Aihearkisto: Alavus

Perunakielenniemen lintutorni

Perunakielenniemen lintutorni sijaitsee Alavudella Kuivasjärven itärannalla, mukavan ja lyhyehkön matkan päässä Kuivasjärventien varrelta. Lintutorni, sinne vievä polku Kuivasjoen yli ja tulentekopaikka muodostavat kivan päiväretkikohteen kaikille luonnossa viihtyville.

rhdr

Tässä kuvassa lintutorni näkyy remontin jälkeen ja alemmassa kuvassa ennen remonttia. Alavuden Tervajalat ry päätti kunnostaa Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen luvalla kyseisen lintutornin, sillä sen rakenteet olivat osittain rikkoutuneet ja muutenkin huonokuntoiset.

Lintutorni ennen remonttia

Remontti hoidettiin talkoilla marraskuussa 2020 ja nyt torniin on turvallista kivuta kunnostettuja portaita pitkin ehjälle lattialle bongailemaan lintuja tai muuten vain katselemaan Kuivasjärven näkymiä.

Lintutornin lattian teko

Kuivasjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla ja toisen kerran 1940-luvulla, että saadaan lisää viljelysmaata veden alta. Tämä on tehnyt järvestä matalan ja osittain umpeenkasvaneen lintuparatiisin. Keskisyvyys on vain noin 80cm.

Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan järvellä pesii tai on pesinyt mm. heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky. Muuttoaikana siellä on mahdollista bongata mm. mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Kuivasjärvellä on nähty jopa harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Laulujoutsen on pesinyt järvellä vuonna 2003 ensimmäistä kertaa.

rhdr

Lintutornin läheisyydessä on kivistä tehty vaatimaton tulentekopaikka. Talkoolaiset järjestelivät sen ympärille puista ringin istumista varten. Paikalla on jonkin verran polttopuuta, mutta koska katollista varastoa ei ole, puut ovat märkiä. Jos haluaa tehdä nuotion, on syytä varautua pakkaamaan omat puut reppuun mukaan. Huomioi aina  maastopalorajoitukset ja sammuta tuli lähtiessä huolellisesti!

Nuotiolla makkaranpaistossa

Kohteelle pääsee Alavuden keskustasta ajamalla noin 4 km Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuivasjärventielle, tässä kohden on viitat ”Karoliinakoti” ja ”Lintutorni”. Ajetaan hiekkatietä pitkin ylittäen Kuivasjoki pientä siltaa pitkin ja noin kilometrin kohdalla oikealla puolen tietä on pieni parkkipaikka. Punainen vanha kuivaamorakennus on parkkiksen vieressä. Parkkiksella näkyy myös yllä oleva taulu ja polun varrella näkyy keltaisia merkkejä opastamassa reitillä. Siellä täällä saattaa olla vielä vanhoja reitistökeppejäkin pystyssä. Matkaa parkkikselta lintutornille tulee noin kilometri.

Reittimerkinnät

Talvipyöräilyä

Lintutornille voi ajaa myös maastopyörällä, varsinkin läskipyörällä ajaminen onnistuu hienosti.

Pyöräillen

Maastopyörällä

Reitti kulkee osittain hyvin kosteaa nevapohjaa pitkin, joten vedenpitävät kengät syksyisin ja keväisin ovat tarpeen. Reitti kulkee Kuivasjoen yli betonisiltaa pitkin. Kuivasjärvi laskee Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen. Pian sillan jälkeen tulee viitta vasemmalle.

Viitta lintutorni 600m

Paikan hauska nimi ”Perunakielenniemi”  selviää parhaiten katsomalla kyseisen alueen karttaa, jossa näkyy ikään kuin perunan muotoiset korkeuskäyrät, joista niemi erkanee kielen muotoisena. Varmuutta tästä nimiteoriasta ei kyllä ole. Karttaan on merkitty keltaisella polun paikka.

Kartta lintutornille

Osoite: Kuivasjärventie 100, Alavus vie melko lähelle parkkipaikkaa.

Sydänmaan kota ja metsästysmaja

Alavuden Sydänmaalla sijaitsee upea kota ja metsästysmaja. Kotaa tituleerattiin rakentamisvuonna 2001 maakunnan hienoimmaksi, sillä se kohoaa jopa yhdeksän metrin korkeuteen ja muutenkin tilaa on yllin kyllin. Kodan pihapiirissä on myös Sydänmaan metsästysseuran muutama vuosi sitten täydellisesti remontoima metsästysmaja.

dav

hdr

dav

Kota sijaitsee aivan Alavus – Seinäjoki tien varressa, Alavuden suunnasta ajettaessa tien oikeassa reunassa, pienen metsän keskellä. Sijainti ei ole kovin luonnonläheinen lähellä olevan vilkkaan tien vuoksi, mutta sitäkin helpompi saavuttaa ja suurehko parkkipaikka löytyy vierestä. Kota sinänsä on viihtyisä ja soveltuu erinomaisesti kahvin keittoon ja makkaran paistoon. Kotaan on vapaa pääsy, ainakin siihen saakka kunnes siellä tehdään ilkivaltaa.

mde

mde

dav

Samalla tontilla sijaitsee myös kuivaaja ja Sydänmaan Metsästysseuran metsästysmaja. Jälkimmäinen remontoitiin täysin muutama vuosi sitten Kuudestaan ry:n myöntämän tuen avulla. Metsästysmajan yhteyteen rakennettiin mm. kunnon lihankäsittelytilat. Talkootyötä metsästysseuran jäseniltä vaadittiin siihenkin runsaasti. Metsästysmajan ovi on luonnollisesti normaalisti lukittuna, vaikka samassa pihapiirissä kodan kanssa onkin. Mikäli tulee tarve käydä vessassa, ulkohuussi löytyy metsästysmajan takaa.

dav

dav

Osoite: Sydänmaantie 681, Sydänmaa, Alavus,  noin 250 metriä Dahlbontien risteyksestä Alavuden suuntaan.

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

lähde

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

portaat alhaalta 2

viitta

polku lähteelle

polku lähteelle 2

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Hildan nuoruudenlähde

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Siikinniemen tanssilava rannalla

Siikinniemen viihtyisäksi remontoitu tanssilava sijaitsee upealla niemekkeellä Sapsalammen rannalla. Kesäiltoina lavalla järjestetään tansseja elävän musiikin tahtiin. Paikka on idyllinen keidas, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikkaa on myös mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksien järjestämistä varten.

siikinniemi_uusi1

Paikalla on jo pitkä historia. Eteläpään Maamiesseura rakensi vuonna 1933 omistamalleen niemelleen Siikinniemen tanssilavan, joka oli tuolloin vielä pelkkä lattia. Vuonna 1946 tanssilava sai katon pään päälleen eivätkä sateetkaan enää haitanneet tapahtumien järjestämistä.

Kun suuremmat tanssilavat tulivat yleisemmiksi, Siikinniemen tanssilavan toiminta rappeutui ja viimeiset tanssit pidettiin vuonna 1966.

30 vuotta myöhemmin Sapsalammin kyläyhdistys vuokrasi alueen Maamiesseuralta ja rakensi viereen myös grillikatoksen. Katoksen viereen rakennettiin entistä lavaa jäljittelevä tanssilava ja ensimmäiset tanssit kyläyhdistyksen toimesta pidettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen toimintaa tanssilavalla on ollut joka kesä.

siikinniemi_uusi4

Vuosina 2016 ja 2017 rantalava koki suuren muutoksen kun rakennusta ja sen ympäristöä kunnostettiin. Lavan katto korjattiin ja esiintymislavana korotettiin, sekä lattiapinta uusittiin. Ikkunapuitteet kunnostettiin, ulkoseinät maalattiin sekä uusittiin lahonneet ulkoportaat. Piha-aluetta raivattiin vesakoista ja roskapuustoista, että saatiin kaunis järvi näkymään paremmin piha-alueelle. Korjaukset ja kunnostukset mahdollisti ”Siikinniemi 2016” -hanke, johon Sapsalammin kyläyhdistys sai avustusta Kuudestaan ry:ltä.

siikinniemi_uusi10

Kukat muokattu

grillikatos-muokattu

Paikalta löytyy myös olutterassi virvokkeiden nauttimista varten, hotelli helpotus elikkä huussi, sekä tupakkipaikka selkeästi viitoitettuna.

siikinniemi_uusi15

siikinniemi_uusi6

siikinniemi_uusi5

siikinniemi_uusi8

Siikinniemen lava sijaitsee Sapsalammen järven ja kantatie 66:sen välissä osoitteessa: Virtaintie 1774, 63340 Alavus

siikinniemi_uusi12

Sapsalammen kyläyhdistyksen Facebook -sivuilla voi tarkemmin seurata tanssilavalla pidettäviä tapahtumia. Tapahtumapaikkaa on mahdollista vuokrata omien tilaisuuksien pitämistä varten kyläyhdistykseltä.

Kuorasjärven uimaranta ja kylätalo Hukkatupa

Kuorasjärven uimaranta sijaitsee Sääskiniemellä, Alavudelta noin 25 kilometrin päässä Seinäjoen suuntaan.   Uimaranta on kylätalo Hukkatuvan idyllisessä pihapiirissä ja matalahkon, mutta melko suuren Kuorasjärven rannalla.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa9_artikkeli

Uimaranta on yleisessä käytössä ja Alavuden kaupunki on kunnostanut uimarantaa parisen vuotta sitten tuomalla sinne lisää hiekkaa ja niittämällä kaisloja rannasta.  Ranta on loivasti syvenevä.

Rannalla on pukukopit ja turvallisuudentunnetta lisää pelastusrengas, jota voi käyttää hätätilanteissa. Pukukoppien seinässä olevasta kyltistä löytyvät tarkat sijaintitiedot.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa8
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa7

Rannalta löytyy myös pitkä laituri istumapenkkeineen, jonka nokasta pääsee pulahtamaan järveen rappusia pitkin tai vaikka lähteä melomaan järvelle. Laiturilta on myös helppo onkia.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa11

Alla näkymä järven suunnasta laiturilta kauniiseen Hukkatuvan piha-alueeseen. Oikealla näkyy sauna, jota on mahdollista vuokrata, samoin kuin ylempänä näkyvää kylätaloa on mahdollista vuokrata pienten juhlien pitämistä varten. Vuokrausta voi tiedustella Sydänmaan kyläyhdistykseltä numerosta 0400–929 723 arkisin klo: 10-15 välillä.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan tarkemmin Alavuden sydänmaan kyläyhdistyksen sivua kylätalosta ja rantasaunasta, sekä näkemään vuokrahintoja.

Kylätalon ja rantasaunan nettisivu

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa12
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa1
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa3
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa6

Hukkatuvan rantasaunalla järjestetään talvisin myös avantosaunavuoroja.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa14

Pihapiiristä löytyy myös yleisessä käytössä oleva lentopallokenttä, tänne pääsee siis pelailemaan milloin itse haluaa. Lisäksi löytyy grillikatos vaikka makkaran paistoon.

Sydänmaan kyläyhdistys järjestää pihapiirissä toisinaan erilaisia tapahtumia esimerkiksi pihakirppistä, pelailua, saunomista yms.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa2
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa4

Alavuden keskustasta ajetaan kohti Seinäjokea ja Sydänmaata, ensimmäisen rautatien ylityksen jälkeen käännytään oikealle Hunnakkomäentielle jota ajetaan 1,6km, käännytään vasemmalle Hukkalantielle, jota ajetaan vähän vajaa 3 kilometriä.

Hukkalantieltä käännytään viittojen mukaan Hukkatuvan pihaan ja uimarannalle. Risteyksessä on myös kylän oma ilmoitustaulu tiedottamista varten.

Tien toiselta puolelta on mahdollista lähteä kiertämään kuntoreittiä Mäenvuoren laavulle, perusreitti on noin 2,4 kilometriä pitkä. Talvisin reitille ajetaan latu mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa15

Kohteen osoite: Hukkalantie 292 A, 61170 Sääskiniemi (Alavus)

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140