Avainsana-arkisto: Töysä

Alavus, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Oudot paikat, Töysä

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

22/10/2020 Kuudestaan Yksi kommentti

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Muistomerkki, Töysä

Töysän kirkko

11/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin. Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

Alavus, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, lomakylä, Museot, Retkipaikka, Sepänniemi, Töysä, Uimarannat, Uimaranta

Sepänniemen lomakylä ja uimaranta

12/06/2018 Kuudestaan Yksi kommentti

Sepänniemi on Töysän Ponnenjärven rannalla sijaitseva viihtyisä lomakylä. Lomakylässä on myös yleinen uimaranta, joka on kaikkien käytössä sekä Töysän museo. Sepänniemessä on varattavissa mökkejä, sähköistettyjä asuntovaunupaikkoja ja telttapaikkoja. Lomailijoita viihdyttävät myös kahvio, grillikatos, laavu, palju ja kolme erilaista saunaa.

Vastaanoton yhteydessä on kahvio, josta saa pizzaa, aamiaista ja virvokkeita ynnä muuta sellaista.

Lomakylässä on 12 mökkiä erilaisine mukavuuksineen. Lemmikkieläimet, asuntovaunuilijat ja telttailijatkin ovat tervetulleita.

Huoltorakennuksessa on suihkut, wc:t, pesukone, pyykkitila ja puuliiteri.

Tällä hiekkarannalla on ihanaa viettää aurinkoista kesäpäivää. Ranta on hyvä lapsillekkin, koska se on matala ja turvallinen. Veneet ja pelastusliivit ovat käytettävissäsi ja kalastusvälineitäkin saa panttia vastaan.

Rannalla on vessa ja pukukopit. Lomakylän alueelta löytyy uimarannan lisäksi sähkö-, puu- ja savusauna sekä palju.

Laavu on aivan rannan tuntumassa. Mikä olisikaan ihanampaa kuin katsella auringonlaskua ja paistaa makkaraa hyvässä seurassa.

Sepänniemestä löytyy monia muitakin aktiviteetteja, kuten grillikatos, frisbeegolfkori, pingispöytä ja lapsille ulkona leikkipaikka ja -mökki.

Lomailijoita on tämä kyltti hauskuuttanut monesti. Käykääpä etsimässä se Sepänniemestä.

Näitä pieniä patsaita on piloitettuna ympäri lomakylää. Kokeile, löydätkö sinä kaikki;).

Pihapiirissä on Töysän museo, jossa voi vierailla kesä-heinäkuussa ma-pe klo 10-15, jolloin opas paikalla.

Sepänniemen lomakylän osoite: Niemenkyläntie 250, 63600 TÖYSÄ.

Linkki kotisivuille: https://www.sepanniemi.fi/

Linkki Töysän museon sivuille: http://www.toysa-seura.fi/?page_id=17

Alavus, Kokoontumispaikka, Retkipaikka, Töysä, Uimarannat, Uimaranta

Vetolan uimaranta

04/06/2018 Kuudestaan Yksi kommentti

Töysän Valkialammen rannalla sijaitsee viihtyisä Vetolan uimaranta. Valkialammen vesi on niin kauniin kirkasta, että pohjaan näkee syvälläkin. Tällä yleisellä uimarannalla on mukavaa viettää kesäpäivää.

Valkialampi on pieni järvi, jossa pehmeä hiekkapohja. Rannalta löytyy myös pitkä laituri.

Rannan läheisyydessä on pukukopit, roskis, pelastusrengas ja ilmoitustaulu.

Vetolassa voi harrastaa myös sukellusta. Järven syvyys on jopa 12m.

Talvisin (lokakuu – huhtikuu) vetolassa voi käydä avantouinnilla. Uinti + sauna maksaa 4e. Avantouinnin järjestää Töysän avantouimarit ry / Aila Mursula torstaisin klo 18.00 -21.00.

Tohnin touhuteatteri sijaitsee myös rannan läheisyydessä. Kesäisin siellä esitetään hauskoja näytelmiä. Vetolassa on mahdollisuus viettää huikea kesäpäivä uiden ja näytelmästä nauttien.

Linkki Tohnin Touhuteatterin sivuille: http://www.tohnintouhuteatteri.com/

Linkki Alavuden uimarantojen sivuille: https://www.alavus.fi/fi/vapaa-aika/liikunta-ja-ulkoilu/uimarannat-avantouinti.html

Osoite: Kiiltomäentie 122
63640 Töysä.

Alavus, Elämysreitit, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Retkipaikka, Töysä

Konnon kota

01/05/2018 Kuudestaan Kommentoi

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.

Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.

Kodan läheisyydessä on myös huussi.

Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Alavus, Retkipaikka, Töysä, Tuuri, Uimarannat, Uimaranta

Iso Liesjärvi

10/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Alavudella sijaitseva Iso Liesjärvi on kuuluisa raikkaasta ja kirkkaasta vedestään. Hiekkapohjainen järvi on virkistävä kesähelteilläkin, sanotaanhan järven olevan lähdepohjainen, joka takaa virkistävän uintikokemuksen kuuminakin kesäpäivinä.

Uimaranta on siisti ja matala ja ehkä siksi lapsiperheiden suosiossa. Rannan läheisessä männikössä voi istahtaa piknikille ja nauttia luonnonrauhasta.

Liesjärven uimaranta sijaitsee aivan Holkonkyläntien varressa ja Tuurin kyläkaupalta uimarantaan on matkaa noin 14 kilometriä pääosin hiekkatietä pitkin.

Sijainti: Holkonkyläntie 1400, 63610 Tuuri

Alavus, Kokoontumispaikka, Töysä, Uimaranta

Lääkärinranta

10/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Alavudella, entisessä Töysän kunnassa sijaitseva Ponnenjärven uimaranta, jota myös kutsutaan Lääkärinrannaksi. Paikkakuntalaisten suosioon palannut siisti hiekkapohjainen ja kirkasvetinen uimaranta sijaitsee aivan Töysän kirkonkylän keskustassa.

Rannalta löytyy uimakoppi miehille ja naisille sekä huussi. Laituri on nyt hyvä ja vesikin on uimareiden iloksi puhdistunut. Käykää pulahtamassa!

Osoite: Rantatie 20, 63600 Töysä

Alavus, Historialliset kohteet, Muistomerkki, Töysä

Uittomiehen muistomerkki

09/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.

Alavus, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Töysä

Kangaslammen laavu

08/07/2015 Kuudestaan Yksi kommentti

Kangaslammen laavu, Töysän Ylipään kylässä on kotoisa laavu lammen äärellä. Idyllisen Kangaslammen rannalla voi viettää aikaa luonnon rauhassa ympäri vuoden. Laavulta löytyy polttopuita retkivalkean tekemiseen sekä huussi. Lammella voi vierailla sekä kesäisin, vaikka onkiraissulla, tai talviaikaan patikoiden merkittyjä reittejä pitkin.

Reittiohje: Töysän kirkonkylältä ajetaan Lehtimäentietä ja kohdalla 746 käännytään Läntisentielle. Kohdassa Läntinentie 137 käännytään oikealle Pesolantielle kunnes tie kääntyy Kangaslammen rantaan. (Oranssi nauha puussa tien vasemmalla puolella.)

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Retkipaikka, Töysä

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

05/03/2015 Kuudestaan Kommentoi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.