Tag Archives: nähtävyys

Vetolan uimaranta

Töysän Valkialammen rannalla sijaitsee viihtyisä Vetolan uimaranta. Valkialammen vesi on niin kauniin kirkasta, että pohjaan näkee syvälläkin. Tällä yleisellä uimarannalla on mukavaa viettää kesäpäivää.

laituri pien

Valkialampi on pieni järvi, jossa pehmeä hiekkapohja. Rannalta löytyy myös pitkä laituri.

pukukopit pien

Rannan läheisyydessä on pukukopit, roskis, pelastusrengas ja ilmoitustaulu.

vesi pien

Vetolassa voi harrastaa myös sukellusta. Järven syvyys on jopa 12m.

pelastusrengas pien

Talvisin (lokakuu – huhtikuu) vetolassa voi käydä avantouinnilla. Uinti + sauna maksaa 4e. Avantouinnin järjestää Töysän avantouimarit ry / Aila Mursula torstaisin klo 18.00 -21.00.

tohni pien

Tohnin touhuteatteri sijaitsee myös rannan läheisyydessä. Kesäisin siellä esitetään hauskoja näytelmiä. Vetolassa on mahdollisuus viettää huikea kesäpäivä uiden ja näytelmästä nauttien.

 

Linkki Tohnin Touhuteatterin sivuille:   http://www.tohnintouhuteatteri.com/

Linkki Alavuden uimarantojen sivuille:   https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/uimarannat-avantouinti.html

Osoite: Kiiltomäentie 122
63640 Töysä.

Soile Yli-Mäyryn taidehalli

Kuortanelaissyntyisen taidemaalarin Soile Yli-Mäyryn taidehalli Kuortaneella on monella tapaa silmiä hivelevä kokonaisuus. Kansainvälisesti kuuluisa taiteilija on tullut tunnetuksi värikkäistä öljyväritöistään, joihin voi käydä tutustumassa kesäaikaan Kuortaneella.

dav

Houkutteleva sisäänkäynti johdattaa vierailijan taidehallin kesäiseen pihapiiriin tilavalta parkkipaikalta.

sdr

Taidehalliin on pieni sisäänpääsymaksu. Sisältä löytyy Yli-Mäyryn laajaa tunnustusta saaneita taideteoksia.

dav

dav

Pihapiirissä on myös vanhaan talliin rakennettu viehättävä tallikahvio, joka on avoinna taidehallin aukioloaikoina.

dav

sdr

Taidehallin piha on koristeltu kivillä, penkeillä sekä värikkäillä kukilla.

dav

Paikan päältä voi ostaa Soile Yli-Mäyryn kirjoja matkamuistoksi.

 

Linkki Soile Yli-Mäyryn nettisivuille:   http://www.soileyli-mayry.com/finnish.html

Linkki taidehallin esittelyvideoon:   https://www.youtube.com/watch?v=1PP-_s36y3M

Sijainti: Hynniläntie 14, 63130 Kuortane.
Puhelin: 06-5257324, 03-7332807

Avoinna kesäisin päivittäin klo 12.00 – 17.00, opas paikalla.

 

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Lintukallion tähtitorni

Harva tietää, että alueeltamme löytyy täysiverinen tähtitorni! Töysän Lintukalliolla sijaitsevan tähtitornin omistaa Suomenselän Pegasus ry. Torni on avoinna yleisölle säännöllisesti erityisesti kevättalvisin. Kesäisin torni on auki aurinkoon liittyvien tapahtumien, esimerkiksi ylikulkujen yhteydessä. Tornilta löytyy laadukkaat kaukoputket, joilla on mukava katsella taivaan ihmeitä.

img_20160925_123913
Suomenselän Pegasus ry on  Etelä-Pohjanmaalla toimiva tähtiyhdistys ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n jäsenyhdistys. Suomenselän Pegasus ry on perustettu vuonna 1996 ja samainen vuosiluku löytyy myös tähtitornin kivijalasta.
pystykuva kirkas
Torni on säännöllisesti auki kevättalvisin, jolloin sää ja pimeä aika helpottavat tarkkailua. Myös muina vuodenaikoina torni on auki yksittäisinä päivinä. Tähtitornin aukioloajoista tiedotetaan yhdistyksen Facebook- ja Twitter-tileillä. Yhdistys järjestää myös ryhmänäytöksiä sovittaessa, esimerkiksi koululaisryhmiä on vieraillut tornilla. Yhdistys on järjestänyt myös esimerkiksi tähtitiedettä käsitteleviä luentoja.
img_20160925_123959_1
Tekniseltä valmiudeltaan Töysän tähtitorni on  hyvällä tasolla. Käytössä on laadukas 14″ peilikaukoputki tietokoneohjatulla jalustalla. Kaukoputki mahdollistaisi periaatteessa jopa uutiskynnyksen ylittävien löytöjen tekemisen, mikäli tähtivalokuvauksesta innostunut jäsen sattuisi olemaan oikeaan aikaan kaukoputken äärellä. Yhdistys on hankkinut myös tähtikameran, jolla voi kuvata esimerkiksi kuuta ja tähtisumuja.
Vuonna 2018 yhdistys hankki Kuudestaan ry:n myöntämän Leader-rahoituksen avulla aurinkokaukoputken, jolloin mm. auringon pilkkuja, sen pinnalla olevia purkaumia ym. voidaan tutkia turvallisesti. Aurinkokaukoputki lisää taivaan tutkimisen toiminta- ja harrastusaikaa, sillä sen avulla voidaan tutkia taivasta myös päiväs- ja kesäaikaan. Se on myös helppo napata jalustan kera mukaansa, jolloin sitä voidaan hyödyntää muissa taivaan tutkimiseen soveltuvissa tiloissa.
Tähtitornin kupoli tullaan kesän ja syksyn 2018 aikana uusimaan myöskin Leader-tuen turvin, sillä se on hiljalleen muuttanut muotoaan, eikä ole enää täysin pyöreä.
dav
img_20160925_124120
Käykääpä katsomassa,  mitä taivaalla tapahtuu!
Ajo-ohjeet tornille:

Alavuden-/Ähtärintien (18) ja Lehtimäentien risteyksestä:

  1. Aja Lehtimäentietä 1,6 kilometriä.
  2. Käänny Lintukalliontielle; tien alussa on Y-risteys, jota jatketaan vasemmalle.
  3. Aja Lintukalliotietä kilometri. Käänny oikealle risteyksestä (risteyksessä rautatolppa pystyssä).
  4. Jatka tietä eteenpäin 450 metriä.
  5. Jyrkän mäennyppylän jälkeen torni ja parkkipaikka ovat vasemmalla. Voit jättää auton myös maakaatopaikan kääntymispaikalle.

Taideateljee Sari Haapaniemi

Vaasalaisen taiteilijan Sari Haapaniemen taidetta voi ihailla kesäisin Lehtimäellä perinteisen kauniissa puutarhamiljöössä sijaitsevassa ateljeessa. Ateljee on kunnostettu vanhalle sukutilalle ja ympärille on useamman vuoden projektina kunnostettu upea puutarha polkuineen, lampineen ja kukkamerineen. Kuuleman mukaan puutarha laajenee edelleen tulevan vuoden aikana.

Ateljee

Kyltti

Puutarhassa aukenee viehättäviä näkymiä toinen toisensa jälkeen. Aukiot, tiet ja puutarhat ovat saaneet nimensä sukutilalla eläneiden naisten mukaan… on Lean puutarhaa, Iidan puutarhatie, Ennin aukio jne.

Polku

Näkymä

Lammikko

Lean puutarha

Kävijöille on tarjolla myös kahvia ja mikä onkaan ihanampaa kuin ihailla terassilta näkymiä ympäröivään puutarhaan ja nautiskella kupponen kahvia.

Terassi

E portaat

E mies

Myös ruosteisille esineille on löytynyt puutarhasta oma paikkansa.

Ruostepuisto

Joka puolelta löytyy viehättäviä pieniä yksityiskohtia ja vanhojen esineiden kokoelmia yhdistettynä taiteilijan töihin. Sarin maalaamat taulut löytyvät ateljeen sisäpuolelta, josta tässä blogissa ei olekaan kuvia, kannattaa siis käydä itse paikan päällä katsomassa.

Yksityiskohta

Yksityiskohta 2

Kivet aurinko

Elokuun alussa kukkaloisto ja niiden värit olivat huikeat.

Ruusut

Etupiha

E kukkameri

Kukko

Puutarhassa asustaa myös kanapariskunta Frida ja Kahlo!

Frida ja Kahlo

E taulu

Aitan vieri

Osoite: Nevantakasentie 171, Lehtimäki

Ateljee on avoinna kesäisin, mutta voit tiedustella poikkeavista aukioloajoista suoraan taitelijalta p. 050 558 2930. Sari Haapaniemen Facebook -sivut löydät tästä: Ateljé Sari Haapaniemi

 

Piiskoomänty

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty.  Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

20150606_110724

20150606_110634

piskoo 4

DSCN1146

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

20150606_110557

piskoo, 2

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996  Kuortanelaiset

20150606_110717


Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663

Kuninkaankivi

Kerrotaan, että Ruotsin Kuningas Kustaa Vaasa on aikoinaan kulkenut Soinin kautta, pysähtynyt juomaan lähteestä vettä ja istahtanut kivelle lepäämään. Joen alkulähteillä sijaitsee Kuninkaankivi. Kuninkaankivi on Soinin ensimmäinen geokätkö. Se on helppo perinteinen kätkö.

kuki1

kuki2

kuki3

kuki4

kuki5

kuki6

kuki7

kuki8

kuki9

kuki10

kuki11

Reittiohje Parkkipaikka löytyy osoitteesta Multiantie 573, Soini. Parkkipaikalta on noin kilometrin patikointi metsäistä polkua pitkin kivelle.

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

kivirykelmä

ristiraunio

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Teksti

Taulu

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.

viitta

kivi

Lisää Tohnin alueen tarinoita löytyy Töysä-Seuran tai Tohnin kyläseuran nettivisuilta.

Osoite: Tohninmäentie 490, 63600 Töysä