Aihearkisto: Historialliset kohteet

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

lähde

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

portaat alhaalta 2

viitta

polku lähteelle

polku lähteelle 2

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Hildan nuoruudenlähde

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Alavuden kirkko

Alavuden keskustassa sijaitseva Kauno S. Kallion suunnittelema kaunis kirkko valmistui vuonna 1914. Se vihittiin pyhän käyttöön arkkipiispa Gustaf Johanssonin toimesta Mikkelinpäivänä 4.10. Kirkon pihapiiristä löytyy hautausmaa ja kellotapuli. Kirkolla on kaksi parkkipaikkaa ja toisen vierestä löytyy Sotavanhuksen museo.

kattokruunut

Keskikäytävällä näkyvät kolme kynttiläkruunua pelastettiin tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on jo vuodelta 1828.

ylhäältä

Taiteilija Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä.

urut.jpg

Vuodelta 1970 olevat 35-äänikertaiset urut on DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo.

eteinen

Kirkon takaosan muuttaminen vuonna 1992 suureksi eteisaulaksi on ollut suurin muutos nykyiseen kirkkoon. Lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten on myös tehty tähän tilaan.

vaivaisukko

kellotapuli

Ylhäällä kuvissa näkyy Alavuden kirkon vaivaisukko ja kellotapuli.

museo

Alavus-seuran ylläpitämä Sotavanhuksen museo on vanhassa viljamakasiinissa kirkon vieressä. Se on avoinna avoinna kesä-heinäkuussa ti-la klo 10-14.

edestä

Kesällä 2018 Alavuden kirkko toimii myös tiekirkkona 11.6.–3.8.2018 ma-pe klo 10–16 16.6.–5.8.2018 la-su klo 10–15. Joten nyt on loistava tilaisuus käydä tutustumassa tähänkin kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie 7, 63300 Alavus 

Lähteet:    https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/alavuden-kirkko1

https://www.tiekirkot.fi/kirkot/alavuden-kirkko/

http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/museot.html

 

Uittomiehen muistomerkki

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

uitto1

uitto2

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

uitto4

uitto5

uitto6

uitto7

uitto8

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.

uittor5

Harrin ranta ja taidekeskus

Viihtyisä ja siisti Harrin uimaranta sijaitsee Alavudenjärven rannalla. Uimarannalla on muun muassa lapsiperheiden miellyttävä viettää vapaa-aikaansa ja pulahtaa uimaan virkistävään puhtaaseen Alavudenjärven veteen. Ranta on kaupunkilaisten ja ohikulkijoiden suosiossa ja aurinkoisina päivinä auringonpalvojat levittäytyvät rannalle. Rannalla on uimakopit, laiturit ja hyppytornit.

harrin ranta 1

harrin ranta 2

Rannalla on kaksi pitkää laituria sekä 2m ja 3m hyppytornit.

harrin ranta 3

Pukutilat ja saunat ovat vihreässä rakennuksessa. Yleinen saunavuoro on klo 15-21 keskiviikkoisin uimakauden aikana.

harrin taide 1

Taidekeskus Harri sijaitsee kantatie 66:n varrella lähellä kaupungin keskustaa, maisemallisesti kauniilla paikalla Alavudenjärven äärellä. Vaihtuvat näyttelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen mielenkiintoisia, erilaisia taiteilijoita.

harrin taide 2

Pysyvät näyttelyt
Arabian maitokannukokoelmat
Toivo Kuula-huone
Taiteilija Matti Annalan muistonäyttely
Veteraanien perinnehuone

Nykyisen rakennuksen omistaa Alavuden kaupunki. Näyttelykuntoon taidekeskus Harri avattiin 22.9.1990

harrin taide 3

harrin taide 4

Harrin alueelle on sijoitettu mielenkiintoisena historiallisena nähtävyytenä vanha mylly, johon myös kannattaa käydä tutustumassa.

harrin taide 5

harrin taide 6

Osoite: Saarankuja 3, 63300 ALAVUS 

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

kivirykelmä

ristiraunio

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Teksti

Taulu

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.

viitta

kivi

Lisää Tohnin alueen tarinoita löytyy Töysä-Seuran tai Tohnin kyläseuran nettivisuilta.

Osoite: Tohninmäentie 490, 63600 Töysä

Historiallinen tuohikämpän paikka

Töysässä sijaitsee tämä historiallinen kohde, eli Tuohikämpän paikka. Alla olevassa tekstissä on lyhyesti selvitettynä paikan historia. Entisen tuohikämpän paikalta löytyy enää vain muistokivi.

ok Kohde-esittely

Tuohikämpän paikan pääsee katsastamaan ajamalla Tuurista Holkonkyläntietä 5,6 kilometriä, kääntyen sitten oikealle Tuohikämpän metsätielle, joka on verrattain hyväkulkuista. Metsätietä kuljetaan 1,5 kilometriä, kunnes lähtee oikealle menevä polku. Sitä astellaan vajaa puoli kilometriä ja muistokivi tulee vastaan. Samaisen metsäautotien varrella hyökkäsi karhu lenkkeilijän kimppuun elokuussa 2013, joten kannattaa pitää meteliä kulkiessaan… Tässä linkki paikallisen sanomalehden nettiartikkeliin http://www.viiskunta.fi/uutiset/online-uutiset/karhu-yllatti-lenkkeilijan-puri-raapi-ja-retuutti-1.1446979

ok Metsätie kämpälle

ok Kohteelle johtava polku

ok Kännykkä 13.8.2014 023

ok Postilaatikko

Muistokiven vieressä olevassa taulussa on paikan historia-selvityksen lisäksi kuva täällä asuneesta perheestä. Pahoittelen kuvan laatua.

ok Juho ja Sandra Lummi kuva

Koordinaatit polun alkuun: 62.561470, 23.794347