Tag Archives: Kuortane

Ruonan uimaranta

Ruonan lapsiystävällinen uimaranta sijaitsee Kuortaneella Ruonan kylässä Kuortaneenjärven rannalla. Rannalla on kaksi keinua ja kajakkeja, joita voi kauniina kesäpäivänä varata käyttöönsä Ruonan kyläyhdistykseltä.

cof

cof

Ranta on hitaasti syvenevä, hiekkapohjainen ja lapsiystävällinen uimapaikka.

cof

sdr

cof

Rannalla on kaksi keinua, wc, pukukopit ja muutama kajakki, joita saa vapaasti käyttää kunhan pyytää koodin Ruonan kyläyhdistykseltä www.ruona.fi

cof

Kantatieltä Ruonan kylän kohdalta uimarantaan on vain parisen kilometriä, loppupätkä on kapeaa hiekkatietä. Ruonan kylässä voit samalla käydä tutustumassa sota-ajan historiaan mm. Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee matkan varrella, samoin Ruonan silta.

Uimarannan osoite: Niemiskyläntie 148, 63150 Kuortane.

 

Lähteet:   https://uimaan.fi/uimapaikka/ruonan-uimaranta/

Ruonan kylän nettisivut:  http://www.ruona.fi/pages/village.html

Soile Yli-Mäyryn taidehalli

Kuortanelaissyntyisen taidemaalarin Soile Yli-Mäyryn taidehalli Kuortaneella on monella tapaa silmiä hivelevä kokonaisuus. Kansainvälisesti kuuluisa taiteilija on tullut tunnetuksi värikkäistä öljyväritöistään, joihin voi käydä tutustumassa kesäaikaan Kuortaneella.

dav

Houkutteleva sisäänkäynti johdattaa vierailijan taidehallin kesäiseen pihapiiriin tilavalta parkkipaikalta.

sdr

Taidehalliin on pieni sisäänpääsymaksu. Sisältä löytyy Yli-Mäyryn laajaa tunnustusta saaneita taideteoksia.

dav

dav

Pihapiirissä on myös vanhaan talliin rakennettu viehättävä tallikahvio, joka on avoinna taidehallin aukioloaikoina.

dav

sdr

Taidehallin piha on koristeltu kivillä, penkeillä sekä värikkäillä kukilla.

dav

Paikan päältä voi ostaa Soile Yli-Mäyryn kirjoja matkamuistoksi.

 

Linkki Soile Yli-Mäyryn nettisivuille:   http://www.soileyli-mayry.com/finnish.html

Linkki taidehallin esittelyvideoon:   https://www.youtube.com/watch?v=1PP-_s36y3M

Sijainti: Hynniläntie 14, 63130 Kuortane.
Puhelin: 06-5257324, 03-7332807

Avoinna kesäisin päivittäin klo 12.00 – 17.00, opas paikalla.

 

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Anssin laavu

Kuortaneen ladun ylläpitämä, hyvin varusteltu Anssin laavu on loistava retkikohde! Laavu sijaitsee Kuortaneella Mäyryn kylässä ja sinne on järjestetty niin vaelluksia kuin lumikenkäretkiäkin. Hyvinä lumitalvina laavulle on mahdollista myös hiihtää. 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Kuortaneen Latu Ry on rakentanut sponsoreiden tuella Anssin laavun vuonna 2001. Yhdistys ylläpitää laavua edelleen kahden muun Kuortaneen laavun lisäksi.  Laavulle johtava kiemurteleva polku nousee hiljalleen ylöspäin ja matkalla tieltä laavulle tulee vastaan polttopuiden säilytyssuoja, jolta polttopuut otetaan laavulle mukaan. Laavulle on mahdollisuus tehdä pidempikin vaellus polkuja pitkin.  Hyvinä lumitalvina alueelle ajetaan ladut ja laavulle on mahdollista hiihtää. Lisäksi alueella kulkee merkitty moottorikelkkareitti.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Sekä laavu että huussi olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kaikki oli viimeisen päälle siististi.  Laavusta löytyi hyvät välineet retkikokkailuun; makkaranpaistotikut, paistinpannu, ritilä ja vettä täynnä oleva kanisteri.  Laavulta löytyy myös vieraskirja.

ans12.jpg

 

Tätä laavua voi ehdottomasti suositella; se sijaitsee  kauniilla korkealla paikalla ja on erittäin hyvin varusteltu ja hoidettu!

 

SONY DSC

Laavun läheisyydessä sijaitsee myös hauskasti naamioitu geokätkö. Laavureissuun on mahdollista yhdistää vierailu myös noin kilometrin päässä sijaitsevalle Kuortaneen näkötornille.

 

SONY DSC

Anssin laavulle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan kaksi kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Fräntintielle.  Fräntintietä ajetaan kilometrin verran.  Anssin laavulle on Fräntintieltä opasteet ja käveltävää kertyy puoli kilometriä.

Rumavuoren näkötorni

Kuortaneella Mäyryn kylässä sijaitseva näkötorni on pystytetty vuonna 2005 ja se on 20 metriä korkea.  Metallirakenteiseen näkötorniin kapuaminen on elämys!  Ylhäältä avautuvat Kuortaneen upeat maisemat järvineen ja metsineen ja maisemaa kelpaa ihastella pitkäänkin.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Maisemat tornista ovat upeat ja erityisesti vähänkään korkeanpaikankammoiselle (kuten allekirjoittanut huomasi olevansa) torniin kiipeäminen tarjoaa todellista jännitystä. Torni on talvisaikaan suljettu ja myös sateen jälkeen askelmat ovat varmasti liukkaat. Paras aika vierailla tornilla onkin ehdottomasti poutaisena päivänä.

 

SONY DSC

 

Kovasti korkeanpaikankammoisille sekä lasten kanssa liikkuville parempi valinta saattaa olla Lehtimäentietä jatkamalla löytyvä Suokonmäen näkötorni.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Tornilla käymiseen voi liittää muutakin ohjelmaa, sillä Rumallevuorelle on piilotettu myös geokätkö.  Lisäksi kilometrin päässä sijaitsee Anssin laavu.

SONY DSC
Huh, maan kamaralla!

 

SONY DSC

 

 

Ajo-ohjeet: Näkötornin voi bongata ajaessaan Kantatie 66:tta. Näkötornille pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan 1,8 kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle metsätielle. Metsätielle ei ole lainkaan opasteita, joten hereillä kannattaa tornia etsiessään olla! Oikealla metsätiellä tietää olevansa, kun tielle kääntymisen jälkeen näkee sorakasoja.  Sen jälkeen metsätietä ajetaan noin kilometrin matka hiljalleen nousten rumavuoren huipulle. (Lienee tarpeen mainita myös, että Kuortaneella  on kaksi Rumaavuorta, ettei eksy epähuomiossa väärälle vuorelle.)

 

Ruonan taistelun muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri.  Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä.  Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille.  He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja.  Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä.  Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

SONY DSC

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.

Kuismankartanon kota

Talkoilla rakennettu Kuortaneen Kuismankartanon kota on kaunis ja viihtyisä ympäri vuoden. Uusi kota on hieno ja vielä ilmaiseksi kaikkien käytössä! Kota sijoittu Kuortaneenjärven rannalle, joka on tunnettu upeasta järvimaisemasta. 

sdr

dav

Seuraavana kesänä kota sai väriä pintaan ja viereen on rakennettu myös puuliiteri polttopuiden säilytystä varten.

Kota sisältä muokattu

Kota on lukittu, mutta avaimen saa kunnanviraston neuvonnasta. Kodalla voi ulkoilupäivän päätteeksi keittää nokipannukahvit ja paistaa makkaraa. Kotaan mahtuu isompikin porukka retkeilemään ja viettämään laatuaikaa.

Kota sivulta muokattu

Kuismankartanon kota muokattu

Kota löytyy Kuismankartanon pihapiiristä. Voit jättää auton parkkiin joko Kuismankartanon parkkialueelle tai ajamalla sisäpihalle rakennusten välistä, mistä voi kävellä nurmikkoa pitkin perille saakka järven rantaan. Kota ja kodalle johtava polku sopivat liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi lastenvaunuille.

dav

Kodan on ahkeroinut Lions Club Kuortane ry vuonna 2013. Leader Kuudestaan myönsi yleishyödyllisen kodan rakentamiseen investointitukea.

Kodan rakentajat kuvassa muokattu

Osoite:  Majantie 4, 63100 KUORTANE

Kuortaneen talomuseo ja Klemetti-museo

Kuortaneen Talomuseo ja Klemetti-museo on perustettu 1950 -luvun loppupuolella Kuortaneen keskustaan.  Talomuseoon kuuluu kuortanelaisia rakennuksia 1500-luvulta 1900-luvulle, viimeisin v.1994 rakennettu korsu “Pihkahovi”.  Museon esineistön kokonaismäärä on 2500. Talomuseon piha-alue toimii kesäsunnuntaisin näytelmien ym. tapahtumien esittämispaikkana.

eka pien

Klemetti-museo on perustettu Armi ja Heikki Klemetin kesäkotiin, Talomuseon välittömään läheisyyteen. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. Kuortanelainen Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuoronjohtaja, säveltäjä, kirjailija ja rakennustaiteen tutkija, valiokuoron Suomen Laulun perustaja sekä Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikainen johtaja.

Talomuseo_2774

Talomuseo_2770

1 pien

ovet pien

2 pien

Talomuseo_2772

Talomuseo_2773

Talomuseo_1564

Talomuseo_1563

Talomuseo_1539

Talomuseo_1540

Talomuseo_1545

Talomuseo_1546

Talomuseo_1547

Talomuseo_2768

klemetti pien

Talomuseo_2769

Talomuseon esittelyvideon voit katsoa täältä: Talomuseo

Klemetti-museon esittelyvideon voit katsoa täältä: Klemetti-museo

Kuurtanes-seuran puheenjohtaja  Aino-Maija Niemelä järjestää opastusta museoilla pyydettäessä 040-512 7652.

Osoite: Museopolku 1, 63100 Kuortane

Piiskoomänty

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty.  Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

20150606_110724

20150606_110634

piskoo 4

DSCN1146

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

20150606_110557

piskoo, 2

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996  Kuortanelaiset

20150606_110717


Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663

Kainuunlampi

Mitä Kainuu tekee keskellä Etelä-Pohjanmaata? Nimen arvellaan johtuvan muinaisista kainulaisista, jotka kulkivat verotusmatkoillaan myös Kuortaneella. Ruonan kylän kaakkoisosasta löytyy Kainuunneva, Kainuunvuori ja Kainuunlampi. Kainuunvuoren (163,8 m) maastossa kerrotaan vuoripeikkojen ja pakolaisten piileskelleen, ja sen luolasta löytyy myös geokätkö. Luolan lisäksi Kainuunlammen laavu on oiva retkikohde ja helposti saavutettavissa patikoiden tai maastopyörällä.

Kainuunlampi_150758

Kainuunlampi_145903

Kainuunlampi_145949

Kainuunlampi_150009

Kainuunlampi_150110

Kainuunlampi_150138

Kainuunlampi_150202

Laavu sijaitsee noin 9 km Kuortaneen keskustasta. Kainuunvuorelle on opastus Kuortaneen Urheiluopistolta.

Sijainti (laavu): N62.845119 E23.607859

Lisätietoja Kainuunvuoren luolan geokätköstä löytyy täältä.