ja muistokivi tulee vastaan. Samaisen metsäautotien varrella hyökkäsi karhu lenkkeilijän kimppuun elokuussa 2013, joten kannattaa pitää meteliä kulkiessaan… Tässä linkki paikallisen sanomalehden nettiartikkeliin http://www.viiskunta.fi/uutiset/online-uutiset/karhu-yllatti-lenkkeilijan-puri-raapi-ja-retuutti-1.1446979
Muistokiven vieressä olevassa taulussa on paikan historia-selvityksen lisäksi kuva täällä asuneesta perheestä. Pahoittelen kuvan laatua.
Koordinaatit polun alkuun: 62.561470, 23.794347
Löytöretkiä lähelle 