Aihearkisto: Alavus

Kuorasjärven uimaranta ja kylätalo Hukkatupa

Kuorasjärven uimaranta sijaitsee Sääskiniemellä, Alavudelta noin 25 kilometrin päässä Seinäjoen suuntaan.   Uimaranta on kylätalo Hukkatuvan idyllisessä pihapiirissä ja matalahkon, mutta melko suuren Kuorasjärven rannalla.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa9_artikkeli

Uimaranta on yleisessä käytössä ja Alavuden kaupunki on kunnostanut uimarantaa parisen vuotta sitten tuomalla sinne lisää hiekkaa ja niittämällä kaisloja rannasta.  Ranta on loivasti syvenevä.

Rannalla on pukukopit ja turvallisuudentunnetta lisää pelastusrengas, jota voi käyttää hätätilanteissa. Pukukoppien seinässä olevasta kyltistä löytyvät tarkat sijaintitiedot.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa8
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa7

Rannalta löytyy myös pitkä laituri istumapenkkeineen, jonka nokasta pääsee pulahtamaan järveen rappusia pitkin tai vaikka lähteä melomaan järvelle. Laiturilta on myös helppo onkia.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa11

Alla näkymä järven suunnasta laiturilta kauniiseen Hukkatuvan piha-alueeseen. Oikealla näkyy sauna, jota on mahdollista vuokrata, samoin kuin ylempänä näkyvää kylätaloa on mahdollista vuokrata pienten juhlien pitämistä varten. Vuokrausta voi tiedustella Sydänmaan kyläyhdistykseltä numerosta 0400–929 723 arkisin klo: 10-15 välillä.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan tarkemmin Alavuden sydänmaan kyläyhdistyksen sivua kylätalosta ja rantasaunasta, sekä näkemään vuokrahintoja.

Kylätalon ja rantasaunan nettisivu

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa12
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa1
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa3
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa6

Hukkatuvan rantasaunalla järjestetään talvisin myös avantosaunavuoroja.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa14

Pihapiiristä löytyy myös yleisessä käytössä oleva lentopallokenttä, tänne pääsee siis pelailemaan milloin itse haluaa. Lisäksi löytyy grillikatos vaikka makkaran paistoon.

Sydänmaan kyläyhdistys järjestää pihapiirissä toisinaan erilaisia tapahtumia esimerkiksi pihakirppistä, pelailua, saunomista yms.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa2
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa4

Alavuden keskustasta ajetaan kohti Seinäjokea ja Sydänmaata, ensimmäisen rautatien ylityksen jälkeen käännytään oikealle Hunnakkomäentielle jota ajetaan 1,6km, käännytään vasemmalle Hukkalantielle, jota ajetaan vähän vajaa 3 kilometriä.

Hukkalantieltä käännytään viittojen mukaan Hukkatuvan pihaan ja uimarannalle. Risteyksessä on myös kylän oma ilmoitustaulu tiedottamista varten.

Tien toiselta puolelta on mahdollista lähteä kiertämään kuntoreittiä Mäenvuoren laavulle, perusreitti on noin 2,4 kilometriä pitkä. Talvisin reitille ajetaan latu mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa15

Kohteen osoite: Hukkalantie 292 A, 61170 Sääskiniemi (Alavus)

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Kotalammen kota

Kauniina kesäkuun päivänä maastopyöräkohteeksi valikoitui Kotalammen kota Töysässä. Se on vuonna 1995 valmistunut ja sijaitsee Kuuden tähden reitistön varrella suojaisessa paikassa mäntymetsän keskellä. Kodan takana on pikkuruinen soistunut Kotalampi, josta kota saanut nimensä.

bty

bty

Kodan ulkopuolella olevassa kyltissä lukee, että kota on Töysän Talsijoiden vuonna 1995 rakentama. Päätellen kodan ulkoseinässä olevasta Osuuspankin tarrasta ja kodan sisäpuolen nuotiopaikan metallilevystä missä komeilee Osuuspankin logo, on pankkikin osallistunut rakennusurakkaan jollain tavoin. Talvisin kodan ohitse tehdään sään salliessa hiihtolatu.

bty

bty

Kodan takana on pienen pieni lampi, lähestulkoon umpeen kasvanut ja soistunut. Muuten metsikkö kodan ympärillä on isohkoa, harvennettua mäntymetsää puolukan- ja mustikanvarpuineen.

bty

bty

dav

Kodan lähellä on pieni puusuoja ja kodasta löytyi kirves puiden pilkkomista varten. Kodalla on peltitynnyristä tehty ulkonuotio ja myös kodan sisällä on tulentekopaikka. Makkaranpaistokeppejä löytyi runsaasti, jonkin verran myös astioita, jotka tosin olivat huonokuntoisia. Vähän etäämpää löytyy hauskan mallinen ulkohuussi.

dav

bdr

bty

bty

bmd

dav

Lähdin etsimään kotaa maastopyörällä Kuuden tähden reitistökartan ja saamieni koordinaattien avulla Alavuden suunnasta ajamalla ensin Tuurin ohi ja kääntymällä VT 18:lta Riihontielle. Arvelin karttaa katsoessa, että Riihontien varresta olisi yksinkertaisin ja lyhin reitti kodalle. Reitti olikin ehkä lyhin, mutta ei suinkaan yksinkertaisin, sillä Kuuden tähden reitistön merkinnät olivat pääosin kadonneet täysin reitiltä.

bty

Ennen Tuuri Resorts:ia löytyi kuitenkin seuraava opaste tien oikealta puolelta, jonka avulla uskaltauduin suuntaamaan kyltin mukaisesti tien vasemmalle puolelle, josta lähti kivinen tiepohja kohti Kotalammen kotaa. Suosittelen, että jos lähdette Riihon tien kautta kodalle, laitatte koordinaatit Google Maps:iin, jonka avulla voitte suunnistaa, sillä reitin varrelle osui useita tieristeyksiä, joita luovimalla kota vihdoin löytyi. Matkaa Riihon tieltä kodalle ei kuitenkaan tullut kuin noin 1,5 kilometriä pitkin pieniä hiekkateitä ja kivisempää metsäpolkua reitin lopussa.

dav

Helpompi ja suosittelemani reitti kodalle löytyy, kun kääntyy Töysässä VT 18:lta oikealle Passintielle ja ajaa sitä eteenpäin kääntymällä aina oikealle ja niin pitkälle kunnes tie muuttuu Harjuntieksi. Hiekkatien varrella on todella kaunista maalaismaisemaa ja kumpuilevaa maastoa.

bty

bdr

bdr

Harjuntietä ajetaan kunnes oikealla vähän pusikossa näkyy kyltti Kotalampi 0,7km, sekä etäisyydet Tuurin ja Iivarin koululle. Etäisyys valtatieltä tämän kyltin kohdalle on noin 3,3km.

bty

Tästä onkin lyhyt metsäinen tie perille, sen pääsee ainakin maastopyörällä oikein hyvin ajamaan, ehkä jopa muillakin pyörillä. Perillä on kartta ja kilometrilliset viitat Iivarin ja Tuurin koululle.

bty

YouTube:sta löytyy ladattuna video kohteesta, sekin voi auttaa kohteen löytämisessä: Kotalammen kota

Koordinaatit: 62.60570, 23.81382

Korkiavuori

Korkiavuori sijaitsee Alavudella Katteluskylässä ja se on 180m korkea. Korkiavuori oli Alavuden korkein kohta vuoteen 2013 saakka, jolloin Alavus ja Töysä yhdistyivät. Kuntien yhdistymisen jälkeen Alavuden korkein kohta on Töysän Tohnissa Roviomäki, joka on 216,3m korkea.

puu

vettä

Huolimatta korkeasta sijainnistaan, ympärille kasvanut sekametsä estää laajemman näkymän vuoren päältä. Korkiavuoren laella on pienen pieni kalliolampi.

alavutta

viitta

 

Salonojan kota

Salonojan kota sijaitsee Alavudella Salonkylässä vieressä virtaavan Salonojan rannalla. Kota seisoo metsäisellä ja erittäin suojaisella paikalla. 

dav

dav

sdr

Kota on siisti ja sen sisältä löytyy tarvittavat puut tulentekoon. Puita löytyy lisää myös kodan lähellä olevasta puuvajasta. Kodan rakentamiseen on saatu tukea Kuudestaan ry:n kautta.

dav

dav

Kuvaushetken aikaan heinäkuussa Salonojassa oli hyvin vettä ja kuuleman mukaan myös kalatkin viihtyvät siellä. Salonoja virtaa läpi Kätkänjoella sijaitsevan Hangasrimpi nimisen lammen.

sdr

Osoite: Virtalantie 928, Alavus. Mesimäentien ja Virtalantien risteyksestä lähtee metsäpolku kodalle ensin pellon viertä pitkin kulkien.

Koordinaatit:  62.723455, 23.749744

Lasikota Kirkkojärven rannalla

Alavuden Tusan rannassa sijaitseva lasikota on ainutlaatuinen nähtävyys. Siellä voi käydä lämmittelemässä sisällä ja katsella televisiota tai paistaa makkaraa ulkona sekä ihailla maisemia tornin päältä. Tämä näkötornin ja kotalaavun yhdistelmä on saanut paljon huomiota ja se on ollut kovassa käytössä. Lasikota näyttäytyy tyystin erilaiselle eri vuodenaikoina ympävöivän luonnon mukaan ja myöskin eri aikaan päivästä valaistuksen mukaan.

Iltakuva pieni

dav

oznor

dav

Parissa yllä olevissa kuvissa on lievästi pakkasen purema ja täydellisen tyyni aamu lokakuussa. Alla olevissa kuvissa onkin kunnon talvisää helmikuun pakkasilla.

Talvikuva vaaka

1

Lasikota valmistui vuoden 2018 alussa ja avajaiset pidettiin 23.2.2018. Kodalle pääsy on ilmaista ja ovet ovat auki koko ajan.

2

Järvelle on tehty hiihtolatu sekä luistelurata talvisin, kun jää on tarpeeksi kestävää. Kesäisin lasikodan läheltä voi käydä uimassa Tusan uimarannalta. Tässä linkki Tusan uimarannan postaukseen Tusan uimaranta .

dav

Lasikodan ja näkötornin yhdistelmä on rakennettu Rantojen virkistyskäytön lisääminen osana Alavuden kaupunkikeskustan kehittämistä -hankkeen avulla aikaansaadun investointihankkeen myötä. Suunnitteluhankkeeseen rahoitus on tullut Leader Kuudestaan ry:n kautta ja itse lasikotainvestointi on saanut rahoituksen Ely-keskuksesta.

7.jpg

dav

dav

Nuotiopaikalta on ihanaa katsella kesäiltoina auringonlaskua ja viettää aikaa perheen kanssa. Lasikota on ollut kovassa käytössä ja kodassa olevaan vieraskirjaan on jo lyhyen ajan sisällä kertynyt satoja nimiä.

dav

Ylhäältä on huikeat maisemat koko järvelle.

dav

dav

dav

Siisti puuvaja, huussi sekä virkistys- ja onkilaituri löytyvät aivan lasikodan läheisyydestä.

dav

Ajo-ohje:

1 Käänny Tusantieltä Ilkankujalle ja jatka sitä suoraan noin 100m kunnes vasemmalle kääntyy tie uimarantaa ja parkkipaikkaa kohti.

dav

2 Jatka sitä tietä kunnes saavut suurelle parkkialueelle. Sen jälkeen jatka kävellen niemen kärkeen ja olet kohteessa.

Osoite: Ilkankuja 9, 63300 Alavus.

Lähteet: Lasikota Alavuden kaupunki

 

 

Iso Allasjärven uimaranta

Iso Allasjärvi sijaitsee Alavudella Taipaleenkylässä. Uimaranta on suojaisassa paikassa, pienessä lahdenpoukamassa. Rannalta löytyy huussi, pukukopit ja nuotiopaikka. Rantaa on kunnostettu viime vuosien aikana.

ranta

parkkis

Hiekkapohjaisen rannan edestä löytyy parkkipaikkatilaa.

nuoti

pato

pukkarit

Pukukopit, huussi, nuotiopaikka sekä pato löytyvät aivan uimarannnan läheisyydestä. Pukukopin seinässä tiedotetaan mm. mahdollisista sinilevähavainnoista.

3

Ajo-ohje:  Käänny Peräseinäjoentieltä Sikosaarentielle vanhan kaupan vierestä ja jatka tätä tietä  noin 500m.

1

tieviitta.jpg

Käänny Sikosaarentieltä vasemmalle Taipaleentielle ja jatka noin 400m.

2

Käänny Taipaleentieltä oikealle uimaranta kyltin vierestä ja jatka pientä soratietä noin 300m ja saavut uimarannan parkkipaikalle.

Osoite: Taipaleentie 55, 63370 Alavus