Aihearkisto: Nähtävyys

Elämysreitit, Hiihtolatu, Historialliset kohteet, Kuortane, Laavut ja kodat, Muistomerkki, Nähtävyys, nuotiopaikka, Retkipaikka

Vierteenmäen laavu, Mäyryn pururata ja muistomerkki

22/04/2022 Kuudestaan Kommentoi

Pienelle alueelle on saatu aikaiseksi kyläyhdistyksen toimesta melkoisen vaativa pururata Kuortaneen Mäyryn kylään. Pientä huilaushetkeä voi viettää reitin varrelle rakennetulla Vierteenmäen laavulla.

Vierteenmäen laavu seisoo tukevasti kallion päällä siten, että näkymä avautuu kohti Kuhajärveä. Valitettavasti rakennuksia ja puustoa on edessä sen verran, että ihan kunnolla järvinäkymä ei avaudu laavulla istuessa.

Laavulla on hyvä tulistelupaikka ja runsaasti makkaratikkuja. Puita löytyi jonkun verran. Huussia ei ole ja vettäkään esim. sammuttamista varten ei löydy kovin läheltä, sillä järven rantaan on kuitenkin tästä vielä kosolti matkaa.

Mäyryn pururata sijaitsee Vierteenmäessä, aivan kantatie 66:sen ja Vierteentien välisessä metsikössä, Kuortaneen Golfkentän vieressä. Reitti on polkumainen, osin purua, osin kovapohjaista kalliota. Alavalla kohtaa golfkentän äärellä maasto oli kesäkuussa melko märkääkin.

Reitti on 2,4 kilometriä pitkä ja lyhyeen reittiin on saatu oikein mukavasti korkeusvaihtelua pitkin Vierteenmäkeä. Polkua oli mukava juosta ja myös maastopyörällä sitä oli hauska polkea. Talvisin yksityiset vetävät reitille myös ladun.

Reitillä on myös valotolpat, mutta valaistusta reitillä ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut.

Autolla saavuttaessa voi parkkeerata 66:sen varrelle entisen Kuhapirtin parkkialueelle, josta pääsee heti lähtemään reitille. Tällä parkkialueella on myös kyläyhdistyksen pystyttämä Suomen sodan muistomerkki.

Ajo-ohje: Kuortaneen suunnasta ajetaan ns. Mäyryn risteyksen ohi kohti Alavutta noin 2 kilometriä (Alavudentie 205, Kuortane), mäen laen kääntyessä laskuun, parkkipaikka on tien oikealla puolella.

Alla olevassa kuvassa mustalla katkoviivalla erottuu pururata.

Ähtäri, Kuntoportaat, Nähtävyys, Näkötornit

Ähtärin mustikkavuoren kuntoportaat ja maisematorni

26/08/2021 Kuudestaan Kommentoi

Ähtärin Mustikkavuoren ihanteellisiin maastoihin valmistui elokuussa 2020 kuntoportaat sekä maisematorni. Samalla kunnostettiin myös vuoren huipulle johtava tie. Hanketta on rahoittanut Ely-keskus ja Ähtärin kaupunki sekä valmistuksesta vastannut Mustikkavuoren Portaat ry. Yhdistys on talkootyöllä ja jäsenhankinnoilla huolehtinut omasta rahoitusosuudestaan.

Ähtärin 250 askelman kuntoportaat ovat lähes 130 metriä pitkät tarjoten käyttäjilleen liikunnan iloa yhdistettynä upeiden maisemien katseluun. Portaat on rakennettu entiselle Mustikkavuoren laskettelurinteen laidalle ja ne jaottuvat kolmeen eri osaan. Portaat alkavat loivemmalla osuudella, keskellä ne ovat jyrkemmät ja lopuksi taas loivemmat. Portaat on valaistu, joten niiden kipuaminen onnistuu myös syksyn iltahämärässä. Talvella portailla ei ole kunnossapitoa, mutta omalla vastuulla portaissa voi liikkua tällöinkin.

Portaiden kipuamisen jälkeen kannattaa jatkaa matkaa nousemalla vuoren huipulle rakennetun maisematornin ylätasanteelle saakka. 10 metriä korkeasta maisematornista avautuu näkymä Ähtärin kaupungin keskustaan ja kaupungin vesistöihin. Mukaan kannattaa myös ottaa kiikarit, sillä torni on otollinen paikka lintu- ja luontoharrastajille. Keskitasanteelle pääsee maisemia ihailemaan myös liikuntarajoitteiset henkilöt.

Kuntoportaille pääsee Ähtärin Mustikkavuoren tanssilavalta ja ne ovat kaikkien vapaassa käytössä. Portaat löytää osoitteesta Niemenpääntie 74 ja portaiden kipuamisen voi aloittaa parkkipaikan vierestä.

Alavus, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Oudot paikat, Töysä

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

22/10/2020 Kuudestaan Yksi kommentti

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Elämysreitit, Kuntoportaat, Laavut ja kodat, Nähtävyys, Retkipaikka, Soini

Vuorenmaan kuntoportaat

02/10/2020 Kuudestaan Kommentoi

Vuorenmaan elämys- ja kuntoportaat valmistuivat ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2020. Portailla on pituutta peräti 250 metriä, korkeuseroa mukavat 57 metriä ja askelmiakin tulee 435. Vikkeläjalkaiset kipuavat ne juosten kolmeen minuuttiin. Rahoitus portaiden rakentamiseen on saatu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Soinin Sisu ry ja portaiden rakentamiseen on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.

Portaiden reunat on maalattu, että varsinkin alaspäin mennessä erottuu selkeästi milloin askelma päättyy ja uusi alkaa. Askelmat ovat luonnollisesti vaihtelevan kokoisia, koska rinne nousee paikoin hyvinkin jyrkästi ja toisaalla taas loivemmin. Erittäin hyvä idea on ollut maalata eri kokoiset askelmat eri väreillä, esimerkiksi mustat askelmat ovat jyrkimmät ja portaikon yläpäässä olevat siniset askelmat ovat loivimmat. Tämäkin helpottaa hahmottamista.

Onneksi portaikossa on peräti kaksi huiloopaikkaa, missä voi istahtaa ja elpyä rasituksesta hetkisen. Portaikko on mukavan leveä, siinä on helppo ohittaa vastaantulevia tai edellä porhaltavia.

Kävijämääriä seurataan vieraskirjan merkintöjen avulla ja käydessäni lokakuisena arkiaamuna paikan päällä, en ollut siellä silloinkaan ainoa. Vihkon mukaan joku muukin aikainen lintu oli ehtinyt siellä jo aamusella kipaista. Soinin kuntoportailla on myös sivu Instagramissa.

Portaille ei ole luvassa talvikunnossapitoa, eikä niitä saa tallustella nastakengillä tai piikkisauvojen kera. Iltaisin portaita valaisee led-valot kello 23 saakka.

Yllä oleva kuva: Kari Laasala, porrashankkeen projektipäällikkö.

Portaiden yläpäässä on parkkipaikka, josta on mahdollista piipahtaa myös läheisen Kuninkaanpolun reitistöllä ja lähellä sijaitsevalla laavulla. Laavulle ei ole ylätasanteelta kuin noin 200 metriä matkaa. Laavulta avautuu mukavat näkymät etelää kohden.

Mikäli Kuninkaanpolun viehättävä patikointireitti kiinnnostaa, kannattaa tutustua Visit Pohjanmaan sivustoon, mistä löytyy tarkka kuvaus reitistä. Reitti on janareitti, jonka toinen pää sijaisee Soinin keskustassa Murtokankaantien varrella. Sieltä on tehty uusi lähtöpaikka reitille, mutta suositeltava kulkusuunta on juurikin Vuorenmaan päästä keskustaa kohden. Mikäli lähdet patikoimaan reitille, suosittelen tulostamaan ajantasaisen kartan mukaan tai ottamaan sen näkyville kännykkään. Reitti soveltuu erinomaisesti myös polkujuoksuun.

Vuorenmaan kuntoportaiden sijainti, sekä lähtöpaikka Kuninkaanpolun reitille: Koskitie 25, 63800 Soini.

Koordinaatit: (WGS84) N62 56.099 E24 10.014

Historialliset kohteet, kirkko, Kokoontumispaikka, Kuortane, Muistomerkki, Nähtävyys

Kuortaneen kirkko

12/08/2020 Kuudestaan Kommentoi

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932, jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Alajärvi, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Lehtimäki, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

04/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Kuortane, Laavut ja kodat, Nähtävyys, Patikka, Retkipaikka

Lasivuoren laavu

28/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Jyhkeän kallion päällä mäntyjen ympäröimänä seisoo Lasivuoren laavu Kuortaneella lähellä Hynnilän kylää ja lähellä ns. Torppaa. Laavu oli jokseenkin vaikeasti löydettävän reitin päässä, sillä sinne ei löytynyt minkäänlaisia opasteita. Laavu kuitenkin löytyi kun katsoi tarkkaan Kuuden tähden reitistön karttaa ja suunnisti sen avulla koko ajan kohti korkeampaa maaston kohtaa.

Laavun paikka oli hienon ja korkean kallion päällä. Metsä oli kuitenkin sen verran kasvanut ympärille, että näkymä ei siintänyt kovin kauaksi. Talvisaikaan ohi ajetaan latureitti, mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

Pääset helpoiten kohteeseen ajamalla Kuortaneelta Mäyrystä tai Alavuden suunnasta Hynniläntietä pitkin ja kääntymällä Kivenmäentien suuntaan. Tätä tietä ajetaan kunnes ylität sillan ajettuasi vähän vajaa 4 km. Sillan jälkeen noin 200 metrin jälkeen lähtee oikealle metsäautotie, joka ainakin maaliskuussa 2020 oli huonokuntoinen metsätraktorin jäljiltä. Kannattaa parkkeerata Kivenmäentien varteen, tie on tuolla kohtaa hyvin suora ja melko leveä. Jos näet tien vasemmalla puolella kyltin ”Tovaskanluoma”, olet jo ajanut kyseisen metsätieliittymän ohi. Käydessäni kohteella, liittymän molemmin puolin oli isot puupinot.

Tätä metsäautotietä seuraamalla vajaan 500 metrin kuluttua tulet ikään kuin risteykseen, oikealle jatkuu metsäautotie, älä jatka sitä, vaan ota vasen reitti, joka on vähän pusikkoituneemman näköinen, mutta alkaa loivasti johtaa ylämäkeen kohti Lasivuoren laavua. Reitti on kuitenkin sen näköinen, että sitä on jonkin verran käytetty.

Polkumainen tie johtaa loivasti ylämäkeen, välillä oikealle kaartaen kunnes laavu näkyy kauas kallion laella. Kivenmäentieltä matkaa kertyy noin 900 metriä polkua pitkin.

Kohde on oikein mukava paikka päiväretkelle, mutta tiedoksi että siellä ei ole huussia. Polttopuita oli juuri tehty lisää, joten niistä ei ollut pulaa. Laavulla oli nuotion tekomahdollisuus, valmiita makkaratikkuja ja jonkin verran muuta välineistöä. Myös istuma-alustat löytyy peffan alle.

Kuortaneelta Mäyrystä Hynniläntien kautta Kivenmäentielle. Tarkkaa osoitetta ei ole, lähelle tulee Kivenmäentie 375, 63130 Kuortane.

Koordinaatit auttavat kohteen löytämisessä: 62.729160, 23.441191

Elämysreitit, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Nähtävyys, nuotiopaikka, Retkipaikka, Soini, Vaellusreitti

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

14/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm. reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat, Töysä

Historiallinen Penkkivuori

07/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

Hiihtolatu, Kuortane, Laavut ja kodat, Lehtimäki, Nähtävyys, Patikka, Vaellusreitti

Jäkälämäki Kuortaneen korkein kohta

30/04/2020 Kuudestaan Yksi kommentti

Jäkälämäki kohoaa 204 metrin korkeudelle merenpinnasta. Jäkälämäki sijoittuu hauskasti Kuortaneen, Lehtimäen (Alajärven) ja Töysän (Alavuden) risteyskohtaan, ollen kuitenkin juuri ja juuri Kuortaneen puolella ja sen korkein kohta. Jäkälämäen päälle rakennettu kota palvelee sekä jalan, pyöräillen että suksilla kulkevia retkeilijöitä vierestä menevää Valkealammen reitistöä pitkin.

Kodan lisäksi mäen laelle on rakennettu laavu ja huussi.

Jäkälämäen päältä laavun kohdilta avautuu hienot näkymät kauas kohti Kuortanetta ja ehkä jopa Alavuden puolellekin saakka. Alapuolella olevissa kuvissa sama näkymä kevättalvella ja kesällä otettuna. Keväthangilla hiihdellessä ei voinut välttyä Lapin fiiliksiltä näissä maisemissa.

Kodan sisältä löytyy hyväkuntoinen grilllauspaikka ja ainakin käyntihetkellä löytyi myös puita. Myös kodan edessä näytti olevan nuotiopaikka taivasalla. Kangasmaasto on hyvin palonarkaa, joten varovaisuutta tulen käsittelyssä, varsinkin ulkona. Lähistöllä ei näyttänyt olevan puroa tai muutakaan vesistöä.

Parhaiten löydät Jäkälämäen ajamalla Lehtimäen Valkealammelle, jonne Kuortane – Lehtimäki 697 -tieltä matkaa tulee noin 2km. Parkkipaikan läheisyydestä löytyy viitoitus kota 2,3km. Reitin varrelta löytyy lisää viittoja kohti Jäkälämäkeä ja käytännössä mäelle johtaa kaksikin reittiä vähän eri kohdista, joten voit palata takaisin mäen päältä toista reittiä. Reitti on leveä ja helppokulkuinen.