Aihearkisto: Elämysreitit

Alavus, Elämyspolku, Elämysreitit, Laavut ja kodat, lomakylä, Retkipaikka, Töysä, Vaellusreitti

Teeren kieppi – esteetön luontopolku

21/10/2022 Kuudestaan Kommentoi

Teeren kieppi on noin 2,5 kilometrin mittainen viehättävä esteetön reitti Tuurissa. Reitti ja siellä olevan kodan ovat rakentaneet Töysän Yrittäjät yhteistyökumppaneiden avustuksella. Avajaisia vietettiin elokuun lopussa vuonna 2022. Reitin kohokohta on upea laavu hienolla kallioisella paikalla.

Reitin oikeaoppinen kulkusuunta tulee laavulle jo alkuvaiheessa. Jos kuitenkin haluat ensin patikoida pidemmän pätkän ennen evästelyä, niin kannattaa kiertää reitti toiseen suuntaan, kuin mitä parkkipaikan viittojen perusteella lähtösuunta on. Näin saavut laavulle reitin loppuvaiheessa. Tien sivussa olevalta parkkipaikalta on tällöin lähdettävä vasemmalle menevälle tielle, josta esteetön reitti kääntyy pian oikealle viittojen mukaisesti. Reitti kiertää Riiho Resort lomakylän ja kulkee osittain vanhaa Kuuden tähden reitistöä sivuten.

Sorastettu ja leveä reitti tarjoaa hyvin kauniita maisemia matkan varrella. Reitillä on hyvät opasteet ja luontotauluja seuraamalla on mahdollista tutustua Tarmo Teeren elämään. Myös geokätköjä löytyy lähettyviltä.

Juuri ennen ”Katko” nimistä laavua, on hieman jyrkempi nousu, jolloin pyörätuolilla kulkevat saattavat tarvita työntöapua. Laavun yhteydessä on huussi ja puukatos. Nuotiopaikan yllä on ritilä, jossa makkaranpaisto onnistuu vaivatta. Laavulta takaisin parkkipaikalle on noin puoli kilometriä.

Luontopolku ja laavu ovat saaneet Leader-rahoitusta Kuudestaan ry:ltä. Myös alueen yritykset ovat antaneet yksityistä rahoitusta hankkeeseen, joka toteutettiin Töysän Yrittäjät ry:n toimesta.

Parkkipaikan osoite: Riihontie 321, 63610 Tuuri (Töysä, Alavus)

Ajo-ohje: Ajettaessa valtatie 18 välillä Alavus-Ähtäri, seuraa Tuurin jälkeen Riiho Resortin viittoja. Käänny Tuurista Ähtärin suuntaan ajettaessa oikealle Riihontielle. Tätä noin 3 kilometriä ja parkkipaikka on selkeästi merkitty tien vasemmassa laidassa.

Alavus, Elämysreitit, Hiihtolatu, Hiihtoreitti

Töysän hiihtokierros tarjoaa vaihtelevia maastoja

11/03/2022 Kuudestaan Yksi kommentti

Töysän hiihtokierros on kokonaispituudeltaan noin 31 kilometriä pitkin hurmaavia kylämaisemia ja vaihtelevia maastoja. Reitti tarjoaa niin kipakoita nousuja, vauhdikkaita laskuja, metsän rauhaa kuin tasaista peltotaivaltakin.

Reitti seurailee Kuuden tähden reitistöä. Reitille voi lähteä esimerkiksi Iivarin koulukeskuksen kuntolatuja pitkin. Parkkipaikalta lähtiessä kannattaa lähteä kuntolatua vasemmalle ja seurata ”Tohnin koulu” ja ”autiotupa” viittoja. Lähtiessä Iivarista, autiotuvalle on matkaa noin 3km ja Tohnin koululle 9,6km.

Mikäli et halua kiertää koko reittiä, voit Iivarista hiihtää autiotuvalle ja takaisin, yhteensä matkaa tulee noin 6km, tai hiihtää Kauniston laavulle saakka ja takaisin, silloin matkaa tulee noin 17km.

Yllä olevasta risteyskohdasta käännytään siis oikealle kohti autiotupaa ja Tohnin koulua. Vasen latu jatkuu Iivarin kuntolatuna.

Tässä kohden on noustu Isokalliolle, josta voi oikealle kääntyessään käydä Isokallion autiotuvalla ja laavulla. Matkaa tästä risteyskohdasta on vain 300 metriä.

Reitti on tunnettu vauhdikkaista laskuista, varsinkin kevätkeleillä suosittelen varovaisuutta, sillä auraaminen jäätikköisellä ja kapealla ladulla ei ota onnistuakseen.

Välillä reitillä tuntui, että on hiihtämässä Lapin maisemissa.

Noin 8,5 kilometrin päässä Iivarista tulee vastaan Kauniston laavu. Tässä on mahdollista kerätä voimia Tohnimäen päälle nousua varten nauttimalla eväitä ja huussikin on tässä kohden tarjolla.

Tohnin kylästä matka jatkuu kohti Ritolan kylää. Matkalla ohitetaan melko läheltä kirkasvetinen Valkeislampi ja sen suosittu Vetolan uimaranta. Reitin varrella on useita tien ylityksiä, joissa tulee noudattaa varovaisuutta, etenkin Lehtimäentien ylitys ennen Maatilamatkailu Heikintupaa Ritolassa kannattaa huomioida.

Töysän poikki kulkeva Lehtimäenharju antaa sopivasti haastetta hiihtäjille hiihdettäessä Ritolasta kohti Mutkankylää ja Kangaslammen laavua. Tämän laavun jälkeen matkaa voi taittaa honkain keskellä upeassa, korkeassa mäntymetsikössä, joka päättyy vauhdikkaaseen Ränkilänmäkeen johtaen Sepänniemen lomakylään. Sepänniemestä latu johtaa Ponnenjärven poikki Iivarin koululle takaisin lähtöpaikkaan.

Lähtöpaikka: Iivarin koulukeskus, Wilskmanintie 1, 63600 Töysä

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat, Töysä

Historiallinen Penkkivuori

07/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

Alavus, Elämysreitit, Kokoontumispaikka, Kosteikko, Laavut ja kodat

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

13/10/2019 Kuudestaan Kommentoi

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Alavus, Elämysreitit, Laavut ja kodat, Neva

Kuhjonnevan laavu

17/05/2019 Kuudestaan Kommentoi

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

Laavu on rakennettu vuonna 2001 Niemi-Hukkalan metsästysseuran toimesta. Laavulle johtavat pitkospuut, laavun katto ja tulisija korjattiin vuonna 2021. Yllä olevassa kuvassa uudet pitkospuut ja alla olevassa vanhat.

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä noin 80m aiemmin, johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat uudistetut pitkospuut ovat todellakin tarpeen, sillä maasto oli sitä märempää mitä lähemmäksi laavua pääsimme.

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava. Osa kuvista on jo muutaman vuoden takaa, osa alkukesästä 2023.

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta. Nyt näimme vain kaksi kurkea kahlaamassa.

Laavulla on hyvä tulisija, jota oli tästä vielä paranneltu, mutta kannattaa ottaa omat puut mukaan. Lisäksi laavuun oli rakennettu ovet, joten sisällä voi olla halutessaan säältä suojassa.

Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Laavulta olisi ollut mahdollista jatkaa noin 8 kilometrin pituinen luontoreitti, mutta märkyys esti kokeilemasta sitä tällä kertaa. Reitti on merkitty punaisin opastein ja siitä on lähtöpaikalla kartta ja opastaulu.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Alavus, Elämysreitit, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Retkipaikka, Töysä

Konnon kota

01/05/2018 Kuudestaan Kommentoi

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.

Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.

Kodan läheisyydessä on myös huussi.

Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Retkipaikka, Töysä

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

05/03/2015 Kuudestaan Kommentoi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.

Lisää Tohnin alueen tarinoita löytyy Töysä-Seuran tai Tohnin kyläseuran nettivisuilta.

Osoite: Tohninmäentie 490, 63600 Töysä

Alavus, Elämysreitit

Kirkkojärven retkiluistinrata

29/12/2014 Kuudestaan Kommentoi

Alavuden Kirkkojärvellä voi harrastaa retkiluistelua sään salliessa. Rataa pyritään pitämään auki ensin talkoovoimin ja kun jää on tarpeeksi vahvistunut, myös kaupungin raskaamman kaluston voimin. Retkiluistinradan mitta on tämän artikkelin julkaisupäivän aikaan n. 2,8 kilometriä pitkä.

Jään pinnan kunto on vaihteleva, sillä luonnon jäät harvoin ovat tasalaatuisia koko järven alalta. Retkiluistimilla luistelu on kuitenkin helpompaa kuin vaikka hokkareilla, sillä pitkä terä auttaa epätasaisella jäällä liukumista. Luistimissa on suksiside, johon voi kiinnittää tavallisen luistelumonon. Avuksi ovat myös teräväkärkiset luistelusauvat. Kypärä kannattaa myös muistaa!

Tusan rannassa on mukava näkötorni ja laavu. Näkötornissa voi käydä sisällä lämmittelemässä ja ulkona sen takana voi paistaa makkaraa nuotiolla. Huusi ja puuvaja löytyvät lähempää parkkipaikkoja.

Retkiluistinradan vierellä menee yleensä myös hiihtolatu ja kävelyreitti.

Järven jäälle ja radalle on lyhyt mennä joko Tusan uimarannan kautta, jossa on parkkialue autoille tai keskustasta Huhtapuiston kautta. Yllä kuvassa luonnon taidetta ja alla pari aikaisempaa kuvaa kun jääpeitettä vasta kovasti odoteltiin.

Tusan uimarannan osoite: Ilkankuja, 63300 Alavus

Rantapuiston osoite: Huhtamäentie, 63300 Alavus

Alavus, Elämysreitit, Laavut ja kodat

Kirkkovuoren ulkoilureitti

29/09/2014 Kuudestaan Kommentoi

Alavuden Kirkkovuoren ulkoilureitillä on valaistua reittiä yli kymmenen kilometrin matkalta, jos lasketaan mukaan yhdyslatu Tuurinkosken laavulle saakka. Reitin varrella sijaitsee Rastilaavu ja Leijonakota, joissa voi piipahtaa levähtämässä ja eväitä syömässä.

Reitille pääsee monelta eri parkkipaikalta, suosituimmat ovat Alavudentien ja Lampimäentien risteyksessä oleva parkkipaikka ja Kellokorven parkkipaikka kun ajetaan Alavuden keskustasta ”vanhaa tietä” kohti Tuuria. Kiivaimpaan hiihtoaikaan parkkialueet saattavat olla jopa täynnä autoja!

Reitin kosteimmalle kohdalle on onneksi laitettu pitkospuut, näitä on Tessunkin mukava astella.

Reitin varrella voi bongata paitsi lintuja, myös hauskannäköisiä linnunpönttöjä, tässä yksi malli.

Reitin jyrkin nousu kiipeää Haaravuorelle.

Korkiavuoren paikkeilla voi ihailla Lapin maisemia…

Vähän myöhemmin löytyy satumetsää…

Korkiavuoren päältä voi jatkaa matkaansa periaatteessa Ähtärin Peränteelle saakka, jonne latu on ollut auki hyvänä lumivuonna. Tuurinkosken laavulle saakka on valaistu reitti. Reitin varrelta, noin kilometrin päässä tästä risteyskohdasta, lähtee oikealle perinteisen hiihtoreitti Varolan majalle. Hiihtoreittien auki pitäminen vaatii tietysti hyvän lumitilanteen.

Talkoovoimin rakennettu Leijonakota sijaitsee noin 300 metrin päässä edellä olevasta risteyskohdasta. Makkaranpaisto onnistuu sekä kodan sisällä että betonirenkaassa kodan ja puuvaraston välissä.

Reitin varrelta löytyy latukarttoja ja opastetauluja. Alla olevasta linkistä löytyy myös netissä oleva latukartta etäisyyksineen. Maasto on mukavan vaihtelevaa ja varsinkin Leijonakodalta Alavutta kohti laskeva mäki on liukkailla keleillä haastava. Reitin varrella on myös geokätköpiste, tarkemmat vinkit löytyvät esim. http://www.geocache.fi -sivustolta.