Avainsana-arkisto: kirkko

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Lehtimäen kirkko

Kaunis Lehtimäen kirkko kohoaa idyllisen peltoaukion keskeltä. Tämä kirkko on rakennettu vuonna 1800 ja se kuuluukin rakennustaiteellisesti arvokkaimpien ja maamme kauneimpien puukirkkojen joukkoon. Sen on suunnitellut Jacob Rijf.

sdr

dav

dav

dav

Kirkko on tyyliltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sitä saa käydä ihailemassa esimerkiksi kesäisin, kun se toimii tiekirkkona. Lisätietoa tiekirkosta:  https://www.tiekirkot.fi/kirkot/lehtimaen-kirkko/

dav

dav

dav

dav

Lehtimäen kirkon vaivaisukon on valmistanut Aabraham Hernesmaa vuonna 1835.

dav

sdr

sdr

dav

Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja wc.

talvi

talvi2

Kirkko on upea myös talvisin.

Osoite:   Kirkonmäentie 24, 63500 Lehtimäki.

Lähteet:  http://www.alajarvenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/lehtimaen-kirkko

https://rastipukki.kuvat.fi/kuvat/kirkkojen+vaivaisukko

https://www.geocaching.com/geocache/GC4KV93_lehtimaen-kirkko?guid=4cf28103-a478-4c1a-8e12-3e3dbdea0b3e