Tag Archives: historialliset kohteet

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Ruonan taistelun muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri.  Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä.  Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille.  He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja.  Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä.  Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

SONY DSC

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.

Soinin kotiseutumuseo

Soinin museon päärakennus on entinen pitäjän viljamakasiini, joka on siirretty nykyiselle museotontille Koulutien ja Multiantien risteyksen seutuvilta. Esineistöä museorakennukseen alettiin kerätä 1960-luvun alkupuolella, mutta yleisölle museo avattiin vasta 1973 kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Hyvänä pesämunana esineistölle olivat Kaarlo Pahkamäen yksityismuseon kokoelma ja Kukonkylän koululla ollut kylämuseon kokoelma.

Nykyisin museossa on n. 800 luetteloitua esinettä. Esineistön joukossa on kymmenkunta kivikautista esinettä ja muutamia museoasiantuntijan mielestä erittäin arvokkaita yksittäisiä esineitä myöhemmiltä ajoilta. Erittäin runsaasti esineistön joukossa on tervantekoon liittyviä tavaroita.

Tuulimylly on Limaperältä siirretty 1970 nykyiselle ja sen on museolle lahjoittanut Antti Hankamäki. Mylly on täydessä toimintakunnossa, senkun jyvät vaan tuuttiin tuppaa ja siivet hakasista irrottaa.

Heikinmäen Saha on lahjoittanut aitan, joka alun perin on ollut pappilan aitta, kirkkoherra Porthanin rakennuttama.

Tontti, jossa museorakennukset sijaitsevat on alun perin ollut nuorisoseuran käytössä. Nuorisoseuran talo paloi 1950-luvun alkupuolella ja tontti jäi tyhjäksi.

Museo on avoinna kesäaikaan Soini-talon aukioloaikojen mukaan, opastus Soini-talolta.

soinimus8

soinimus3

soinimus5

soinimus4

soinimus9

soinimus6

soinimus1

soinimus2

Osoite: Ähtärintie 18
63800 Soini.

Kuortaneen talomuseo ja Klemetti-museo

Kuortaneen Talomuseo ja Klemetti-museo on perustettu 1950 -luvun loppupuolella Kuortaneen keskustaan.  Talomuseoon kuuluu kuortanelaisia rakennuksia 1500-luvulta 1900-luvulle, viimeisin v.1994 rakennettu korsu “Pihkahovi”.  Museon esineistön kokonaismäärä on 2500. Talomuseon piha-alue toimii kesäsunnuntaisin näytelmien ym. tapahtumien esittämispaikkana.

eka pien

Klemetti-museo on perustettu Armi ja Heikki Klemetin kesäkotiin, Talomuseon välittömään läheisyyteen. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. Kuortanelainen Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuoronjohtaja, säveltäjä, kirjailija ja rakennustaiteen tutkija, valiokuoron Suomen Laulun perustaja sekä Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikainen johtaja.

Talomuseo_2774

Talomuseo_2770

1 pien

ovet pien

2 pien

Talomuseo_2772

Talomuseo_2773

Talomuseo_1564

Talomuseo_1563

Talomuseo_1539

Talomuseo_1540

Talomuseo_1545

Talomuseo_1546

Talomuseo_1547

Talomuseo_2768

klemetti pien

Talomuseo_2769

Talomuseon esittelyvideon voit katsoa täältä: Talomuseo

Klemetti-museon esittelyvideon voit katsoa täältä: Klemetti-museo

Kuurtanes-seuran puheenjohtaja  Aino-Maija Niemelä järjestää opastusta museoilla pyydettäessä 040-512 7652.

Osoite: Museopolku 1, 63100 Kuortane

Uittomiehen muistomerkki

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

uitto1

uitto2

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

uitto4

uitto5

uitto6

uitto7

uitto8

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.

uittor5

Harrin ranta ja taidekeskus

Viihtyisä ja siisti Harrin uimaranta sijaitsee Alavudenjärven rannalla. Uimarannalla on muun muassa lapsiperheiden miellyttävä viettää vapaa-aikaansa ja pulahtaa uimaan virkistävään puhtaaseen Alavudenjärven veteen. Ranta on kaupunkilaisten ja ohikulkijoiden suosiossa ja aurinkoisina päivinä auringonpalvojat levittäytyvät rannalle. Rannalla on uimakopit, laiturit ja hyppytornit.

harrin ranta 1

harrin ranta 2

Rannalla on kaksi pitkää laituria sekä 2m ja 3m hyppytornit.

harrin ranta 3

Pukutilat ja saunat ovat vihreässä rakennuksessa. Yleinen saunavuoro on klo 15-21 keskiviikkoisin uimakauden aikana.

harrin taide 1

Taidekeskus Harri sijaitsee kantatie 66:n varrella lähellä kaupungin keskustaa, maisemallisesti kauniilla paikalla Alavudenjärven äärellä. Vaihtuvat näyttelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen mielenkiintoisia, erilaisia taiteilijoita.

harrin taide 2

Pysyvät näyttelyt
Arabian maitokannukokoelmat
Toivo Kuula-huone
Taiteilija Matti Annalan muistonäyttely
Veteraanien perinnehuone

Nykyisen rakennuksen omistaa Alavuden kaupunki. Näyttelykuntoon taidekeskus Harri avattiin 22.9.1990

harrin taide 3

harrin taide 4

Harrin alueelle on sijoitettu mielenkiintoisena historiallisena nähtävyytenä vanha mylly, johon myös kannattaa käydä tutustumassa.

harrin taide 5

harrin taide 6

Osoite: Saarankuja 3, 63300 ALAVUS 

Piiskoomänty

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty.  Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

20150606_110724

20150606_110634

piskoo 4

DSCN1146

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

20150606_110557

piskoo, 2

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996  Kuortanelaiset

20150606_110717


Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663

Vääräkoski

Vääräkoski ja Perännejärvi ovat kapeikkoineen mitä kauneimpia vesistöjä Etelä-Pohjanman maisemissa. Itsessään Vääräkoski, vaikkakin kahlittune kuohuineen, on nähtävyys. Vääräkosken molemmin puolin aikoinaan syntyneet taloryhmät ovat osa katoavaa ja juuri tästä syystä säilytettävää miljöötä. Tehdasalueen vieressä sijaitseva Vääräkosken pytinki on yksi alueen merkittävistä nähtävyyksistä.

Väär syksy 2014 091

vääräkoski 2

vääräkoski

Väärä syksy 2014 080

Väärä syksy 2014 085

vääräkoski 4

Vääräkosken kartonkitehdas ja puuhiomo sijaitsee Kokemäen vesistöön kuuluvan Ähtärin reitin varrella. Tehtaan rakennukset sijaitsevat lyhyen Hyvölänjoen Vääräkosken rannalla. Ympäristö on vesistöjen ranta-alueiden osalta maatalousmaisemaa, jota rajaavat metsäiset mäet. Tehdasalueen eteläosa, Hyvölänjoen alajuoksu, on osa valtakunnallisesti merkittävää Ähtärin reitin kulttuurimaisemat maisema-aluetta. Asukkaita kylän alueella on n. 220 henkeä.

väärä 2

väärä 4

väärä 5

väärä 7

väärä 12

väärä 17

Vääräkoski sijaitsee Perännejärven pohjoispäässä, noin 5 km päässä Ähtärin kaupungin keskustaajamasta.

Osoite: Vääräkoskenkuja 28, Ähtäri

Lue lisää Vääräkosken alueesta täältä.

Historiallinen tuohikämpän paikka

Töysässä sijaitsee tämä historiallinen kohde, eli Tuohikämpän paikka. Alla olevassa tekstissä on lyhyesti selvitettynä paikan historia. Entisen tuohikämpän paikalta löytyy enää vain muistokivi.

ok Kohde-esittely

Tuohikämpän paikan pääsee katsastamaan ajamalla Tuurista Holkonkyläntietä 5,6 kilometriä, kääntyen sitten oikealle Tuohikämpän metsätielle, joka on verrattain hyväkulkuista. Metsätietä kuljetaan 1,5 kilometriä, kunnes lähtee oikealle menevä polku. Sitä astellaan vajaa puoli kilometriä ja muistokivi tulee vastaan. Samaisen metsäautotien varrella hyökkäsi karhu lenkkeilijän kimppuun elokuussa 2013, joten kannattaa pitää meteliä kulkiessaan… Tässä linkki paikallisen sanomalehden nettiartikkeliin http://www.viiskunta.fi/uutiset/online-uutiset/karhu-yllatti-lenkkeilijan-puri-raapi-ja-retuutti-1.1446979

ok Metsätie kämpälle

ok Kohteelle johtava polku

ok Kännykkä 13.8.2014 023

ok Postilaatikko

Muistokiven vieressä olevassa taulussa on paikan historia-selvityksen lisäksi kuva täällä asuneesta perheestä. Pahoittelen kuvan laatua.

ok Juho ja Sandra Lummi kuva

Koordinaatit polun alkuun: 62.561470, 23.794347

Moksunniemen laavut ja uimaranta

Moksunniemen alue liittyy kiinteästi Ähtärin historiaan. Kivikautisen asumisen merkkejä on löydetty Kierinniemestä ja alueen kärjessä olevassa Lapinniemessä sijaitseen Papinkivi, jonka Museovirasto on määritellyt muinaiseksi kultti- ja tarinapaikaksi. Moksunniemen järvimaisemat houkuttelevat nauttimaan luonnonihmeistä ja vuodenaikojen vaihtumisesta.

moksu 1

moksu 2

moksu 5

Moksunniemen kaakkoisosassa sijaitsee kaikille vapaasti käyttöön tarkoitettu laavu, laavu soveltuu myös liikuntaesteisille.

Laavu sijoittuu viihtyisästi järven rannalle ja houkuttelee talvisin hiihtäjiä ja muina aikoina patikoijia. Laavulle pääse patikoimalla Ähtärin Eläinpuiston parkkipaikalta merkittyä reittiä pitkin. Laavulla on hyvät puuvarastot ja tulipesä on juuri vaihdettu. Makkarat paistuvat ja nokipannukahvit keittyvät joutuisasti joko avonuotiolla laavun edustalla, tai kodan tulipesässä.

moksu 6

moksu 12

moksu 7

moksu 10

moksu 16

Laavun yhteydessä olevasta opastaulussa kerrotaan alueen historiaa kivikaudelta nykypäivään.

moksu 17

moksu 18

moksu 20

moksu 22

moksu 25

Laavun osoite: Moksunsalontie 30, Ähtäri
Tasokoordinaatit:  62.520246 24.208559

Moksun alueelle on valmistunut jokin aika sitten toinenkin laavu (Moksunsalontie 2). Alueelta puuttuu vielä polttopuut, mutta muutoin laavu vaikuttaa viihtyisältä. Laavun läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta, venesatama ja leikkipaikka. Lähellä sijaitseva Pilkkasaari on kesäisin lokkien suosima pesimäpaikka.

2015-2016 394

2015-2016 396

moksu uusi 10

moksu uusi 4

moksu uusi 6

moksu uusi 7

moksu uusi 1

moksu uusi 2

moksu uusi 12

Laavun osoite: Moksunsalontie 2, Ähtäri
Tasokoordinaatit: 62.526130 24.197092

Moksunniemen alueelle on keskittynyt erittäin paljon matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa. Hotelli Mesikämmen, Moksun loma-asuntoalue, Ähtärin Eläinpuisto ja leirintäalue sijaitsevat kaikki lähellä toisiaan. Luoteisosassa on luonnonkaunis Kierinniemen alue luontopolkuineen ja opetusmetsineen.