Mäkikyläläiset ahkeroivat talkoilla kauniin kodan kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Hyvinvarusteltu kota sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä Sipiläntieltä, joten saavutettavuus on helppo kaikille.
Mäkikylän kyläseura rakensi tunnelmallisen kodan Sipiläntien varteen, mäen päälle viihtyisän kuusimetsikön siimekseen. Kota rakentui talkoilla ja Kuudestaan ry:n rahoittamana yleishyödyllisenä investointihankkeena syksyllä 2020.
Kodan sisälle pääsee myös luiskaa pitkin lastenrattailla tai pyörätuolilla. Polku parkkipaikalta on sorastettu ja tasainen, joten tämä kohde on helppokulkuisen ja lyhyen kävelyreitin päässä.
Kota tarjoaa viihtyisän kokoontumispaikan pienten tapahtumien järjestämiseen ja kaikille retkeilyä harrastaville mukavan evästelypaikan. Kota on sisäpuolelta erinomaisesti varusteltu.
Alavuden Sapsalammen kylässä sijaitseva Kiimalammen autiotupa on rauhallinen mietiskelypaikka. Autiotupa ei ole aivan Kiimalammen ääressä, vaan vähän kauempana kallion laella. Tuvan lisäksi kohteessa on nuotiopaikka ja huussi.
Kallion laelta johtaa polku Kiimalammen rantaan. Lammen vastarannalla uiskenteli keväisenä päivänä joutsenpariskunta.
Autiotupa on yksityisomisteinen, mutta kaikkien vapaassa käytössä ainakin niin kauan kun käyttö on asiallista ja paikat pidetään siistinä. Puuhuoltoa autiotuvalle ei ole säännöllisesti, joten suositellaan ottamaan omat puut, sytytystarvikkeet, kynttilät yms. mukaan. Jonkin verran löytyy astioita ja työkaluja käytettäväksi.
Autiotuvalle johtaa reitti tien 66 varrella olevalta Sapsalammen levähdysalueelta, josta jatketaan Hautavuoren tietä noin 500 metriä ja käännytään ladon kohdilta vasemmalle. Tästä matkaa on vielä noin 2 km.
Toinen, lyhyempi reitti on Pyyluomantienvarrelta, noin 1,8km Virtaintieltä, tien vasemmassa laidassa on pieni levennys ja tästä lähtee metsätie. Jos joudut jättämään autosi tähän, huomio että traktorille on jätettävä kulku metsätien kautta pellolle! Levennykseltä jatketaan metsätietä suoraan pellon poikki toiselle puolelle, josta metsätie jatkuu muuttuen kohta poluksi. Välillä käännytään hieman oikealle (suoraan jatkuu myös polku). Matkaa ei ole Pyyluomantieltä kuitenkaan kuin runsas kilometri.
Mustikkavuoren hiihtokeskukseen rakennettu laavu houkuttelee etenkin talvisin hiihtäjiä ja muita talvilajeja harrastavia viettämään lepohetkeä. Laavu sijaitsee hiihto ja patikkapolkujen lähtöpisteessä. Laavun lähistöllä sijaitsee myös frisbeegolf rata, vapaasti käytössä oleva rata on etenkin paikkakuntalaisten suosiossa.
Laavu on rakennettu jykevistä materiaaleista ja se on riittävän suuri isommallekin porukalle. Laavulle on kaupungin toimesta varattu polttopuita ja laavun käyttäjät pitävät sen siistinä jotta seuraavan tulijan on mukava istahtaa nuotion lämpöön. Makkaranpaistoa varten laavulle on varattu makkaratikkuja.
Frisbeegolfrata kulkee osittain maastossa pururataa ja teitä hyödyntäen. Maasto on vaihteleva, joten se lisää haasteita frisbeen heittäjille. Radan kartan löydät Ähtärin kaupungin nettisivuilta.
Lähistöllä sijaitsee myös ampumarata ja pesäpallokenttä.
Liikuntakeskuksen hiihtoladuilta on yhteys Ähtärin noin 180 km:n latuverkostoon. Vuonna 2011 Ähtäriin hankittiin uusi latukone Pisten Bully Paana, jolla sekä perinteisen että vapaan tyylin ladut saadaan hyvään kuntoon!
Pienen matkan päässä Ouluveden rannalla on Mustikkavuoren tanssilava. Lavan vieressä on saunarakennus sekä avanto talviuinnin harrastajille. Pulkkamäkeä voi laskea entisen hyppyrimäen rinteessä.
Mitä Kainuu tekee keskellä Etelä-Pohjanmaata? Nimen arvellaan johtuvan muinaisista kainulaisista, jotka kulkivat verotusmatkoillaan myös Kuortaneella. Ruonan kylän kaakkoisosasta löytyy Kainuunneva, Kainuunvuori ja Kainuunlampi. Kainuunvuoren (163,8 m) maastossa kerrotaan vuoripeikkojen ja pakolaisten piileskelleen, ja sen luolasta löytyy myös geokätkö. Luolan lisäksi Kainuunlammen laavu on oiva retkikohde ja helposti saavutettavissa patikoiden tai maastopyörällä.
Laavu sijaitsee noin 9 km Kuortaneen keskustasta. Kainuunvuorelle on opastus Kuortaneen Urheiluopistolta.
Aholankankaan maisemat tarjoavat virkistysmahdollisuuden aivan Kuortaneen keskustan tuntumassa. Vain muutaman sadan metrin päässä Kuortaneen Liikuntahotellista sijaitsee kota, josta on näköala Kuortaneenjärvelle. Kotaan mahtuu kerrallaan enimmällään 20 henkilöä. Kota toimii tukikohtana liikuttaessa Aholankankaan luontopoluilla geokätköjä etsien tai mobiilisuunnistaen. Talvisin latu kulkee aivan kodan vierestä.
Kuortaneen Urheiluopiston alueella Aholankankaalla kiertää maastopolkujen verkosto, joista jokainen löytää oman kuntonsa mukaisen reitin. Pururadat jatkuvat Kantatie 66:n toisella puolella 3, 6, 10 ja 15 km:n lenkkeinä.
Kodan tuntumassa oleva luontopolku on valmistunut vuonna 2013. Polun varrella on 6 toiminnallista ja informatiivista rastia. Tavoitteena on, että polun kierrettyäsi tiedät enemmän mm. Kuortaneen historiasta sekä lähiluonnosta ja sen lajeista. Jumppataulut ohjaavat liikkumaan sekä yksin että yhdessä.
Kodassa on tulisija, jonka äärellä voi nokipannukahvien lisäksi paistaa makkaraa tai muuta pikkupurtavaa. Kodan käyttö on ilmainen, mutta puiden käytöstä peritään maksu. Kodan avaimet saa urheiluopiston vastaanotosta.
Koska kota sijaitsee aivan veden äärellä, voi reippailuhetkeen yhdistää myös uimareissun tai rentoutumishetken Kuortaneenjärven rannalla.
Lisätietoja Aholankankaan luontopolusta voit lukea täältä.
Etelä-Pohjanmaan Rivieraksi kutsuttu Kuortaneen kirkkoranta on suosittu auringonotto- ja uintipaikka. Valehtelematta yksi maakunnan parhaista uimarannoista kerää kesähelteillä väkeä kauempaakin. Ranta on pitkä ja hienohiekkainen. Matalan rantavetensä ansiosta se sopii mainiosti perheen pienimmillekin. Alueella sijaitsee myös viihtyisä viihtyisä kesäkahvio Kesäpesä. Samasta rakennuksesta löytyvät myös vessat, suihkut ja pukuhuoneet.
Kuortaneenjärvi on Etelä-Pohjanmaan suurimpia järviä. Järven pisin selkä on noin 18 kilometriä pitkä ja noin 5 kilometriä leveä. Kuortaneenjärven rannoille on rakennettu runsaasti kesämökkejä ja järven itärannalla sijaitsee mm. Kuortaneen urheiluopisto.
Kirkkoranta on saanut nimensä vieressä sijaitsevasta Kuortaneen kirkosta. 1700-luvulla rakennettu puukirkko tapuleinen on jo sinällään nähtävyys, mutta uimarannan läheisyydessä toinen tutustumisen arvoinen kohde on vanha kirkkovene uimarannan parkkipaikan ja hautausmaan välissä.
Uimaranta sijaitsee Kirkkotien varressa, vajaan kilometrin päässä Kuortaneen keskustasta. Rannan löytää seuraamalla kirkon opasteita. Lapualta päin tultaessa Kirkkotie kääntyy urheilukentän ja Kukun Majan jälkeen oikealle, Alavudelta päin tultaessa tie kääntyy Kuortaneen keskustassa alas vasemmalle.
Vääräkosken kylässä Perännejärven pohjoispuolella sijaitsee Särkänlahden lintutorni. Lahden matala vesisyvyys ja rehevä rantakasvillisuus tekevät siitä suositun lintujen pesimäalueen.
Särkänlahden lintutornista voivat halukkaat hyvin tarkkailla ja seurailla alueen runsasta linnustoa. Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen jäsenet käyttävät tornia lintujen havainnointiin.
Lintutornin viihtyisyyttä ja käyttömukavuutta parantavat hyvän kokoinen parkkipaikka, nuotiopaikka ja ulkokäymälä. Torni on kaksikerroksinen siten, että alimmalle tasolle on mahdollista päästä vaikkapa pyörätuolilla pitkospuita pitkin.
Sijainti: Ähtäristä päin lähdetään Virroille ja n. 2 km päästä on viitta: Vääräkoski 1 vasemmalle. Tätä reittiä jatketaan n. 1,5 km, ja sitten on viitta vasemmalle: Särkänlahden Lintutorni. Virtain suunnasta on viitta Vääräkoski 2 oikealle ja sitä n. 1,9 km ja sitten edellä mainittu viitta oikealle. Lintutornille kääntyy tie kohdasta Vääräkoskentie 157.
Moksunniemen alue liittyy kiinteästi Ähtärin historiaan. Kivikautisen asumisen merkkejä on löydetty Kierinniemestä ja alueen kärjessä olevassa Lapinniemessä sijaitseen Papinkivi, jonka Museovirasto on määritellyt muinaiseksi kultti- ja tarinapaikaksi. Moksunniemen järvimaisemat houkuttelevat nauttimaan luonnonihmeistä ja vuodenaikojen vaihtumisesta.
Moksunniemen kaakkoisosassa sijaitsee kaikille vapaasti käyttöön tarkoitettu laavu, laavu soveltuu myös liikuntaesteisille.
Laavu sijoittuu viihtyisästi järven rannalle ja houkuttelee talvisin hiihtäjiä ja muina aikoina patikoijia. Laavulle pääse patikoimalla Ähtärin Eläinpuiston parkkipaikalta merkittyä reittiä pitkin. Laavulla on hyvät puuvarastot ja tulipesä on juuri vaihdettu. Makkarat paistuvat ja nokipannukahvit keittyvät joutuisasti joko avonuotiolla laavun edustalla, tai kodan tulipesässä.
Laavun yhteydessä olevasta opastaulussa kerrotaan alueen historiaa kivikaudelta nykypäivään.
Moksun alueelle on valmistunut jokin aika sitten toinenkin laavu (Moksunsalontie 2). Alueelta puuttuu vielä polttopuut, mutta muutoin laavu vaikuttaa viihtyisältä. Laavun läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta, venesatama ja leikkipaikka. Lähellä sijaitseva Pilkkasaari on kesäisin lokkien suosima pesimäpaikka.
Moksunniemen alueelle on keskittynyt erittäin paljon matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa. Hotelli Mesikämmen, Moksun loma-asuntoalue, Ähtärin Eläinpuisto ja leirintäalue sijaitsevat kaikki lähellä toisiaan. Luoteisosassa on luonnonkaunis Kierinniemen alue luontopolkuineen ja opetusmetsineen.
Isokallion autiotupa ja laavu sijaitsevat Töysässä Iivarin liikuntakeskuksesta Tohnin suuntaan kulkevan hiihto- ja patikointireitin varrella. Töysän Talsijat ovat talkootyönä ahkeroineet vuokramaalle autiotuvan, laavun, puuliiterin ja vessan, jotka ovatkin verrattain hyväkuntoisia.
Mikäli haluaa patikoinnin sijasta mennä autolla tai pyörällä mahdollisimman lähelle Isokalliolla sijaitsevaa autiotupaa, voi ajaa Lintukalliontietä Töysän suunnasta 1,7km, kääntyä oikealle Isokallion metsätielle, sitä noin 1,9km ja saavut pienelle parkkipaikalle, josta johtaa polku metsän poikki noin 300 metrin päähän kohteeseen.
Autiotuvalla voi yöpyä, sillä tuvasta löytyy muutamalle hengelle nukkumapaikat. Koska autiotupa ja laavu sijaitsevat hiihtoreitin varrella, on siellä myös mahdollista piipahtaa keittelemässä kahvit tai paistaa makkarat nuotiolla.
Isokallion laelta näkee pitkälle Housunjärvelle saakka.
Puuliiteri ja vessa on sijoitettu laavusta oikealle jatkuvan polun varrelle vähän piiloon. Samalta reitiltä lähimaastosta löytyi myös luonnonantimia – kantarelleja ja puolukoita.
Kuuden tähden reitistön karttaa voi hyödyntää monin eri tavoin.
Arpaisten reitti on osa laajaa reitistökokonaisuutta. Soinin ja Ähtärin rajamailla sijaitseva alue vie retkeilijän keskelle kaunista luontoa. Reitin kohokohtia ovat lintujen pesäpaikakseen valloittama Matosuo, Löytöperän korkealle nouseva kulttuurimaisema ja Arpaisten harjualue. Reitillä on muitakin hienoja yksityiskohtia, pikkujärviä ja jokia. Matosuo on aapasuo, jossa pesii runsaasti lintuja. Suon ylittävät pitkospuut. Saman reitin varrelle osuva Löytöperän mäki on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja (236 m).
Arpainen on retkeilijöiden ja vaeltajien suosima kohde. Arpaisten kämppä ja sauna sijaitsevat Ähtärin ja Soinin rajalla ja ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Kumpuilevat maastot purot ja järvet mahdollistavat retkeilijöille monenmoiset puuhat. Patikkareitit lumettomaan aikaan mahdollistavat kymmenien kilometrien patikoinnin vaihtelevissa maastoissa. Talvella hiihtoharrastajille valmistetaan kymmenien kilometrien ladut ja hiihtoretket.
Arpaisten reitillä on mittaa 27 km Soinin keskustan lähtöpisteeltä Ähtärin puolella sijaitsevalle Arpaisten kämpälle. Hyviä lähtöpaikkoja reitille ovat Soinin keskustan lähellä sijaitseva Lauttosen virkistysalue (uimaranta) ja Kaihijärvi Vehuun vievän tien 7140 varressa. Etelämpää reitille pääsee helpoiten Löytöperästä tai Arpaisten kämpältä, jonne viitoitus Vehun ja Rämälän väliseltä tieltä.
Soinista Arpaisten pohjoiselle pysäköintialueelle (Haasia-ahontie 400) on matkaa 24 km. Soinista tultaessa osoitteesta Multiantie 2030 käänny oikealle Ulpassuon tielle, aja 4 km ja olet pohjoisella P-paikalla. Voit myös tulla Löytömäentien kautta samalle pysäköintialueelle, josta Arpaiskämpälle on matkaa 3,4 km.
Ähtäristä teiden 18 ja 68 risteyksestä Myllymäen kautta Arpaisille on matkaa 32 km. Aja Myllymäeltä Saarijärventietä 1,1 km, käänny vasempaan Rämäläntielle, aja 15 km (Rämäläntie 1500), käänny vasemmalle Arpaisten tielle, aja 500 m ja käänny oikealle, aja 4,9 km ja käänny vasemmalle, aja 1 km ja olet perillä Arpaisten itäisellä pysäköintialueella, josta Arpaiskämpälle on matkaa 600 m. Pysäköintialueen GPS-koordinaatit: N62 41.668 E24 23.019
Alueen karttoja on uusittu ja niitä on toimitettu Arpaisten kämpälle ja P-paikoille. Patikkareitit on merkitty maalipäisillä tolpilla. Saarilammin harjulta Arpaisten kämpältä tolpat omvat punapäisiä. Samoin kämpän pohjoispuolen 3,5 km ”Kalevin kiekka” on punapäisillä tolpilla merkitty. Arpainen-järvelle menevä 400 metrin reitti on merkitty sinipäisillä tolpilla.
Reitin varrella on viisi taukopaikkaa: Kivikirkko, Kaihiharju, Läskilampi, Löytöjoki ja Saarilampi. Arpaisten autiokämpän lisäksi reitiltä löytyy Parviaisenkylässä Kaipaisen kämppä, joka on oikeastaan tulisijalla varustettu kota. Kämppien lisäksi reitin varrella on kaksi laavua ja kolme nuotiopaikkaa.
Arpaisten reittiin liityvät myös Hermanninpolku ja Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun/Ulvon suunnasta. Hermanninpolku lähtee Parviaisista yhtyen reitille Kaihiharjussa. Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun koululta, Ulvolta ja Leppäkankaasta.
Arpaisilla järjestetään joka vuosi Arpaisten hiihto ja Arpaisten patikka. Parhaimmillaan reitti on lumettomaan aikaan, jolloin helppokulkuisen matkan voi taittaa kevyin retkivarustein.
Löytöretkiä lähelle 
