Aihearkisto: Alavus

Kauniston laavu

Tohnin kyläyhdistyksen ylläpitämä Kauniston laavu sijaitsee Töysässä, Tohnin kylässä. Laavun sijainti Kuuden tähden reitistön varrella on mukava levähdyspaikka patikointi- tai hiihtoretkellä.

sdr

Talvisin Töysän hiihtokierros kulkee aivan laavun vierestä, jolloin laavulle on sieltä helppo poiketa. Iivarin koulukeskuksesta tultaessa hiihtomatkaa kertyy noin 8,5 kilometriä laavulle.

dav

dav

Laavun välittömässä läheisyydessä on puuliiteri ja huussi. Laavun edessä on hyvä nuotiopaikka.

dav

Puulato ja huussi

Reittiohje: Töysän suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa, käänny Kuortaneentielle (tai Tohninmäentielle) tienumero 7072.  Aja tätä noin 2,5 km ja käänny ennen numeroa 267 vasemmalle metsätielle. Tätä pitkin on noin 300m laavulle.

Karttakuva

Töysän hiihtokierros tarjoaa vaihtelevia maastoja

Töysän hiihtokierros on kokonaispituudeltaan noin 31 kilometriä pitkin hurmaavia kylämaisemia ja vaihtelevia maastoja. Reitti tarjoaa niin kipakoita nousuja, vauhdikkaita laskuja, metsän rauhaa kuin tasaista peltotaivaltakin.

1 kuva artikkeli

Reitti seurailee Kuuden tähden reitistöä. Reitille voi lähteä esimerkiksi Iivarin koulukeskuksen kuntolatuja pitkin. Parkkipaikalta lähtiessä kannattaa lähteä kuntolatua vasemmalle ja seurata ”Tohnin koulu” ja ”autiotupa” viittoja. Lähtiessä Iivarista, autiotuvalle on matkaa noin 3km ja Tohnin koululle 9,6km.

Mikäli et halua kiertää koko reittiä, voit Iivarista hiihtää autiotuvalle ja takaisin, yhteensä matkaa tulee noin 6km, tai hiihtää Kauniston laavulle saakka ja takaisin, silloin matkaa tulee noin 17km.

Iivari viitat

Risteys kohti autiotupaa

Yllä olevasta risteyskohdasta käännytään siis oikealle kohti autiotupaa ja Tohnin koulua. Vasen latu jatkuu Iivarin kuntolatuna.

Risteys autiotuvalle

Tässä kohden on noustu Isokalliolle, josta voi oikealle kääntyessään käydä Isokallion autiotuvalla ja laavulla. Matkaa tästä  risteyskohdasta on vain 300 metriä.

Reitiltä

Reitiltä3

Reitiltä4

Reitti on tunnettu vauhdikkaista laskuista, varsinkin kevätkeleillä suosittelen varovaisuutta, sillä auraaminen jäätikköisellä ja kapealla ladulla ei ota onnistuakseen.

Reitiltä5

Reitiltä6

Välillä reitillä tuntui, että on hiihtämässä Lapin maisemissa. 

Reitiltä8 kauniston laavu

Noin 8,5 kilometrin päässä Iivarista tulee vastaan Kauniston laavu. Tässä on mahdollista kerätä voimia Tohnimäen päälle nousua varten nauttimalla eväitä ja huussikin on tässä kohden tarjolla.

Reitiltä7 kauniston laavu

Reitiltä9

Tohnin kylästä matka jatkuu kohti Ritolan kylää. Matkalla ohitetaan melko läheltä kirkasvetinen Valkeislampi ja sen suosittu Vetolan uimaranta. Reitin varrella on useita tien ylityksiä, joissa tulee noudattaa varovaisuutta, etenkin Lehtimäentien ylitys ennen Maatilamatkailu Heikintupaa Ritolassa kannattaa huomioida.

dav

dav

Töysän poikki kulkeva Lehtimäenharju antaa sopivasti haastetta  hiihtäjille hiihdettäessä Ritolasta kohti Mutkankylää ja Kangaslammen laavua. Tämän laavun jälkeen matkaa voi taittaa honkain keskellä upeassa, korkeassa mäntymetsikössä, joka päättyy vauhdikkaaseen Ränkilänmäkeen johtaen Sepänniemen lomakylään. Sepänniemestä latu johtaa Ponnenjärven poikki Iivarin koululle takaisin lähtöpaikkaan.

Reitiltä10 Kangaslammen laavu

Kierros kartalla pieni

Lähtöpaikka: Iivarin koulukeskus, Wilskmanintie 1, 63600 Töysä

Perunakielenniemen lintutorni

Perunakielenniemen lintutorni sijaitsee Alavudella Kuivasjärven itärannalla, mukavan ja lyhyehkön matkan päässä Kuivasjärventien varrelta. Lintutorni, sinne vievä polku Kuivasjoen yli ja tulentekopaikka muodostavat kivan päiväretkikohteen kaikille luonnossa viihtyville.

rhdr

Tässä kuvassa lintutorni näkyy remontin jälkeen ja alemmassa kuvassa ennen remonttia. Alavuden Tervajalat ry päätti kunnostaa Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen luvalla kyseisen lintutornin, sillä sen rakenteet olivat osittain rikkoutuneet ja muutenkin huonokuntoiset.

Lintutorni ennen remonttia

Remontti hoidettiin talkoilla marraskuussa 2020 ja nyt torniin on turvallista kivuta kunnostettuja portaita pitkin ehjälle lattialle bongailemaan lintuja tai muuten vain katselemaan Kuivasjärven näkymiä.

Lintutornin lattian teko

Kuivasjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla ja toisen kerran 1940-luvulla, että saadaan lisää viljelysmaata veden alta. Tämä on tehnyt järvestä matalan ja osittain umpeenkasvaneen lintuparatiisin. Keskisyvyys on vain noin 80cm.

Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan järvellä pesii tai on pesinyt mm. heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky. Muuttoaikana siellä on mahdollista bongata mm. mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Kuivasjärvellä on nähty jopa harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Laulujoutsen on pesinyt järvellä vuonna 2003 ensimmäistä kertaa.

rhdr

Lintutornin läheisyydessä on kivistä tehty vaatimaton tulentekopaikka. Talkoolaiset järjestelivät sen ympärille puista ringin istumista varten. Paikalla on jonkin verran polttopuuta, mutta koska katollista varastoa ei ole, puut ovat märkiä. Jos haluaa tehdä nuotion, on syytä varautua pakkaamaan omat puut reppuun mukaan. Huomioi aina  maastopalorajoitukset ja sammuta tuli lähtiessä huolellisesti!

Nuotiolla makkaranpaistossa

Kohteelle pääsee Alavuden keskustasta ajamalla noin 4 km Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuivasjärventielle, tässä kohden on viitat ”Karoliinakoti” ja ”Lintutorni”. Ajetaan hiekkatietä pitkin ylittäen Kuivasjoki pientä siltaa pitkin ja noin kilometrin kohdalla oikealla puolen tietä on pieni parkkipaikka. Punainen vanha kuivaamorakennus on parkkiksen vieressä. Parkkiksella näkyy myös yllä oleva taulu ja polun varrella näkyy keltaisia merkkejä opastamassa reitillä. Siellä täällä saattaa olla vielä vanhoja reitistökeppejäkin pystyssä. Matkaa parkkikselta lintutornille tulee noin kilometri.

Reittimerkinnät

Talvipyöräilyä

Lintutornille voi ajaa myös maastopyörällä, varsinkin läskipyörällä ajaminen onnistuu hienosti.

Pyöräillen

Maastopyörällä

Reitti kulkee osittain hyvin kosteaa nevapohjaa pitkin, joten vedenpitävät kengät syksyisin ja keväisin ovat tarpeen. Reitti kulkee Kuivasjoen yli betonisiltaa pitkin. Kuivasjärvi laskee Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen. Pian sillan jälkeen tulee viitta vasemmalle.

Viitta lintutorni 600m

Paikan hauska nimi ”Perunakielenniemi”  selviää parhaiten katsomalla kyseisen alueen karttaa, jossa näkyy ikään kuin perunan muotoiset korkeuskäyrät, joista niemi erkanee kielen muotoisena. Varmuutta tästä nimiteoriasta ei kyllä ole. Karttaan on merkitty keltaisella polun paikka.

Kartta lintutornille

Osoite: Kuivasjärventie 100, Alavus vie melko lähelle parkkipaikkaa.

Sydänmaan kota ja metsästysmaja

Alavuden Sydänmaalla sijaitsee upea kota ja metsästysmaja. Kotaa tituleerattiin rakentamisvuonna 2001 maakunnan hienoimmaksi, sillä se kohoaa jopa yhdeksän metrin korkeuteen ja muutenkin tilaa on yllin kyllin. Kodan pihapiirissä on myös Sydänmaan metsästysseuran muutama vuosi sitten täydellisesti remontoima metsästysmaja.

dav

hdr

dav

Kota sijaitsee aivan Alavus – Seinäjoki tien varressa, Alavuden suunnasta ajettaessa tien oikeassa reunassa, pienen metsän keskellä. Sijainti ei ole kovin luonnonläheinen lähellä olevan vilkkaan tien vuoksi, mutta sitäkin helpompi saavuttaa ja suurehko parkkipaikka löytyy vierestä. Kota sinänsä on viihtyisä ja soveltuu erinomaisesti kahvin keittoon ja makkaran paistoon. Kotaan on vapaa pääsy, ainakin siihen saakka kunnes siellä tehdään ilkivaltaa.

mde

mde

dav

Samalla tontilla sijaitsee myös kuivaaja ja Sydänmaan Metsästysseuran metsästysmaja. Jälkimmäinen remontoitiin täysin muutama vuosi sitten Kuudestaan ry:n myöntämän tuen avulla. Metsästysmajan yhteyteen rakennettiin mm. kunnon lihankäsittelytilat. Talkootyötä metsästysseuran jäseniltä vaadittiin siihenkin runsaasti. Metsästysmajan ovi on luonnollisesti normaalisti lukittuna, vaikka samassa pihapiirissä kodan kanssa onkin. Mikäli tulee tarve käydä vessassa, ulkohuussi löytyy metsästysmajan takaa.

dav

dav

Osoite: Sydänmaantie 681, Sydänmaa, Alavus,  noin 250 metriä Dahlbontien risteyksestä Alavuden suuntaan.

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

lähde

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

portaat alhaalta 2

viitta

polku lähteelle

polku lähteelle 2

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Hildan nuoruudenlähde

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Siikinniemen tanssilava rannalla

Siikinniemen viihtyisäksi remontoitu tanssilava sijaitsee upealla niemekkeellä Sapsalammen rannalla. Kesäiltoina lavalla järjestetään tansseja elävän musiikin tahtiin. Paikka on idyllinen keidas, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikkaa on myös mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksien järjestämistä varten.

siikinniemi_uusi1

Paikalla on jo pitkä historia. Eteläpään Maamiesseura rakensi vuonna 1933 omistamalleen niemelleen Siikinniemen tanssilavan, joka oli tuolloin vielä pelkkä lattia. Vuonna 1946 tanssilava sai katon pään päälleen eivätkä sateetkaan enää haitanneet tapahtumien järjestämistä.

Kun suuremmat tanssilavat tulivat yleisemmiksi, Siikinniemen tanssilavan toiminta rappeutui ja viimeiset tanssit pidettiin vuonna 1966.

30 vuotta myöhemmin Sapsalammin kyläyhdistys vuokrasi alueen Maamiesseuralta ja rakensi viereen myös grillikatoksen. Katoksen viereen rakennettiin entistä lavaa jäljittelevä tanssilava ja ensimmäiset tanssit kyläyhdistyksen toimesta pidettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen toimintaa tanssilavalla on ollut joka kesä.

siikinniemi_uusi4

Vuosina 2016 ja 2017 rantalava koki suuren muutoksen kun rakennusta ja sen ympäristöä kunnostettiin. Lavan katto korjattiin ja esiintymislavana korotettiin, sekä lattiapinta uusittiin. Ikkunapuitteet kunnostettiin, ulkoseinät maalattiin sekä uusittiin lahonneet ulkoportaat. Piha-aluetta raivattiin vesakoista ja roskapuustoista, että saatiin kaunis järvi näkymään paremmin piha-alueelle. Korjaukset ja kunnostukset mahdollisti ”Siikinniemi 2016” -hanke, johon Sapsalammin kyläyhdistys sai avustusta Kuudestaan ry:ltä.

siikinniemi_uusi10

Kukat muokattu

grillikatos-muokattu

Paikalta löytyy myös olutterassi virvokkeiden nauttimista varten, hotelli helpotus elikkä huussi, sekä tupakkipaikka selkeästi viitoitettuna.

siikinniemi_uusi15

siikinniemi_uusi6

siikinniemi_uusi5

siikinniemi_uusi8

Siikinniemen lava sijaitsee Sapsalammen järven ja kantatie 66:sen välissä osoitteessa: Virtaintie 1774, 63340 Alavus

siikinniemi_uusi12

Sapsalammen kyläyhdistyksen Facebook -sivuilla voi tarkemmin seurata tanssilavalla pidettäviä tapahtumia. Tapahtumapaikkaa on mahdollista vuokrata omien tilaisuuksien pitämistä varten kyläyhdistykseltä.

Kuorasjärven uimaranta ja kylätalo Hukkatupa

Kuorasjärven uimaranta sijaitsee Sääskiniemellä, Alavudelta noin 25 kilometrin päässä Seinäjoen suuntaan.   Uimaranta on kylätalo Hukkatuvan idyllisessä pihapiirissä ja matalahkon, mutta melko suuren Kuorasjärven rannalla.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa9_artikkeli

Uimaranta on yleisessä käytössä ja Alavuden kaupunki on kunnostanut uimarantaa parisen vuotta sitten tuomalla sinne lisää hiekkaa ja niittämällä kaisloja rannasta.  Ranta on loivasti syvenevä.

Rannalla on pukukopit ja turvallisuudentunnetta lisää pelastusrengas, jota voi käyttää hätätilanteissa. Pukukoppien seinässä olevasta kyltistä löytyvät tarkat sijaintitiedot.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa8
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa7

Rannalta löytyy myös pitkä laituri istumapenkkeineen, jonka nokasta pääsee pulahtamaan järveen rappusia pitkin tai vaikka lähteä melomaan järvelle. Laiturilta on myös helppo onkia.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa11

Alla näkymä järven suunnasta laiturilta kauniiseen Hukkatuvan piha-alueeseen. Oikealla näkyy sauna, jota on mahdollista vuokrata, samoin kuin ylempänä näkyvää kylätaloa on mahdollista vuokrata pienten juhlien pitämistä varten. Vuokrausta voi tiedustella Sydänmaan kyläyhdistykseltä numerosta 0400–929 723 arkisin klo: 10-15 välillä.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan tarkemmin Alavuden sydänmaan kyläyhdistyksen sivua kylätalosta ja rantasaunasta, sekä näkemään vuokrahintoja.

Kylätalon ja rantasaunan nettisivu

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa12
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa1
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa3
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa6

Hukkatuvan rantasaunalla järjestetään talvisin myös avantosaunavuoroja.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa14

Pihapiiristä löytyy myös yleisessä käytössä oleva lentopallokenttä, tänne pääsee siis pelailemaan milloin itse haluaa. Lisäksi löytyy grillikatos vaikka makkaran paistoon.

Sydänmaan kyläyhdistys järjestää pihapiirissä toisinaan erilaisia tapahtumia esimerkiksi pihakirppistä, pelailua, saunomista yms.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa2
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa4

Alavuden keskustasta ajetaan kohti Seinäjokea ja Sydänmaata, ensimmäisen rautatien ylityksen jälkeen käännytään oikealle Hunnakkomäentielle jota ajetaan 1,6km, käännytään vasemmalle Hukkalantielle, jota ajetaan vähän vajaa 3 kilometriä.

Hukkalantieltä käännytään viittojen mukaan Hukkatuvan pihaan ja uimarannalle. Risteyksessä on myös kylän oma ilmoitustaulu tiedottamista varten.

Tien toiselta puolelta on mahdollista lähteä kiertämään kuntoreittiä Mäenvuoren laavulle, perusreitti on noin 2,4 kilometriä pitkä. Talvisin reitille ajetaan latu mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa15

Kohteen osoite: Hukkalantie 292 A, 61170 Sääskiniemi (Alavus)

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593