Tag Archives: retkipaikat

Kiimalammen autiotupa

Alavuden Sapsalammen kylässä sijaitseva Kiimalammen autiotupa on rauhallinen mietiskelypaikka. Autiotupa ei ole aivan Kiimalammen ääressä, vaan vähän kauempana kallion laella. Tuvan lisäksi kohteessa on nuotiopaikka ja huussi.

Autiotupa ja Pluto lähikuva

Kiimalampi autiotupa 27.4.2014

Näkymä autiotuvalta

tuli

tuli ja mökki

Joutsenet Kiimalammella muokattu

Kallion laelta johtaa polku Kiimalammen rantaan. Lammen vastarannalla uiskenteli keväisenä päivänä joutsenpariskunta.

Nuotiopaikka ylhäällä

Makkaratikut seinällä muokattu

Kalastusvehkeet muokattu

WC kyltti

huussi

Autiotuvan eteisessä voi pilkkoa omat nuotiopuut. Tuvassa on melko hyvä varustus, siellä voisi hyvin keitellä sapuskaa ja nauttia kaffit kynttilän valossa.

Halonhakkuupaikka

Sisäkuva

Sisäkuva2

Autiotuvalle johtaa reitti ainakin 66:n varrella olevalta Sapsalammen levähdysalueelta, josta jatketaan Hautavuoren tietä noin 500 metriä  ja käännytään oikealle menevälle tielle.

Autiotuvalle johtava polku

Keväistä solinaa

Koordinaatit autiotuvalle: 62.442120, 23.597774

 

Mustikkavuoren laavu

Mustikkavuoren hiihtokeskukseen rakennettu laavu houkuttelee etenkin talvisin hiihtäjiä ja muita talvilajeja harrastavia viettämään lepohetkeä. Laavu sijaitsee hiihto ja patikkapolkujen lähtöpisteessä. Laavun lähistöllä sijaitsee myös frisbeegolf rata, vapaasti käytössä oleva rata on etenkin paikkakuntalaisten suosiossa.

mustikkalaavu1

mustikkalaavu2

mustikkalaavu3

mustikkalaavu4

mustikka 8

mustikka 3

mustikka 4

mustikka 7

Laavu on rakennettu jykevistä materiaaleista ja se on riittävän suuri isommallekin porukalle. Laavulle on kaupungin toimesta varattu polttopuita ja laavun käyttäjät pitävät sen siistinä jotta seuraavan tulijan on mukava istahtaa nuotion lämpöön. Makkaranpaistoa varten laavulle on varattu makkaratikkuja.

mustikka 1

mustikka 9

mustikka 10

Frisbeegolfrata kulkee osittain maastossa pururataa ja teitä hyödyntäen. Maasto on vaihteleva, joten se lisää haasteita frisbeen heittäjille. Radan kartan löydät Ähtärin kaupungin nettisivuilta.

Lähistöllä sijaitsee myös ampumarata ja pesäpallokenttä.

Liikuntakeskuksen hiihtoladuilta on yhteys Ähtärin noin 180 km:n latuverkostoon. Vuonna 2011 Ähtäriin hankittiin uusi latukone Pisten Bully Paana, jolla sekä perinteisen että vapaan tyylin ladut saadaan hyvään kuntoon!

Pienen matkan päässä Ouluveden rannalla on Mustikkavuoren tanssilava. Lavan vieressä on saunarakennus sekä avanto talviuinnin harrastajille. Pulkkamäkeä voi laskea entisen hyppyrimäen rinteessä.

Sijainti: Mustikkavuorentie 35, 63700 Ähtäri

Kainuunlampi

Mitä Kainuu tekee keskellä Etelä-Pohjanmaata? Nimen arvellaan johtuvan muinaisista kainulaisista, jotka kulkivat verotusmatkoillaan myös Kuortaneella. Ruonan kylän kaakkoisosasta löytyy Kainuunneva, Kainuunvuori ja Kainuunlampi. Kainuunvuoren (163,8 m) maastossa kerrotaan vuoripeikkojen ja pakolaisten piileskelleen, ja sen luolasta löytyy myös geokätkö. Luolan lisäksi Kainuunlammen laavu on oiva retkikohde ja helposti saavutettavissa patikoiden tai maastopyörällä.

Kainuunlampi_150758

Kainuunlampi_145903

Kainuunlampi_145949

Kainuunlampi_150009

Kainuunlampi_150110

Kainuunlampi_150138

Kainuunlampi_150202

Laavu sijaitsee noin 9 km Kuortaneen keskustasta. Kainuunvuorelle on opastus Kuortaneen Urheiluopistolta.

Sijainti (laavu): N62.845119 E23.607859

Lisätietoja Kainuunvuoren luolan geokätköstä löytyy täältä.

Aholankankaan luontopolku ja kota

Aholankankaan maisemat tarjoavat virkistysmahdollisuuden aivan Kuortaneen keskustan tuntumassa. Vain muutaman sadan metrin päässä Kuortaneen Liikuntahotellista sijaitsee kota, josta on näköala Kuortaneenjärvelle. Kotaan mahtuu kerrallaan enimmällään 20 henkilöä. Kota toimii tukikohtana liikuttaessa Aholankankaan luontopoluilla geokätköjä etsien tai mobiilisuunnistaen. Talvisin latu kulkee aivan kodan vierestä.

Opiston kota_0594

Kuortaneen Urheiluopiston alueella Aholankankaalla kiertää maastopolkujen verkosto, joista jokainen löytää oman kuntonsa mukaisen reitin. Pururadat jatkuvat Kantatie 66:n toisella puolella 3, 6, 10 ja 15 km:n lenkkeinä.

Opiston kota_0593

Opiston kota_1580

Kodan tuntumassa oleva luontopolku on valmistunut vuonna 2013. Polun varrella on 6 toiminnallista ja informatiivista rastia. Tavoitteena on, että polun kierrettyäsi tiedät enemmän mm. Kuortaneen historiasta sekä lähiluonnosta ja sen lajeista. Jumppataulut ohjaavat liikkumaan sekä yksin että yhdessä.

Opiston kota_0587

Opiston kota_1581

Opiston kota_0610

Opiston kota_0604

Kodassa on tulisija, jonka äärellä voi nokipannukahvien lisäksi paistaa makkaraa tai muuta pikkupurtavaa. Kodan käyttö on ilmainen, mutta puiden käytöstä peritään maksu. Kodan avaimet saa urheiluopiston vastaanotosta.

Opiston kota_0601

Opiston kota_0598

Opiston kota_0597

Koska kota sijaitsee aivan veden äärellä, voi reippailuhetkeen yhdistää myös uimareissun tai rentoutumishetken Kuortaneenjärven rannalla.

Lisätietoja Aholankankaan luontopolusta voit lukea täältä.

Sijainti: Aholankangas, 63100 Kuortane

Kirkkoranta

Etelä-Pohjanmaan Rivieraksi kutsuttu Kuortaneen kirkkoranta on suosittu auringonotto- ja uintipaikka. Valehtelematta yksi maakunnan parhaista uimarannoista kerää kesähelteillä väkeä kauempaakin. Ranta on pitkä ja hienohiekkainen. Matalan rantavetensä ansiosta se sopii mainiosti perheen pienimmillekin. Alueella sijaitsee myös viihtyisä viihtyisä kesäkahvio Kesäpesä. Samasta rakennuksesta löytyvät myös vessat, suihkut ja pukuhuoneet.

cof

oznor

sdr

Kirkkoranta_2759

Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on noin 18 kilometriä pitkä ja noin 5 kilometriä leveä. Kuortaneenjärven rannoille on rakennettu runsaasti kesämökkejä ja järven itärannalla sijaitsee mm. Kuortaneen urheiluopisto.

Kirkkoranta_2766

Kirkkoranta_2767

Kirkkoranta_2757

Kirkkoranta_2762

Kirkkoranta on saanut nimensä vieressä sijaitsevasta Kuortaneen kirkosta. 1700-luvulla rakennettu puukirkko tapuleinen on jo sinällään nähtävyys, mutta uimarannan läheisyydessä toinen tutustumisen arvoinen kohde on vanha kirkkovene uimarannan parkkipaikan ja hautausmaan välissä.

Uimaranta sijaitsee Kirkkotien varressa, vajaan kilometrin päässä Kuortaneen keskustasta. Rannan löytää seuraamalla kirkon opasteita. Lapualta päin tultaessa Kirkkotie kääntyy urheilukentän ja Kukun Majan jälkeen oikealle, Alavudelta päin tultaessa tie kääntyy Kuortaneen keskustassa alas vasemmalle.

 Sijainti: Kirkkotie, 63100 Kuortane

Särkänlahden lintutorni

Vääräkosken kylässä Perännejärven pohjoispuolella sijaitsee Särkänlahden lintutorni. Lahden matala vesisyvyys ja rehevä rantakasvillisuus tekevät siitä suositun lintujen pesimäalueen.

särki 35

särki 33

Syksy 2014 050

Syksy 2014 053

Syksy 2014 075

Syksy 2014 057

Särkänlahden lintutornista voivat halukkaat hyvin tarkkailla ja seurailla alueen runsasta linnustoa. Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen jäsenet käyttävät tornia lintujen havainnointiin.

Lintutornin viihtyisyyttä ja käyttömukavuutta parantavat hyvän kokoinen parkkipaikka, nuotiopaikka ja ulkokäymälä. Torni on kaksikerroksinen siten, että alimmalle tasolle on mahdollista päästä vaikkapa pyörätuolilla pitkospuita pitkin.

Syksy 2014 073

Syksy 2014 072

Syksy 2014 063

särki 22

Syksy 2014 070

Syksy 2014 069

Syksy 2014 064

Syksy 2014 060

Syksy 2014 062

särki 12

Sijainti: Ähtäristä päin lähdetään Virroille ja n. 2 km päästä on viitta: Vääräkoski 1 vasemmalle. Tätä reittiä jatketaan n. 1,5 km, ja sitten on viitta vasemmalle: Särkänlahden Lintutorni. Virtain suunnasta on viitta Vääräkoski 2 oikealle ja sitä n. 1,9 km ja sitten edellä mainittu viitta oikealle. Lintutornille kääntyy tie kohdasta Vääräkoskentie 157.

Tasokoordinaatit: 62.521507 24.032653

Moksunniemen laavut ja uimaranta

Moksunniemen alue liittyy kiinteästi Ähtärin historiaan. Kivikautisen asumisen merkkejä on löydetty Kierinniemestä ja alueen kärjessä olevassa Lapinniemessä sijaitseen Papinkivi, jonka Museovirasto on määritellyt muinaiseksi kultti- ja tarinapaikaksi. Moksunniemen järvimaisemat houkuttelevat nauttimaan luonnonihmeistä ja vuodenaikojen vaihtumisesta.

moksu 1

moksu 2

moksu 5

Moksunniemen kaakkoisosassa sijaitsee kaikille vapaasti käyttöön tarkoitettu laavu, laavu soveltuu myös liikuntaesteisille.

Laavu sijoittuu viihtyisästi järven rannalle ja houkuttelee talvisin hiihtäjiä ja muina aikoina patikoijia. Laavulle pääse patikoimalla Ähtärin Eläinpuiston parkkipaikalta merkittyä reittiä pitkin. Laavulla on hyvät puuvarastot ja tulipesä on juuri vaihdettu. Makkarat paistuvat ja nokipannukahvit keittyvät joutuisasti joko avonuotiolla laavun edustalla, tai kodan tulipesässä.

moksu 6

moksu 12

moksu 7

moksu 10

moksu 16

Laavun yhteydessä olevasta opastaulussa kerrotaan alueen historiaa kivikaudelta nykypäivään.

moksu 17

moksu 18

moksu 20

moksu 22

moksu 25

Laavun osoite: Moksunsalontie 30, Ähtäri
Tasokoordinaatit:  62.520246 24.208559

Moksun alueelle on valmistunut jokin aika sitten toinenkin laavu (Moksunsalontie 2). Alueelta puuttuu vielä polttopuut, mutta muutoin laavu vaikuttaa viihtyisältä. Laavun läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta, venesatama ja leikkipaikka. Lähellä sijaitseva Pilkkasaari on kesäisin lokkien suosima pesimäpaikka.

2015-2016 394

2015-2016 396

moksu uusi 10

moksu uusi 4

moksu uusi 6

moksu uusi 7

moksu uusi 1

moksu uusi 2

moksu uusi 12

Laavun osoite: Moksunsalontie 2, Ähtäri
Tasokoordinaatit: 62.526130 24.197092

Moksunniemen alueelle on keskittynyt erittäin paljon matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa. Hotelli Mesikämmen, Moksun loma-asuntoalue, Ähtärin Eläinpuisto ja leirintäalue sijaitsevat kaikki lähellä toisiaan. Luoteisosassa on luonnonkaunis Kierinniemen alue luontopolkuineen ja opetusmetsineen.

Isokallion autiotupa ja laavu

Isokallion autiotupa ja laavu sijaitsevat Töysässä Iivarin liikuntakeskuksesta Tohnin suuntaan kulkevan hiihto- ja patikointireitin varrella.  Töysän Talsijat ovat talkootyönä ahkeroineet vuokramaalle autiotuvan, laavun, puuliiterin ja vessan, jotka ovatkin verrattain hyväkuntoisia.

Mikäli haluaa patikoinnin sijasta mennä autolla tai pyörällä mahdollisimman lähelle Isokalliolla sijaitsevaa autiotupaa, voi ajaa Lintukalliontietä Töysän suunnasta 1,7km, kääntyä oikealle Isokallion metsätielle, sitä noin 1,9km ja saavut pienelle parkkipaikalle, josta johtaa polku metsän poikki noin 300 metrin päähän kohteeseen.

Blogiin Reitti autiotuvalle alkaa (1)

Blogiin Saavumme perille

Blogiin Kartta kohteessa pienempi versio

Autiotuvalla voi yöpyä, sillä tuvasta löytyy muutamalle hengelle nukkumapaikat. Koska autiotupa ja laavu sijaitsevat hiihtoreitin varrella, on siellä myös mahdollista piipahtaa keittelemässä kahvit tai paistaa makkarat nuotiolla.

Blogiin Isokallion tupa rajattu

Blogiin Isokallion laavu3

Blogiin Isokallion autiotupa ja laavu

Blogiin ja vielä näkymä

Isokallion laelta näkee pitkälle Housunjärvelle saakka.

Blogiin Puulato ja hyyskä koko kuva

Puuliiteri ja vessa on sijoitettu laavusta oikealle jatkuvan polun varrelle vähän piiloon. Samalta reitiltä lähimaastosta löytyi myös luonnonantimia – kantarelleja ja puolukoita.

Blogiin Puulato2

Blogiin Kartalle parempaa käyttöä

Kuuden tähden reitistön karttaa voi hyödyntää monin eri tavoin.

Blogiin Puolukka alkaa kypsyä

Tasokoordinaatit: N 69,52013  E 33,4996

 

Arpaisten reitti

Arpaisten reitti on osa laajaa reitistökokonaisuutta. Soinin ja Ähtärin rajamailla sijaitseva alue vie retkeilijän keskelle kaunista luontoa. Reitin kohokohtia ovat lintujen pesäpaikakseen valloittama Matosuo, Löytöperän korkealle nouseva kulttuurimaisema ja Arpaisten harjualue. Reitillä on muitakin hienoja yksityiskohtia, pikkujärviä ja jokia. Matosuo on aapasuo, jossa pesii runsaasti lintuja. Suon ylittävät pitkospuut. Saman reitin varrelle osuva Löytöperän mäki on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja (236 m).

Arpainen 032

Arpainen 033

Arpainen 035

Arpainen 038

Arpainen on retkeilijöiden ja vaeltajien suosima kohde. Arpaisten kämppä ja sauna sijaitsevat Ähtärin ja Soinin rajalla ja ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Kumpuilevat maastot purot ja järvet mahdollistavat retkeilijöille monenmoiset puuhat. Patikkareitit lumettomaan aikaan mahdollistavat kymmenien kilometrien patikoinnin vaihtelevissa maastoissa. Talvella hiihtoharrastajille valmistetaan kymmenien kilometrien ladut ja hiihtoretket.

Arpaisten reitillä on mittaa 27 km Soinin keskustan lähtöpisteeltä Ähtärin puolella sijaitsevalle Arpaisten kämpälle. Hyviä lähtöpaikkoja reitille ovat Soinin keskustan lähellä sijaitseva Lauttosen virkistysalue (uimaranta) ja Kaihijärvi Vehuun vievän tien 7140 varressa. Etelämpää reitille pääsee helpoiten Löytöperästä tai Arpaisten kämpältä, jonne viitoitus Vehun ja Rämälän väliseltä tieltä.

Soinista Arpaisten pohjoiselle pysäköintialueelle (Haasia-ahontie 400) on matkaa 24 km. Soinista tultaessa osoitteesta Multiantie 2030 käänny oikealle Ulpassuon tielle, aja 4 km ja olet pohjoisella P-paikalla. Voit myös tulla Löytömäentien kautta samalle pysäköintialueelle, josta Arpaiskämpälle on matkaa 3,4 km.

Ähtäristä teiden 18 ja 68 risteyksestä Myllymäen kautta Arpaisille on matkaa 32 km. Aja Myllymäeltä Saarijärventietä 1,1 km, käänny vasempaan Rämäläntielle, aja 15 km (Rämäläntie 1500), käänny vasemmalle Arpaisten tielle, aja 500 m ja käänny oikealle, aja 4,9 km ja käänny vasemmalle, aja 1 km ja olet perillä Arpaisten itäisellä pysäköintialueella, josta Arpaiskämpälle on matkaa 600 m. Pysäköintialueen GPS-koordinaatit: N62 41.668 E24 23.019

Arpainen 030

Arpainen 022

Arpainen 015

Arpainen 007

Arpainen 017

Arpainen 002

Arpainen 042

Alueen karttoja on uusittu ja niitä on toimitettu Arpaisten kämpälle ja P-paikoille. Patikkareitit on merkitty maalipäisillä tolpilla. Saarilammin harjulta Arpaisten kämpältä tolpat omvat punapäisiä. Samoin kämpän pohjoispuolen 3,5 km “Kalevin kiekka” on punapäisillä tolpilla merkitty. Arpainen-järvelle menevä 400 metrin reitti on merkitty sinipäisillä tolpilla.

Arpainen 043

Arpainen 045

Arpainen 050

Arpainen 052

Arpainen 056

Reitin varrella on viisi taukopaikkaa: Kivikirkko, Kaihiharju, Läskilampi, Löytöjoki ja Saarilampi. Arpaisten autiokämpän lisäksi reitiltä löytyy Parviaisenkylässä Kaipaisen kämppä, joka on oikeastaan tulisijalla varustettu kota. Kämppien lisäksi reitin varrella on kaksi laavua ja kolme nuotiopaikkaa.

Arpaisten reittiin liityvät myös Hermanninpolku ja Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun/Ulvon suunnasta. Hermanninpolku lähtee Parviaisista yhtyen reitille Kaihiharjussa. Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun koululta, Ulvolta ja Leppäkankaasta.

Arpainen_3525

Arpainen_3540

Arpainen_3542

Arpaisilla järjestetään joka vuosi Arpaisten hiihto ja Arpaisten patikka. Parhaimmillaan reitti on lumettomaan aikaan, jolloin helppokulkuisen matkan voi taittaa kevyin retkivarustein.

Alueen kartta löytyy esim. täältä

Suokonmäen näkötorni

Suokonmäen 234 metriin kohoavat rinnepellot ja taloryhmät muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Huikeita näkymiä voi parhaiten ihailla nykyaikaista puuarkkitehtuuria edustavasta 30-metrisestä näkötornista, josta sanotaan näkyvän seitsemän kirkon tornit.

suokonmäen näkötorni 025

suokonmäen näkötorni 026

Näkötorni sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta. Tien 68 varrella on nähtävyystienviitta, mutta siinä ei lue mistä nähtävyydestä on kysymys. Kun jatkaa tiukasti viitan suuntaan, tulee Näkötorni-viitta vastaan. Pohjoisesta päin lähestyttäessä näkötorni näkyy kauas 68-tielle.

suokonmäen näkötorni 028

suokonmäen näkötorni 027

suokonmäen näkötorni 011

suokonmäen näkötorni 012

suokonmäen näkötorni 016

suokonmäen näkötorni 022

suokonmäen näkötorni 019

Suokonmäellä on ollut Pohjanmaan vanhin asutus. Pysyvästi paikka on ollut asuttuna jo 1500-luvulta asti. Maisema on hyvin kulttuurivaikutteinen, vaikka luonto onkin tärkeä tekijä maisemakuvan muodostumisessa. Lehtimäen mäkiasutusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Se poikkeaa omaleimaisuudellaan huomattavasti muista Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevista valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.

suokonmäen näkötorni 021

Korkeat mäet, lakialueen asutuksineen ja rinteillä sijaitsevine peltoineen ovat komea näkymä lähestyttäessä Lehtimäen taajamaa. Mäkimaiseman omaleimaisuus perustuu viljeltyjen rinnepeltojen, horisonttia hallitsevan perinteisen rakennuskannan ja alavien metsämaiden kontrastiin.

suokonmäen näkötorni 023

suokonmäen näkötorni 013

Suokonmäen näkötorni valmistui talkootyönä ja sieltä avautuu mahtavat näkymät, niin Järviseudulle kuin Ähtärinkin suuntaan. Kotiseututalo (pohjalaismallinen omakotitalo) on aivan näkötornin tuntumassa ja antaa kävijöille ja käyttäjille erinomaiset mahdollisuudet todelliseen kotiseuturetkeen ja eri tapahtumiin.

suokonmäen näkötorni 024

suokonmäen näkötorni 009

suokonmäen näkötorni 010

Osoite: Suokonmäentie 69, Alajärvi