Kaihiharjun esteetön reitti sijaitsee Parviaisten kylässä, Soinissa. Reitti rakennettiin Leader-rahoitteisessa Esteetön luontoreitti -hankkeessa vuoden 2021 aikana. Kaihiharjun reitti on osa Arpaisten kaunista luontoreitistöä.
Reitti jakautuu kahteen erilaiseen esteettömään osuuteen. Parkkipaikalta alkaa ensin sorastettu leveä reitti, joka jatkuu lankkupolkuna Iso-Kaihijärven rantaan. Tämä lyhyempi 200 metrin osuus reitistä on luokitukseltaan täysin esteetön. Pidempi, 700 metrin osuus on haastavampaa harjanteella kulkevaa leveää polkua. Myöskin se reitti lähtee parkkipaikalta.
Parkkipaikalla on tilaa useille autoille ja sieltä löytyy myös roskalaatikko. Reitin alkuosasta löytyy esteetön huussi.
Lankkupolun päässä on maisemalaituri penkkeineen Iso-Kaihijärven rannalla maisemien katselua varten. Järvi on 600 metriä pitkä ja 200 metriä leveä.
Laiturin läheisyyteen on rakennettu kaunis laavu nuotiopaikalla ja puuvarastolla.
Pidemmän reitin varrella on persoonallisia levähdys- ja evästelypaikkoja. Reitin avajaisia vietettiin marraskuussa 2021. Avajaisissa nauhan leikkasi Soinin kunnanjohtaja Johanna Rannanjärvi.
Parkkipaikka löytyy osoitteesta: Multiantie 495, tästä alkaa hiekkatie, jota pitkin ajetaan vielä 1,5km parkkipaikalle.
Vuorenmaan elämys- ja kuntoportaat valmistuivat ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2020. Portailla on pituutta peräti 250 metriä, korkeuseroa mukavat 57 metriä ja askelmiakin tulee 435. Vikkeläjalkaiset kipuavat ne juosten kolmeen minuuttiin.Rahoitus portaiden rakentamiseen on saatu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Soinin Sisu ry ja portaiden rakentamiseen on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.
Portaiden reunat on maalattu, että varsinkin alaspäin mennessä erottuu selkeästi milloin askelma päättyy ja uusi alkaa. Askelmat ovat luonnollisesti vaihtelevan kokoisia, koska rinne nousee paikoin hyvinkin jyrkästi ja toisaalla taas loivemmin. Erittäin hyvä idea on ollut maalata eri kokoiset askelmat eri väreillä, esimerkiksi mustat askelmat ovat jyrkimmät ja portaikon yläpäässä olevat siniset askelmat ovat loivimmat. Tämäkin helpottaa hahmottamista.
Onneksi portaikossa on peräti kaksi huiloopaikkaa, missä voi istahtaa ja elpyä rasituksesta hetkisen. Portaikko on mukavan leveä, siinä on helppo ohittaa vastaantulevia tai edellä porhaltavia.
Kävijämääriä seurataan vieraskirjan merkintöjen avulla ja käydessäni lokakuisena arkiaamuna paikan päällä, en ollut siellä silloinkaan ainoa. Vihkon mukaan joku muukin aikainen lintu oli ehtinyt siellä jo aamusella kipaista. Soinin kuntoportailla on myös sivu Instagramissa.
Portaille ei ole luvassa talvikunnossapitoa, eikä niitä saa tallustella nastakengillä tai piikkisauvojen kera. Iltaisin portaita valaisee led-valot kello 23 saakka.
Yllä oleva kuva: Kari Laasala, porrashankkeen projektipäällikkö.
Portaiden yläpäässä on parkkipaikka, josta on mahdollista piipahtaa myös läheisen Kuninkaanpolun reitistöllä ja lähellä sijaitsevalla laavulla. Laavulle ei ole ylätasanteelta kuin noin 200 metriä matkaa. Laavulta avautuu mukavat näkymät etelää kohden.
Mikäli Kuninkaanpolun viehättävä patikointireitti kiinnnostaa, kannattaa tutustua Visit Pohjanmaan sivustoon, mistä löytyy tarkka kuvaus reitistä. Reitti on janareitti, jonka toinen pää sijaisee Soinin keskustassa Murtokankaantien varrella. Sieltä on tehty uusi lähtöpaikka reitille, mutta suositeltava kulkusuunta on juurikin Vuorenmaan päästä keskustaa kohden. Mikäli lähdet patikoimaan reitille, suosittelen tulostamaan ajantasaisen kartan mukaan tai ottamaan sen näkyville kännykkään. Reitti soveltuu erinomaisesti myös polkujuoksuun.
Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.
Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.
Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.
Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.
Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.
Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm. reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.
Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.
Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.
Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.
Soinissa Hankajärven rannalla sijaitseva Hankasen uimapaikka on metsäisellä paikalla oleva ranta. Hiekkarannalla on laituri, keinu ja pukukopit naisille sekä miehille. Alueella on kesäisin toiminnassa oleva Hankarannan leirintäalue ja alueen yrittäjän kesäkioski.
Hankajärvi on melko iso järvi ja se kuuluu Etelä-Pohjanman ELY:n ympäristövastuualueeseen. Hankajärvessä on esimerkiksi haukia, ahvenia ja jokirapuja.
Hankaranta on kesäisin toiminnassa oleva leirintäalue. Alueella sijaitsevasta punaisesta kioskista voi vuokrata sup-lautoja, alueella olevia mökkejä, aittaa ja rantasaunaa. Alueella voi myös leiriytyä asuntoauton tai -vaunun kanssa. Palveluista lisätietoa Hankarannan Facebook -sivuilta.
Viehättävä Kuninkaanpuiston patikkareitti lähtee tien toiselta puolelta. Voit tutustua tarkemmin patikkareittiin toisesta blogitekstistämme Kuninkaanpuiston patikkareitti.
Soinin kunnassa Lintuharjun alueella on hieno frisbeegolfrata, jossa on 18 väylää. Kunnanvaltuusto myönsi vuoden 2016 talousarvion hyväksymisen yhteydessä frisbeegolfratahankkeeseen rahaa ja se saatiin tehtyä omana työnä sekä talkootyönä. Rata valmistui nopeaa ja pääsi heti suureen suosioon.
Frisbeegolfrata sijaitsee Soinin hautausmaan takana. Sinne on helppo löytää opastekylttien avulla.
Opastetaulussa on hyvin kerrottu oleelliset tiedot radasta, kuten väylien pituudet. Vuonna 2016 valmistui 9 väylää ja myöhemmin vuonna 2017 niitä tuli 9 lisää.
Tekonurmisen heittoalustan vieressä on taulu, jossa kerrotaan väylän pituus ja onko se suora vai kiemurteleva. Väylät sijaitsevat hiekkakuopissa ja metsäisellä alueella.
Rata on hiekkapohjainen ja siisti sekä siitä löytyy sopivasti haastetta kaiken tasoisille.
Soinissa Alasenlammen rannalla sijaitsevalla Alasen uimarannalla on monenmoista tekemistä. Siellä uimisen lisäksi voi ostaa kalastusluvan ja käydä kalastamassa taikka paistaa makkaraa kodalla. Kesän ja syksyn 2018 aikana ranta-alueelle valmistui Laasalan kyläseuran tekemänä houkuttelevan näköinen saunamökki. Alasen ranta tunnetaan lähialueen puhtaimpana uimapaikkana.
Uimaranta on hiekkapohjainen ja lapsiystävällinen, myös laiturit ovat hyvässä kunnossa.
Alasen lammella toimii metsästysseuran ylläpitämä lohen virkistyskalastuspaikka. Laavussa on laatikko, josta voi ostaa kalastuslupia 20e \päivä. Nuotioon puita saa puuvajasta laavun vierestä.
Rannalla on myös lapsille keinut ja pöytä sekä penkit, joiden ääressä voi nauttia vaikka retkieväitä. Alueella sijaitsee myös mikrokokoinen geokätkö.
Kesän ja syksyn 2018 aikana Alasen lammen rantaan valmistui Kuudestaan ry:n Aktiivisuutta kyliin -teemahankkeen rahoituksen avulla komea saunamökki. Mökin rakensi Laasalan kyläseura ahkerien kyläläisten toimesta.
Mökki tulee toimimaan paitsi saunamökkinä, mutta myös kyläläisten kokoontumistilana, sillä muuta yhteistä kokoontumispaikkaa kylällä ei enää ole kyläkoulun loputtua. Talvisaikaan saunaa voivat hyödyntää avantouimarit. Saunaa voi vuokrata pientä maksua vastaan, jolloin myös kaksi sup-lautaa on saunavuoron varanneiden käytössä. Artikkelin lopusta löytyy linkki saunan varauskalenteriin. Huomaa, että sauna on sähkötön.
Alasen uimaranta sijaitsee aivan kantatie 714 vieressä, Soinista matkaa kertyy Alajärven suuntaan vähän yli kahdeksan kilometriä. Alajärven keskustasta matkaa tulee noin 20 kilometriä.
Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä ”Konungsåby” eli ”Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.
Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.
Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.
Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.
Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.
Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankasen parkkialue vasemmalla puolella tietä.
Soinin museon päärakennus on entinen pitäjän viljamakasiini, joka on siirretty nykyiselle museotontille Koulutien ja Multiantien risteyksen seutuvilta. Esineistöä museorakennukseen alettiin kerätä 1960-luvun alkupuolella, mutta yleisölle museo avattiin vasta 1973 kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Hyvänä pesämunana esineistölle olivat Kaarlo Pahkamäen yksityismuseon kokoelma ja Kukonkylän koululla ollut kylämuseon kokoelma.
Nykyisin museossa on n. 800 luetteloitua esinettä. Esineistön joukossa on kymmenkunta kivikautista esinettä ja muutamia museoasiantuntijan mielestä erittäin arvokkaita yksittäisiä esineitä myöhemmiltä ajoilta. Erittäin runsaasti esineistön joukossa on tervantekoon liittyviä tavaroita.
Tuulimylly on Limaperältä siirretty 1970 nykyiselle ja sen on museolle lahjoittanut Antti Hankamäki. Mylly on täydessä toimintakunnossa, senkun jyvät vaan tuuttiin tuppaa ja siivet hakasista irrottaa.
Heikinmäen Saha on lahjoittanut aitan, joka alun perin on ollut pappilan aitta, kirkkoherra Porthanin rakennuttama.
Tontti, jossa museorakennukset sijaitsevat on alun perin ollut nuorisoseuran käytössä. Nuorisoseuran talo paloi 1950-luvun alkupuolella ja tontti jäi tyhjäksi.
Museo on avoinna kesäaikaan Soini-talon aukioloaikojen mukaan, opastus Soini-talolta.
Kesällä 2014 valmistui kylätalon läheisyyteen grillikota, joka sopii esim. illanistujaisiin, retkien päätöshetkiin (ja jopa yöpymisiin). Taloa ja kotaa voi vuokrata synttäreiden, häiden, kurssien ja tapahtumien pitoon. Ohjelmaa järjestetään pyynnöstä (musiikkia, luontoretkiä, esitelmiä jne.). Vehun Maa- ja Kotitalousseura ry, Simo Seppälä – 050 581 7382
Vehunkylä sijaitsee Ähtärin, Soinin sekä osin Saarijärven kuntien alueella sekä hyvien liikenneyhteyksien varrella tien nro 7140 välittömässä läheisyydessä. Matkaa lähimpiin kuntakeskuksiin joka ilmansuuntaan on rapiat 30km. Vehulla liikutaan Suomenselän maisemissa ja vedenjakaja-alueella. Kylää lähellä ovat Arpaisten hienot harjumaisemat. Kylän muodostavat Vehu, Ulvo ja Leppäkangas. Yhteisasukasluku on noin 60, joka kesäisin moninkertaistuu monien kymmenien kesäasuntojen täyttyessä kesäasukkaista.
Kylän vetovoimatekijöinä ovat kaunis luonto ja VEHUILU. Vehuilun ydin on mahtava kylähenki, joka näkyy itsepärjäämisenä ja kökkähenkenä. Kylien nurkat ja nurmet ovat ja pidetään kunnossa!
Reittiohje: Aivan tien numero 7140 varressa. Multiantie 2934. 63950 Vehunkylä
Soinin keskustasta Ulvonkylän halki kulkee Multiantie, jonka varrella noin 25 kilometriä keskustasta sijaitsee kauniisti entisöity vanha mylly. Toisinaan Ulvonkylä lasketaan kuuluvaksi kahden kilometrin päässä sijaitsevaan Vehunkylään. Nostalgisen myllyn läheisyydessä sijaitsee myös kota, jossa voi pitää taukoa ja vaikkapa paistaa makkaraa.