Aihearkisto: Oudot paikat

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

lähde

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

portaat alhaalta 2

viitta

polku lähteelle

polku lähteelle 2

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Hildan nuoruudenlähde

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Tuomarniemen puulajipuisto ja laavu

Ähtärin Tuomarniemen puulajipuistossa on 80 kotimaista ja ulkomaista puu- ja pensaslajia. Puulajipuisto sijaitsee Ähtärin Sedun metsäoppilaitoksen toimipisteen pihapiirissä. Puisto kulkee Hankaveden rannalla pääosin niemenkärkeä mukaellen metsän siimeksessä ja sieltä löytyy paljon katseltavaa kiinnostuneille, sekä laavu makkaranpaistoa varten.

0 Kota muokattu

dav

Puulajipuisto on noin kilometrin mittainen esteetön polkureitti. Puiston suunnitelmaan tekoon Sedu on hakenut ja saanut Leader-rahoitusta Kuudestaan ry:ltä. Valmistuneen suunnitelman pohjalta  puistoon tehtiin myös esteetön taukopaikka, jossa on kota makkaranpaistoa varten, sekä polun ja lajien info- ja opastusjärjestelmä QR- koodien avulla. Investointeihin saatiin rahoitusta Aktiivisuutta kyliin -teemahankkeen kautta Kuudestaan ry:ltä.  Taukopaikka ja opasteet koodeineen valmistuivat vuoden 2018 aikana.

dav

dav

dav

dav

Polun varrella on myös Museoviraston suojelemaa rakennuskantaa.

dav

dav

Reitin varrella sijaitsee Tuomarniemen metsäkoulun sodissa kaatuneille oppilaille pystytetty muistomerkki, joka on Arvid Borgin suunnittelema. Muistomerkki on paljastettu vapaussodan jälkeen vuonna 1919, mutta sitä on täydennetty myöhemmin talvi- ja jatkosodan jälkeen. Lisätietoja muistomerkistä.

dav

Patsas 20_11_5

Polku puulajipuistoon lähtee parkkipaikan läheltä, tenniskentän vierestä.

tieviitta

ohje

Osoite: Tuomarniementie 55, 63920 Ähtäri.

Lähteet:

https://www.sedu.fi/fi/Tietoa-Sedusta/Hanke–ja-innovaatiotoiminta/Ammattiosaamisen-huipulla/Tuomarniemen-puulajipuiston-kehittaminen

http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1024

Piiskoomänty

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty.  Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

20150606_110724

20150606_110634

piskoo 4

DSCN1146

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

20150606_110557

piskoo, 2

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996  Kuortanelaiset

20150606_110717


Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663

Sappion iso kivi

Näkemisen arvoinen kivi sijaitsee Ähtärin ja Töysän rajalla Sappiolla missä muutoinkin maisemat ovat karun kivikkoiset ja ainutlaatuiset. Valtava kivi sijaitsee aivan tien vieressä ja sinne on varsin helppo löytää. Kiven massiivisuudesta pääsee käsitykseen seisomalla sen vieressä, ja jotkut ovat jopa kiivenneet sen päälle ihailemaan maisemia.

löytöretkiä 065

löytöretkiä 067

löytöretkiä 070

löytöretkiä 072

löytöretkiä 073

löytöretkiä 075

Kiven löydät Potaskan kyltin läheisyydestä.

Sijainti: Lamminahontie 503, Ähtäri
Tasokoordinaatit: 62.637877 23.986789