Aihearkisto: Nähtävyys

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Lasivuoren laavu

Jyhkeän kallion päällä mäntyjen ympäröimänä seisoo Lasivuoren laavu Kuortaneella lähellä Hynnilän kylää ja lähellä ns. Torppaa. Laavu oli jokseenkin vaikeasti löydettävän reitin päässä, sillä sinne ei löytynyt minkäänlaisia opasteita. Laavu kuitenkin löytyi kun katsoi tarkkaan Kuuden tähden reitistön karttaa ja suunnisti sen avulla koko ajan kohti korkeampaa maaston kohtaa.

pienempi artikkelikuva

lasivuoren_laavu7

Laavun paikka oli hienon ja korkean kallion päällä. Metsä oli kuitenkin sen verran kasvanut ympärille, että näkymä ei siintänyt kovin kauaksi. Talvisaikaan ohi ajetaan latureitti, mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

lasivuoren_laavu6

lasivuoren_laavu5

Pääset helpoiten kohteeseen ajamalla Kuortaneelta Mäyrystä tai Alavuden suunnasta Hynniläntietä pitkin ja kääntymällä Kivenmäentien suuntaan. Tätä tietä ajetaan kunnes ylität sillan ajettuasi vähän vajaa 4 km. Sillan jälkeen noin 200 metrin jälkeen lähtee oikealle metsäautotie, joka ainakin maaliskuussa 2020 oli huonokuntoinen metsätraktorin jäljiltä. Kannattaa parkkeerata Kivenmäentien varteen, tie on tuolla kohtaa hyvin suora ja melko leveä. Jos näet tien vasemmalla puolella kyltin ”Tovaskanluoma”, olet jo ajanut kyseisen metsätieliittymän ohi. Käydessäni kohteella, liittymän molemmin puolin oli isot puupinot.

Tätä metsäautotietä seuraamalla vajaan 500 metrin kuluttua tulet ikään kuin risteykseen, oikealle jatkuu metsäautotie, älä jatka sitä, vaan ota vasen reitti, joka on vähän pusikkoituneemman näköinen, mutta alkaa loivasti johtaa ylämäkeen kohti Lasivuoren laavua. Reitti on kuitenkin sen näköinen, että sitä on jonkin verran käytetty.

reitin risteyskohta_LI

Polkumainen tie johtaa loivasti ylämäkeen, välillä oikealle kaartaen kunnes laavu näkyy kauas kallion laella. Kivenmäentieltä matkaa kertyy noin 900 metriä polkua pitkin.

lasivuoren_laavu1

Kohde on oikein mukava paikka päiväretkelle, mutta tiedoksi että siellä ei ole huussia. Polttopuita oli juuri tehty lisää, joten niistä ei ollut pulaa. Laavulla oli nuotion tekomahdollisuus, valmiita makkaratikkuja ja jonkin verran muuta välineistöä. Myös istuma-alustat löytyy peffan alle.

lasivuoren_laavu8

lasivuoren_laavu9

lasivuoren_laavu3

lasivuoren_laavu4

Kartta

Kuortaneelta Mäyrystä Hynniläntien kautta Kivenmäentielle. Tarkkaa osoitetta ei ole, lähelle tulee Kivenmäentie 375, 63130 Kuortane.

Koordinaatit auttavat kohteen löytämisessä: 62.729160, 23.441191

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Jäkälämäki Kuortaneen korkein kohta

Jäkälämäki kohoaa 204 metrin korkeudelle merenpinnasta. Jäkälämäki sijoittuu hauskasti Kuortaneen, Lehtimäen (Alajärven) ja Töysän (Alavuden) risteyskohtaan, ollen kuitenkin juuri ja juuri Kuortaneen puolella ja sen korkein kohta. Jäkälämäen päälle rakennettu kota palvelee sekä jalan, pyöräillen että suksilla kulkevia retkeilijöitä vierestä menevää Valkealammen reitistöä pitkin.

valkealampi_ja_jakalamaki3

valkealampi_ja_jakalamaki9

Kodan lisäksi mäen laelle on rakennettu laavu ja huussi.

kota ja laavu

Jäkälämäen päältä laavun kohdilta avautuu hienot näkymät kauas kohti Kuortanetta ja ehkä jopa Alavuden puolellekin saakka. Alapuolella olevissa kuvissa sama näkymä kevättalvella ja kesällä otettuna. Keväthangilla hiihdellessä ei voinut välttyä Lapin fiiliksiltä näissä maisemissa.

valkealampi_ja_jakalamaki6

maisema

valkealampi_ja_jakalamaki2

Kodan sisältä löytyy hyväkuntoinen grilllauspaikka ja ainakin käyntihetkellä löytyi myös puita. Myös kodan edessä näytti olevan nuotiopaikka taivasalla. Kangasmaasto on hyvin palonarkaa, joten varovaisuutta tulen käsittelyssä, varsinkin ulkona. Lähistöllä ei näyttänyt olevan puroa tai muutakaan vesistöä.

valkealampi_ja_jakalamaki5

kota sisältä

valkealampi_ja_jakalamaki7

nuotiopaikka

Parhaiten löydät Jäkälämäen ajamalla Lehtimäen Valkealammelle, jonne Kuortane – Lehtimäki 697 -tieltä matkaa tulee noin 2km. Parkkipaikan läheisyydestä löytyy viitoitus kota 2,3km. Reitin varrelta löytyy lisää viittoja kohti Jäkälämäkeä ja käytännössä mäelle johtaa kaksikin reittiä vähän eri kohdista, joten voit palata takaisin mäen päältä toista reittiä. Reitti on leveä ja helppokulkuinen.

kyltitys Valkealammelta

kota kyltti

Kyltti

Talvisin mäelle johtaa lumitilanteen salliessa latu, joka liittyy muuhun Valkealammen hiihtoreitistöön.

valkealampi_ja_jakalamaki1

valkealampi_ja_jakalamaki8

Alueen kartta tästä linkistä.

Osoite: Valkealammentie 200, 63500 Lehtimäki (parkkipaikka, josta reitti Jäkälämäelle lähtee)

Koordinaatit: WGS 62.76184, 23.84355

Ypänkallion kota ja laavu

Kuortaneella sijaitseva Ypänkallion kota ja laavu ovat mukavasti myös pienemmän väen helposti saavutettavissa mukavan pikku polun päässä Isoahontien varrella. Paikka tunnetaan myös nimellä Kivenmäen kota ja laavu, koska sijaitsee Kivenmäen kylän alueella.

sdr

Kota ja laavu edestä

Ensin Ypänkalliolle rakennettiin laavu vuonna 1994 ja kun huomattiin, että laavulla käy paljon retkeläisiä, niin myöhemmin, vuonna 1999 paikalle rakennettiin hyvän kokoinen kota investointirahoituksella. Kota rakennettiin Kivenmäen ja Luhtalan kyläläisten kanssa yhdessä.

Laavu

Kodan sisällä olevissa tauluissa kerrotaan, että Ypänkallio on ollut alueen ainoa laskettelupaikka aikoinaan ja että siellä olisi talvisin lasketeltu jo 1800 -luvun loppupuolella. 1960-luvulla kallion korkeimmalle kohdalle rakennettiin hyppyrimäki, josta leiskautettiin jopa 15-16 metrin hyppyjä. Silloista hyppyrimäkeä ei enää kuitenkaan ole jäljellä. Nykyisin talvisaikaan, mikäli lumitilanne sen sallii, kodan editse kiertää latu Mäyryn suunnalta Kaatialaa kohti, ja Kuurtanes-hiidon aikaan kodalla sijaitsee mehupiste hiihtäjien iloksi.

Kota edestä

Investointituki

Tarina

Varustetasoltaan kota on erinomainen ja viihtyisä. Sisällä on jopa parvi, missä voi ottaa nokoset tai nukkua makoisasti läpi yön. Hellalla on helppo keitellä kahvit. Muistakaa käydessänne näissä retkikohteissa, että ollaan varovaisia tulen kanssa ja jätetään paikat sellaiseen kuntoon, että niissä on muidenkin mukava käydä nauttimassa luonnosta.

kota sisältä

kota sisältä 2

huussi

Kodan takana sijaitsevassa rakennuksessa on huussi ja puuvaja. Puita näytti ainakin riittävän hyväksi aikaa nuotiota varten. Laavun kohdalta vasemmalle menee polku, joka viettää alas purolle. Puro virtasi ainakin näin kevätaikaan vuolaasti ja muistaakseni näin oli pari vuotta sitten kesälläkin.

laavun kulmalta

purolle

puro

Alavudelta päin kodalle suunnistaessa voit tulla joko Niinimaan kautta, jolloin käännyttäessä Peräseinäjoentieltä (18) oikealle Niinimaantielle, tulee jatkaa tätä tietä noin 13 km, jonka jälkeen käännytään jälleen oikealle Isoahontielle. Isoahontietä mennään muutama sata metriä, ja heti sillan ylityksen jälkeen vasemmalla on punainen kyltti ”Kota Laavu”, mistä johtaa kiva lyhyt polku kodalle. Auton voi jättää kyltin ohi vähän ajettuasi vasemmalle puolelle olevaan liittymään. Liittymän kohdalta johtaa myös vähän metsäautotien kaltainen tie kodalle.

Kota viitta

Polulla

Alavudelta voit ajella toki myös Vetämäjärven tien kautta kodalle. Kun törmäät Niinimaantiehen, käänny oikealle ja tullessasi Isoaho 2 kyltin kohdalle, käänny sinne. Kuortaneelta tulevat voivat tulla Hynniläntietä pitkin ja kääntyä Kivenmäentielle, sitä noin 7 km, kunnes vasemmalla on samainen Isoaho 2 kyltti ja Isoahontie.

Kodan läheisyydessä on myö geokätkö.

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi

A STROLL AROUND NORDIC FLORA AND FAUNA: ÄHTÄRI ZOO

Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.

Bull

First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller

Lake

In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?

Wolves

This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.

Bear

Moose

There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.

Grill

Cafe

However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.

Farmhouse

The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.

Lutti

Lutti inside

Animal shed

Rooster

I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.

Cows

I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.

Lasikota Kirkkojärven rannalla

Alavuden Tusan rannassa sijaitseva lasikota on ainutlaatuinen nähtävyys. Siellä voi käydä lämmittelemässä sisällä ja katsella televisiota tai paistaa makkaraa ulkona sekä ihailla maisemia tornin päältä. Tämä näkötornin ja kotalaavun yhdistelmä on saanut paljon huomiota ja se on ollut kovassa käytössä. Lasikota näyttäytyy tyystin erilaiselle eri vuodenaikoina ympävöivän luonnon mukaan ja myöskin eri aikaan päivästä valaistuksen mukaan.

Iltakuva pieni

dav

oznor

dav

Parissa yllä olevissa kuvissa on lievästi pakkasen purema ja täydellisen tyyni aamu lokakuussa. Alla olevissa kuvissa onkin kunnon talvisää helmikuun pakkasilla.

Talvikuva vaaka

1

Lasikota valmistui vuoden 2018 alussa ja avajaiset pidettiin 23.2.2018. Kodalle pääsy on ilmaista ja ovet ovat auki koko ajan.

2

Järvelle on tehty hiihtolatu sekä luistelurata talvisin, kun jää on tarpeeksi kestävää. Kesäisin lasikodan läheltä voi käydä uimassa Tusan uimarannalta. Tässä linkki Tusan uimarannan postaukseen Tusan uimaranta .

dav

Lasikodan ja näkötornin yhdistelmä on rakennettu Rantojen virkistyskäytön lisääminen osana Alavuden kaupunkikeskustan kehittämistä -hankkeen avulla aikaansaadun investointihankkeen myötä. Suunnitteluhankkeeseen rahoitus on tullut Leader Kuudestaan ry:n kautta ja itse lasikotainvestointi on saanut rahoituksen Ely-keskuksesta.

7.jpg

dav

dav

Nuotiopaikalta on ihanaa katsella kesäiltoina auringonlaskua ja viettää aikaa perheen kanssa. Lasikota on ollut kovassa käytössä ja kodassa olevaan vieraskirjaan on jo lyhyen ajan sisällä kertynyt satoja nimiä.

dav

Ylhäältä on huikeat maisemat koko järvelle.

dav

dav

dav

Siisti puuvaja, huussi sekä virkistys- ja onkilaituri löytyvät aivan lasikodan läheisyydestä.

dav

Ajo-ohje:

1 Käänny Tusantieltä Ilkankujalle ja jatka sitä suoraan noin 100m kunnes vasemmalle kääntyy tie uimarantaa ja parkkipaikkaa kohti.

dav

2 Jatka sitä tietä kunnes saavut suurelle parkkialueelle. Sen jälkeen jatka kävellen niemen kärkeen ja olet kohteessa.

Osoite: Ilkankuja 9, 63300 Alavus.

Lähteet: Lasikota Alavuden kaupunki

 

 

Ylävedet-veistos

Ähtärin keskustasta löytyvä kaunis Ylävedet-patsas on professori Eero Hiirosen suunnitelema veistos Ähtärin asutuksen muistomerkiksi matkailualueelle Moksuun. Koska sen ympäristö on muuttunut syrjäiseksi eikä vastaa enää alkuperäistä ideaa, se siirrettiin Ostolanrantaan, Ähtärin keskustaan vuoden 2017 syksynä. Se on tehty ja luovutettu Ähtäri-seuralle jo vuonna 1983.

dav

patsas

Patsaan siirto nykyiselle paikalleen toteutettiin kokonaan lahjoitusvaroin. Ähtäriläiset ja lähialueen yritykset sekä yhteisöt lahjoittivat tarvikkeita, työpanoksia ja rahaa siirtohanketta varten.

edestä

Vuoden 2018 kesällä veistoksen ympärille rakentuu puisto ja suunnitelmissa olisi myös tuoda sinne kaksi muuta Hiirosen veistosta.

kauempaa

dav

dav

Veistoksen ympäristö on viihtyisä ja kaunis. Rantaan on tehty myös huvimaja ja alueella on penkkejä istumista varten.

Ylävedet-veistos sijaitsee Ostolanrannassa Ähtärin keskustassa, kaupungintalon takana. Kaupungintalon osoite on Ostolantie 17, 63700 Ähtäri.

Lähteet:

Ähtäri-Seura ry facebook

Ilkka

Maaseudun tulevaisuus