Aihearkisto: Historialliset kohteet

Vierteenmäen laavu, Mäyryn pururata ja muistomerkki

Pienelle alueelle on saatu aikaiseksi kyläyhdistyksen toimesta melkoisen vaativa pururata Kuortaneen Mäyryn kylään. Pientä huilaushetkeä voi viettää reitin varrelle rakennetulla Vierteenmäen laavulla.

Vierteenmäen laavu

Vierteenmäen laavu seisoo  tukevasti kallion päällä siten, että näkymä avautuu kohti Kuhajärveä. Valitettavasti rakennuksia ja puustoa on edessä sen verran, että ihan kunnolla järvinäkymä ei avaudu laavulla istuessa.

Näkymä laavulle

Laavulla on hyvä tulistelupaikka ja runsaasti makkaratikkuja. Puita löytyi jonkun verran. Huussia ei ole ja vettäkään esim. sammuttamista varten ei löydy kovin läheltä, sillä järven rantaan on kuitenkin tästä vielä kosolti matkaa.

Vierteenmäen laavu sisältä

Makkaratikut

Mäyryn pururata sijaitsee Vierteenmäessä, aivan kantatie 66:sen ja Vierteentien välisessä metsikössä, Kuortaneen Golfkentän vieressä. Reitti on polkumainen, osin purua, osin kovapohjaista kalliota. Alavalla kohtaa golfkentän äärellä maasto oli kesäkuussa melko märkääkin.

Polkua

Polkua2

Reitti on 2,4 kilometriä pitkä ja lyhyeen reittiin on saatu oikein mukavasti korkeusvaihtelua pitkin Vierteenmäkeä. Polkua oli mukava juosta ja myös maastopyörällä sitä oli hauska polkea. Talvisin yksityiset vetävät reitille myös ladun.

Reitillä on myös valotolpat, mutta valaistusta reitillä ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut.

Polkua3

Reitiltä

Mustikkaa

Autolla saavuttaessa voi parkkeerata 66:sen varrelle entisen Kuhapirtin parkkialueelle, josta pääsee heti lähtemään reitille. Tällä parkkialueella on myös kyläyhdistyksen pystyttämä Suomen sodan muistomerkki.

IMG_20200608_102139

Muistomerkki

Muistomerkki2

Ajo-ohje: Kuortaneen suunnasta ajetaan ns. Mäyryn risteyksen ohi kohti Alavutta noin 2 kilometriä (Alavudentie 205, Kuortane), mäen laen kääntyessä laskuun, parkkipaikka on tien oikealla puolella.

Alla olevassa kuvassa mustalla katkoviivalla erottuu pururata.

Kartta

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua louhokseen jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.

Ruonan taistelun muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri.  Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä.  Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille.  He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja.  Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä.  Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

SONY DSC

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.

Kuortaneen talomuseo ja Klemetti-museo

Kuortaneen Talomuseo ja Klemetti-museo on perustettu 1950 -luvun loppupuolella Kuortaneen keskustaan.  Talomuseoon kuuluu kuortanelaisia rakennuksia 1500-luvulta 1900-luvulle, viimeisin v.1994 rakennettu korsu ”Pihkahovi”.  Museon esineistön kokonaismäärä on 2500. Talomuseon piha-alue toimii kesäsunnuntaisin näytelmien ym. tapahtumien esittämispaikkana.

eka pien

Klemetti-museo on perustettu Armi ja Heikki Klemetin kesäkotiin, Talomuseon välittömään läheisyyteen. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. Kuortanelainen Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuoronjohtaja, säveltäjä, kirjailija ja rakennustaiteen tutkija, valiokuoron Suomen Laulun perustaja sekä Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikainen johtaja.

Talomuseo_2774

Talomuseo_2770

1 pien

ovet pien

2 pien

Talomuseo_2772

Talomuseo_2773

Talomuseo_1564

Talomuseo_1563

Talomuseo_1539

Talomuseo_1540

Talomuseo_1545

Talomuseo_1546

Talomuseo_1547

Talomuseo_2768

klemetti pien

Talomuseo_2769

Talomuseon esittelyvideon voit katsoa täältä: Talomuseo

Klemetti-museon esittelyvideon voit katsoa täältä: Klemetti-museo

Kuurtanes-seuran puheenjohtaja  Aino-Maija Niemelä järjestää opastusta museoilla pyydettäessä 040-512 7652.

Osoite: Museopolku 1, 63100 Kuortane

Piiskoomänty

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty.  Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

20150606_110724

20150606_110634

piskoo 4

DSCN1146

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

20150606_110557

piskoo, 2

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996  Kuortanelaiset

20150606_110717


Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663