Aihearkisto: Retkipaikka

Ohrakosken kota ja laavu, Niemisjoen retkeilyreitillä

Ohrakoski on yksi Niemisjoen kolmesta koskesta. Kanootilla Niemisjoen laskeminen on pientä jännitystä tarjoava elämys. Orhakosken kohdalla, joen partaalla sijaitsee myös viihtyisä laavu, sekä vähän matkan päässä myös uusi kota, jossa melojat ja kalastajat pitävät taukoa. Lapsiperheet ja patikoijat tekevät eväsretkiä Ohrakosken ympäristöön. Niemisjoki on suosittu perhokalastajien keskuudessa ympäri vuoden.

ohrakoski5

Ohrakosken laavu sijaitsee kauniisti jokitörmällä. Laavulta löytyy poikkeuksellisen hyvät välineet kahvin- ja ruuanlaittoon. Laavun lähistöltä löytyy alueen ainoa puucee.

niemisjoki16

niemisjoki17

ohrakoski6

ohrakosken laavu 1

ohra 9

Ohrakosken ympäristöä on paranneltu viime vuosien aikana Suomenselän Koskikalastajien ja muiden talkoolaisten toimesta.

ohrakoski2

Niemisjoen vartta kulkevaa reittiä on muokattu sorastuksin ja opastein, reitti on osittain esteetön ja sinne on rakennettu myös esteetön laituri.

ohrakoski1

ohrakoski8

Ohrakoskelle on rakennettu myös uusi vahvempi silta vanhan sillan tilalle, jota kautta on nyt turvallinen pääsy Ohrakosken uudelle kodalle.

ohrakoski 2

Yllä näkyy vanha silta Ohrakosken yli, alla olevassa kuvassa on hieno uusi silta penkkeineen. Sillalta oli keväällä hieno seurata kosken kuohuntaa.

niemisjoki15

ohrakoski10

niemisjoki10

Uusi kota sijaitsee Ohrakosken laavulta noin 400 metriä joen alajuoksun suuntaan. Kodan ulkopuolelta löytyy nuotiopaikka penkkeineen ja puulato. Kota on sisältä hyvin varusteltu.

niemisjoki1

niemisjoki3

Niemisjoki on reilut seitsemän kilometriä pitkä Kokemäenjoen latva-alueisiin ja Ähtärinreitin vesistöön kuuluva joki. Niemisjoki lähtee Niemisvedestä ja laskee Moksujärveen, lähelle Moksunniemen loma-asuntoaluetta ja sen ympärille sijoittuvia matkailukohteita: Ähtärin Eläinpuisto, golfkentät, leirintäalue, hotelli sekä mökkimajoituskohteita. Eläinpuiston alueelle Ohrakoskelta tulee matkaa noin viisi kilometriä joen vartta kulkevaa polkua pitkin, jota voi kävellä tai maastopyöräillä. Loppupäässä tosin on kuljettava teitä pitkin perille.

Lähdössä melomaan Niemisjokea (2)

Niemisjoki tarjoaa melojalle mukavaa haastetta varsinkin keväiseen aikaan. Niemisjokea on kunnostettu tarkoituksena korostaa vesistön luonnontilaisuutta ja lisätä kalojen kutupaikkoja. Tavoitteena on tasoittaa veden määrän vaihtelua joessa, parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia (kalastus, melonta, retkeily jne.) ja säilyttää joessa esiintyvä rapukanta. Niemisjoella on harjoitettu uittoa, joka on vaikuttanut voimakkaasti joen tilaan. Tästä syystä muutokset koskissa ovat olleet merkittäviä. Uittoperkaukset näkyvät kaikissa neljässä koskessa, Reijonkoski, Vääräkoski, Ohrakoski ja Nuutinkoski.

Niemisjärvellä ennen jokiosuutta

Niemisjoen vartta kulkeva reitti on idyllinen patikoida. Ohrakoskelta Nuutinkoskelle on noin 1,6 kilometrin matka ja siitä eteen päin jatkettaessa tullaankin Ähtäri Zoon alueelle.

nuutinkoski 2

nuutinkoski 3

nuutinkoski 4

niemisjoki5

niemisjoki6

niemisjoki8_paras

Ajo-ohje: Ähtärin suunnasta Ähtäri Zoota kohti ajetaan noin 4 km, josta viitta vasemmalle Soini. Sitä ajetaan noin 1,4 km ja näkyy opaste oikealle. Aja tien päähän, josta opastus patikkapolkua ja pitkospuita pitkin Niemisjoelle ja Ohrakosken laavulle. Parkkipaikalle mahtuu useampia autoja, vaikka tie sinne onkin verrattain kapea. Parkkipaikalla on tietoa maksullisista lohiluvista.

niemisjoki12

niemisjoki14

Parkkipaikalta kuljetaan ensin metsäpolkua pitkin ja välillä pitkospuita astellen. Yllä oleva kuva aikaisin keväällä ja alla oleva lämpöisenä kesäpäivänä.

ohrakosken laavu 2

Kartta retkeily- ja kalastusreitistä:

Retkeilyreittikartta Niemisjoki

Tasokoordinaatit: 62.554071, 24.215588

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Vuorenmaan kuntoportaat

Vuorenmaan elämys- ja kuntoportaat valmistuivat ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2020. Portailla on pituutta peräti 250 metriä, korkeuseroa mukavat 57 metriä ja askelmiakin tulee 435. Vikkeläjalkaiset kipuavat ne juosten kolmeen minuuttiin. Rahoitus portaiden rakentamiseen on saatu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Soinin Sisu ry ja portaiden rakentamiseen on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.

Tasanteelta tekstiin

Portaiden reunat on maalattu, että varsinkin alaspäin mennessä erottuu selkeästi milloin askelma päättyy ja uusi alkaa. Askelmat ovat luonnollisesti vaihtelevan kokoisia, koska rinne nousee paikoin hyvinkin jyrkästi ja toisaalla taas loivemmin. Erittäin hyvä idea on ollut maalata eri kokoiset askelmat eri väreillä, esimerkiksi mustat askelmat ovat jyrkimmät ja portaikon yläpäässä olevat siniset askelmat ovat loivimmat. Tämäkin helpottaa hahmottamista.

Penkit ja pöytä

Onneksi portaikossa on peräti kaksi huiloopaikkaa, missä voi istahtaa ja elpyä rasituksesta hetkisen. Portaikko on mukavan leveä, siinä on helppo ohittaa vastaantulevia tai edellä porhaltavia.

Vieraskirja

Kävijämääriä seurataan vieraskirjan merkintöjen avulla ja käydessäni lokakuisena arkiaamuna paikan päällä, en ollut siellä silloinkaan ainoa. Vihkon mukaan joku muukin aikainen lintu oli ehtinyt siellä jo aamusella kipaista. Soinin kuntoportailla on myös sivu Instagramissa.

P

Portaat ylhäältä

Portaille ei ole luvassa talvikunnossapitoa, eikä niitä saa tallustella nastakengillä tai piikkisauvojen kera. Iltaisin portaita valaisee led-valot kello 23 saakka.

Iltavalaistus pieni

Yllä oleva kuva: Kari Laasala, porrashankkeen projektipäällikkö.

Portaiden yläpäässä on parkkipaikka, josta on mahdollista piipahtaa myös läheisen Kuninkaanpolun reitistöllä ja lähellä sijaitsevalla laavulla. Laavulle ei ole ylätasanteelta kuin noin 200 metriä matkaa. Laavulta avautuu mukavat näkymät etelää kohden.

Kyltti laavulle

Laavu

Mikäli Kuninkaanpolun viehättävä patikointireitti kiinnnostaa, kannattaa tutustua Visit Pohjanmaan sivustoon, mistä löytyy tarkka kuvaus reitistä. Reitti on janareitti, jonka toinen pää sijaisee Soinin keskustassa Murtokankaantien varrella. Sieltä on tehty uusi lähtöpaikka reitille, mutta suositeltava kulkusuunta on juurikin Vuorenmaan päästä keskustaa kohden. Mikäli lähdet patikoimaan reitille, suosittelen tulostamaan ajantasaisen kartan mukaan tai ottamaan sen näkyville kännykkään. Reitti soveltuu erinomaisesti myös polkujuoksuun.

Vuorenmaan kuntoportaiden sijainti, sekä lähtöpaikka Kuninkaanpolun reitille: Koskitie 25, 63800 Soini.

Koordinaatit: (WGS84) N62 56.099 E24 10.014

Muilusenpuron laavu

Kuuden tähden reitistön varrelta löytyvä Muilusen puron laavu on mukava pysähdyspaikka patikointiretkellä jyhkeän kuusikon siimeksessä. Laavun lähellä aiemmin vuolaana virrannut Muilusen puro virtaa nykyisin hyvin maltilisesti, jopa keväällä lumien sulamisaikaan.

muilusenpuro6_artikkeli

muilusenpuro10

muilusenpuro11

Laavu on itse asiassa grillikatoksen tapainen, jonka avonaiset seinämät on peitetty muovilla. Näin siitä on muodostunut ennemminkin kotatyyppinen tulentekopaikka. Lattia on tehty lankuista ja keskelle on jätetty tiilillä vuorattu alue nuotion pitämistä varten. Laavulta löytyi hyvin puita ja makkaratikkuja valmiiksi tehtynä. Myös pannu kahvinkeittoa varten löytyy.

muilusenpuro5

Penkkien ympäröimä leirinuotiopaikka löytyy myös. Maasto ympärillä on kuitenkin sen verran helposti syttyvää, että avotulen kanssa on syytä olla erityisen varovainen. Puiden pilkkomiseen löytyi hyvä paikka.

muilusenpuro9

muilusenpuro8

muilusenpuro4

muilusenpuro2

Aiemmin puro on virrannut osin jopa putoksena, mutta virtaama on vaimennut alueella tehtyjen metsätöiden vuoksi. Kuuden tähden reitistöön kuuluva patikointireitti kaipaa kovasti reittimerkintöjen uusimista ja siltarakenteiden korjausta.

muilusenpuro12

muilusenpuro1

muilusenpuro14

Lehtimäkeläisen osaavan oppaan Olli Raivion johdolla voi nauttia hienoista reiteistä pitkin nevamaisemia ja upeita hiekkaharjuja. Samalla kuulet mukavia tarinoita ja historiatietoja alueesta. Yllä olevassa kuvassa ihaillaan Heininevaa ja alla olevassa kuvassa kavutaan Multivaaraa ylöspäin.

muilusenpuro15

muilusenpuro17

muilusenpuro16

Laavulle voi kävellä Lehtimäen Valkealammelta Kuuden tähden reitistöä pitkin. Matkaa kertyy noin 5 km. Reitti ei ole kovin hyvin merkitty tällä hetkellä ja toivottavaa onkin, että siihen tulisi parannusta lähiaikoina. Mikäli toivot opastusta lähialueen reiteille, kannattaa olla yhteydessä Lehtimäen Jyskeen porukkaan, sieltä löytyy henkilöitä, joilla on reitit hallussa. Seuralta löytyy sekä netti- että Facebook -sivut.

Lehtimäen Jyskeen yhteystiedot

Lähelle laavua pääsee myös autolla, ajo-ohje: Käänny tieltä 697 Kuortaneen suunnasta ajettaessa (Mäyryn risteyksestä n. 17 km) vasemmalle Heinineva kyltin kohdasta, josta alkaa pieni hiekkatie. Tätä tietä  pitkin n. 2,7km ja käännytään vasemmalle, ja vielä pienempää tietä noin 300 metriä. Tässä kohtaa näkyy kyltti polulle jota pitkin pääsee näppärästi laavulle.

Koordinaatit kohteelle: 62.793373, 23.788797

Kartta pieni

Lasivuoren laavu

Jyhkeän kallion päällä mäntyjen ympäröimänä seisoo Lasivuoren laavu Kuortaneella lähellä Hynnilän kylää ja lähellä ns. Torppaa. Laavu oli jokseenkin vaikeasti löydettävän reitin päässä, sillä sinne ei löytynyt minkäänlaisia opasteita. Laavu kuitenkin löytyi kun katsoi tarkkaan Kuuden tähden reitistön karttaa ja suunnisti sen avulla koko ajan kohti korkeampaa maaston kohtaa.

pienempi artikkelikuva

lasivuoren_laavu7

Laavun paikka oli hienon ja korkean kallion päällä. Metsä oli kuitenkin sen verran kasvanut ympärille, että näkymä ei siintänyt kovin kauaksi. Talvisaikaan ohi ajetaan latureitti, mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

lasivuoren_laavu6

lasivuoren_laavu5

Pääset helpoiten kohteeseen ajamalla Kuortaneelta Mäyrystä tai Alavuden suunnasta Hynniläntietä pitkin ja kääntymällä Kivenmäentien suuntaan. Tätä tietä ajetaan kunnes ylität sillan ajettuasi vähän vajaa 4 km. Sillan jälkeen noin 200 metrin jälkeen lähtee oikealle metsäautotie, joka ainakin maaliskuussa 2020 oli huonokuntoinen metsätraktorin jäljiltä. Kannattaa parkkeerata Kivenmäentien varteen, tie on tuolla kohtaa hyvin suora ja melko leveä. Jos näet tien vasemmalla puolella kyltin ”Tovaskanluoma”, olet jo ajanut kyseisen metsätieliittymän ohi. Käydessäni kohteella, liittymän molemmin puolin oli isot puupinot.

Tätä metsäautotietä seuraamalla vajaan 500 metrin kuluttua tulet ikään kuin risteykseen, oikealle jatkuu metsäautotie, älä jatka sitä, vaan ota vasen reitti, joka on vähän pusikkoituneemman näköinen, mutta alkaa loivasti johtaa ylämäkeen kohti Lasivuoren laavua. Reitti on kuitenkin sen näköinen, että sitä on jonkin verran käytetty.

reitin risteyskohta_LI

Polkumainen tie johtaa loivasti ylämäkeen, välillä oikealle kaartaen kunnes laavu näkyy kauas kallion laella. Kivenmäentieltä matkaa kertyy noin 900 metriä polkua pitkin.

lasivuoren_laavu1

Kohde on oikein mukava paikka päiväretkelle, mutta tiedoksi että siellä ei ole huussia. Polttopuita oli juuri tehty lisää, joten niistä ei ollut pulaa. Laavulla oli nuotion tekomahdollisuus, valmiita makkaratikkuja ja jonkin verran muuta välineistöä. Myös istuma-alustat löytyy peffan alle.

lasivuoren_laavu8

lasivuoren_laavu9

lasivuoren_laavu3

lasivuoren_laavu4

Kartta

Kuortaneelta Mäyrystä Hynniläntien kautta Kivenmäentielle. Tarkkaa osoitetta ei ole, lähelle tulee Kivenmäentie 375, 63130 Kuortane.

Koordinaatit auttavat kohteen löytämisessä: 62.729160, 23.441191

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Ypänkallion kota ja laavu

Kuortaneella sijaitseva Ypänkallion kota ja laavu ovat mukavasti myös pienemmän väen helposti saavutettavissa mukavan pikku polun päässä Isoahontien varrella. Paikka tunnetaan myös nimellä Kivenmäen kota ja laavu, koska sijaitsee Kivenmäen kylän alueella.

sdr

Kota ja laavu edestä

Ensin Ypänkalliolle rakennettiin laavu vuonna 1994 ja kun huomattiin, että laavulla käy paljon retkeläisiä, niin myöhemmin, vuonna 1999 paikalle rakennettiin hyvän kokoinen kota investointirahoituksella. Kota rakennettiin Kivenmäen ja Luhtalan kyläläisten kanssa yhdessä.

Laavu

Kodan sisällä olevissa tauluissa kerrotaan, että Ypänkallio on ollut alueen ainoa laskettelupaikka aikoinaan ja että siellä olisi talvisin lasketeltu jo 1800 -luvun loppupuolella. 1960-luvulla kallion korkeimmalle kohdalle rakennettiin hyppyrimäki, josta leiskautettiin jopa 15-16 metrin hyppyjä. Silloista hyppyrimäkeä ei enää kuitenkaan ole jäljellä. Nykyisin talvisaikaan, mikäli lumitilanne sen sallii, kodan editse kiertää latu Mäyryn suunnalta Kaatialaa kohti, ja Kuurtanes-hiidon aikaan kodalla sijaitsee mehupiste hiihtäjien iloksi.

Kota edestä

Investointituki

Tarina

Varustetasoltaan kota on erinomainen ja viihtyisä. Sisällä on jopa parvi, missä voi ottaa nokoset tai nukkua makoisasti läpi yön. Hellalla on helppo keitellä kahvit. Muistakaa käydessänne näissä retkikohteissa, että ollaan varovaisia tulen kanssa ja jätetään paikat sellaiseen kuntoon, että niissä on muidenkin mukava käydä nauttimassa luonnosta.

kota sisältä

kota sisältä 2

huussi

Kodan takana sijaitsevassa rakennuksessa on huussi ja puuvaja. Puita näytti ainakin riittävän hyväksi aikaa nuotiota varten. Laavun kohdalta vasemmalle menee polku, joka viettää alas purolle. Puro virtasi ainakin näin kevätaikaan vuolaasti ja muistaakseni näin oli pari vuotta sitten kesälläkin.

laavun kulmalta

purolle

puro

Alavudelta päin kodalle suunnistaessa voit tulla joko Niinimaan kautta, jolloin käännyttäessä Peräseinäjoentieltä (18) oikealle Niinimaantielle, tulee jatkaa tätä tietä noin 13 km, jonka jälkeen käännytään jälleen oikealle Isoahontielle. Isoahontietä mennään muutama sata metriä, ja heti sillan ylityksen jälkeen vasemmalla on punainen kyltti ”Kota Laavu”, mistä johtaa kiva lyhyt polku kodalle. Auton voi jättää kyltin ohi vähän ajettuasi vasemmalle puolelle olevaan liittymään. Liittymän kohdalta johtaa myös vähän metsäautotien kaltainen tie kodalle.

Kota viitta

Polulla

Alavudelta voit ajella toki myös Vetämäjärven tien kautta kodalle. Kun törmäät Niinimaantiehen, käänny oikealle ja tullessasi Isoaho 2 kyltin kohdalle, käänny sinne. Kuortaneelta tulevat voivat tulla Hynniläntietä pitkin ja kääntyä Kivenmäentielle, sitä noin 7 km, kunnes vasemmalla on samainen Isoaho 2 kyltti ja Isoahontie.

Kodan läheisyydessä on myö geokätkö.

Savolankylän laavu

Savolankylä ry rakensi lähestulkoon talkoovoimin kyläläisten ja kaikkien muidenkin käyttöön laavun vuonna 2018. Paikalla oli aiemmin kokoonnuttu pääsiäiskokon polttoon, mutta nyt käyttöä haluttiin monipuolistaa ja paikalle rakennettiin parkkipaikka laavun lisäksi.

rhdr

rhdr

rhdr

Laavun ja pysäköintialueen rakentamiseen haettiin rahoitusta Kuudestaan ry:n teemahankkeesta Aktiivisuutta kyliin. Rakennustyöt tehtiin kesän 2018 aikana, jolloin kyläläiset ovat olleet ahkerina pysäköintialueen teossa, laavun rakennustyössä ja myös pensselit ovat heiluneet. Laavun betonilattiaan on tallennettu pienten talkoolaisten kädenjäljet muistoksi.  Avajaisia vietettiin 27.10. noin kuudenkymmennen henkilön voimalla ja mukana oli myöskin Bulgarian suurlähettiläs, joka sattui olemaan tutustumismatkalla Ähtärissä. Koska kylässä ei ole kylätaloa, laavu toimii nykyään kyläläisten kokoontumispaikkana.

dav

rhdr

rhdr

Laavulle on suunnitteilla muitakin toimintoja myöhemmässä vaiheessa. Laavulle on helppo löytää, sillä sen parkkipaikka sijaitsee aivan Lehtimäentie (68) varrella, vasemmalla puolella tietä, Ähtäristä Lehtimäen suuntaan ajettaessa. Laavu sijaitsee parkkipaikan välittömässä läheisyydessä.

dav

Sijainti: Autolla Ähtärin suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa löytää melko lähelle jos navigaattoriin laittaa Lehtimäentie 640, Ähtäri.

Kotalammen kota

Kauniina kesäkuun päivänä maastopyöräkohteeksi valikoitui Kotalammen kota Töysässä. Se on vuonna 1995 valmistunut ja sijaitsee Kuuden tähden reitistön varrella suojaisessa paikassa mäntymetsän keskellä. Kodan takana on pikkuruinen soistunut Kotalampi, josta kota on saanut nimensä.

bty

bty

Kodan ulkopuolella olevassa kyltissä lukee, että kota on Töysän Talsijoiden vuonna 1995 rakentama. Päätellen kodan ulkoseinässä olevasta Osuuspankin tarrasta ja kodan sisäpuolen nuotiopaikan metallilevystä missä komeilee Osuuspankin logo, on pankkikin osallistunut rakennusurakkaan jollain tavoin. Talvisin kodan ohitse tehdään sään salliessa hiihtolatu.

bty

bty

Kodan takana on pienen pieni lampi, lähestulkoon umpeen kasvanut ja soistunut. Muuten metsikkö kodan ympärillä on isohkoa, harvennettua mäntymetsää puolukan- ja mustikanvarpuineen.

bty

bty

dav

Kodan lähellä on pieni puusuoja ja kodasta löytyi kirves puiden pilkkomista varten. Kodalla on peltitynnyristä tehty ulkonuotio ja myös kodan sisällä on tulentekopaikka. Makkaranpaistokeppejä löytyi runsaasti, jonkin verran myös astioita, jotka tosin olivat huonokuntoisia. Vähän etäämpää löytyy hauskan mallinen ulkohuussi.

dav

bdr

bty

bty

bmd

dav

Lähdin etsimään kotaa maastopyörällä Kuuden tähden reitistökartan ja saamieni koordinaattien avulla Alavuden suunnasta ajamalla ensin Tuurin ohi ja kääntymällä VT 18:lta Riihontielle. En kuitenkaan voi suositella tätä reittiä kodalle mentäessä, koska lähes kaikki viitat reitiltä puuttuivat ja metsässä meni niin paljon teitä ja reittejä, että oikean reitin löytäminen oli lähestulkoon mahdotonta.

bty

Helpompi ja suosittelemani reitti kodalle löytyy, kun kääntyy Töysässä VT 18:lta oikealle Passintielle ja ajaa sitä eteenpäin kääntymällä aina oikealle ja niin pitkälle kunnes tie muuttuu Harjuntieksi. Hiekkatien varrella on todella kaunista maalaismaisemaa ja kumpuilevaa maastoa.

bty

bdr

bdr

Harjuntietä ajetaan kunnes oikealla vähän pusikossa näkyy kyltti Kotalampi 0,7km, sekä etäisyydet Tuurin ja Iivarin koululle. Etäisyys valtatieltä tämän kyltin kohdalle on noin 3,5km.

Tievarsikyltti

Tästä onkin lyhyt metsäinen tie perille, sen pääsee ainakin maastopyörällä oikein hyvin ajamaan, ehkä jopa muillakin pyörillä. Perillä on kartta ja kilometrilliset viitat Iivarin ja Tuurin koululle.

Näkymä polulle tieltä

bty

YouTube:sta löytyy ladattuna video kohteesta, sekin voi auttaa kohteen löytämisessä: Kotalammen kota

Koordinaatit: 62.60570, 23.81382