Avainsana-arkisto: retkipaikka

Ähtärinsalmen uusi laavu

Ähtärinsalmelle on rakennettu muutama vuosi sitten Ähtärin reserviläisten toimesta kiva uusi laavu palaneen tilalle. Paikka on hieno Ähtärinjärven rannalla ja Väliveden ulkoilureitin varrella. Laavulle on vain lyhyt kävelymatka Ähtärinsalmen venesatamasta.

venesatama

Hyvä paikka jättää auto on Ähtärinsalmen venesataman parkkipaikalle, täältä löytyy myös siisti ulkohuussi, mitä laavun läheisyydestä ei löydy. Parkkipaikalta lähdetään kävelemään eteenpäin rantaa pitkin kulkevaa pikkutietä (ei siis jatketa eteenpäin Avainniementietä, vaan rantaa pitkin). Hyvin pian näkyy opasviitta ja reittimerkintä vasemmalle polulle, jota pitkin laavulle on vain noin 200 metriä.

reitin alku (2)

polkua pitkin laavulle (2)

laavu (2)

SOS kyltti (2)

puulato

Kaupunki toimittaa laavulle puut. Laavulta lähtee polku rantaan, jossa avautuu upea näkymä Ähtärinjärvelle. Lämpinä kesäpäivänä tässä voisi pulahtaa uimaankin.

polku rantaan (2)

Ähtärinjärvi (2)

Laavu sijaitsee Väliveden hienon ulkoilureitin varrella, aivan sen pohjoisimmassa päässä. Löydät lisää tietoa ja tarkemman kartan 24 kilometrin mittaisesta reitistä linkistä.

Väliveden ulkoilureitin kartta (2)

opasviitat (2)

Ajo-ohje parkkipaikalle: Avainniementie 25, 63700 Ähtäri.

Aja Ähtäristä Itä-Ähtärintietä noin 4,4 km. Ennen Ähtärinsalmen siltaa kääntyy vasemmalle Avainniementie, jota ajetaan noin 250 metriä ja saavut Ähtärinsalmen venesataman parkkikselle. Parkkipaikalla ei ole viittaa laavulle, mutta viitoitus löytyy kun kävelet eteenpäin rantaa pitkin. Laavulta voit jatkaa myös eteenpäin ja saavut jälleen Avainniementielle, jonka Väliveden ulkoilureitti ylittää. Tietä pitkin on mahdollista palata takaisin parkkipaikalle tai jatkaa reittiä pitkin esimerkiksi Seitenkuhilaan laavulle.

Kuninkaanpolku

Soinin Kuninkaanpolku vaellusreitti kulkee Vuorenmaasta lähes tulkoon Soinin keskustaan saakka muodostaen noin 11 kilometrin pituisen janareitin. Reittiä on viime vuosina hieman kunnostettu ja jatkettu Soinin keskustan päässä Tukkitielle saakka, jonka varrelle on rakennettu hyvä parkkipaikka.  Reitti on vaihteleva, viehättävä ja jopa jännittävä kulkien Kuninkaanjoen rantoja pitkin. Reitin varrella on kaksi laavua ja kaksi nuotiopaikkaa.

Artikkelikuva2 tekstiin

Reitin voi kulkea kumpaankin suuntaan ja toki myös edes takaisin. Vuorenmaan laskettelukeskuksen parkkipaikalta lähdettäessä ensimmäinen tulistelupaikka tulee vastaan jo parin sadan metrin päässä rinteen laelta. Laavulta on hienot metsäiset näkymät. 

Vuorenmaan laavu

Näkymä laavulta

Laavulta reitti laskee Kuninkaanlaaksoon osittain pitkin pururataa, mistä lähtee polku yhä alaspäin. Välillä kuljetaan tietä pitkin ja ylitetään kuohuva joki, kunnes reitti erkanee tieltä vasemmalle.

Silta

Kyltti sillan jälkeen reitille

Joenvartta

Majavien tekemiä rakennelmia näkyy joen varrella sekä polulla pitkin poikin. Välillä puita on ylitettävä ja välillä alitettava.

Kuninkaanjoki

Reitin toinen laavu, Kuninkaanlaakson laavu, sijaitsee viehättävällä töyräällä. Paikka on hyvä pienelle pysähdykselle tai vaikka yöpymiselle, sillä täältä löytyy myös polttopuita ja huussi. 

Kuninkaanlaakson laavu

Kuninkaanlaakson laavulta näkymä

Seuraava nuotiopaikka tulee noin neljän kilometrin päässä, paikan nimi on Notko. 

Notko tulistelupaikka

Peltoa pitkin

Matkalle mahtuu jännittäviäkin polun pätkiä ja erämaisia maisemia, mutta myöskin vähän pellon piennarta kuljetaan ja lukuisia kapeita siltoja ylitetään. Välillä ylitetään myös Möksyntie ja jatketaan kohti viimeistä nuotiopaikkaa ennen parkkista.

Sammalpolku

Siltoja

Viitta loppupäässä

Viimeinen nuotiopaikka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Soinin keskustasta ja noin 800 metrin päässä Tukkitiellä sijaitsevasta parkkipaikasta.

Vika nuotiopaikka näkyy

Vika nuotiopaikka

Tukkitien alku

Tukkitien parkkiksen kohdalta tien toiselta puolelta johtaa silta merkitylle reitille. Reitin päissä ja varrella löytyy infotauluja. Pitkin matkaa näkyvät myös punaiset reittimerkinnät ja risteyskohdissa viitat.

Ajo-ohje Soinin keskustan läheisyydestä lähdettäessä: Tukkitie 80, 63800 Soini.

Soinin liikenneympyrästä lähdet Karstulan suuntaan ja ajat noin 1,2km. Käänny vasemmalle Tukkitielle (opasteviitta). Aja Tukkitietä noin 800 metriä ja parkkipaikka on vasemmalla. Reitti lähtee tien toiselta puolelta.

Vuorenmaan hiihtokeskuksesta lähdettäessä, yläparkkipaikka: Koskitie 25, 63800 Soini.

Möksyntieltä ajetaan Koskitielle. Aja noin 100 metriä, kunnes tulee Vuorenmaan hiihtokeskuksen kyltti oikealle. Soratietä ylöspäin noin 400 metriä ja saavut parkkipaikalle. Siellä opasteet ohjaavat vasempaan suuntaan (ei siis lähdetä laskettelurinnettä alaspäin vaan vasemmalle).

Kauniston laavu

Tohnin kyläyhdistyksen ylläpitämä Kauniston laavu sijaitsee Töysässä, Tohnin kylässä. Laavun sijainti Kuuden tähden reitistön varrella on mukava levähdyspaikka patikointi- tai hiihtoretkellä.

sdr

Talvisin Töysän hiihtokierros kulkee aivan laavun vierestä, jolloin laavulle on sieltä helppo poiketa. Iivarin koulukeskuksesta tultaessa hiihtomatkaa kertyy noin 8,5 kilometriä laavulle.

dav

dav

Laavun välittömässä läheisyydessä on puuliiteri ja huussi. Laavun edessä on hyvä nuotiopaikka.

dav

Puulato ja huussi

Reittiohje: Töysän suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa, käänny Kuortaneentielle (tai Tohninmäentielle) tienumero 7072.  Aja tätä noin 2,5 km ja käänny ennen numeroa 267 vasemmalle metsätielle. Tätä pitkin on noin 300m laavulle.

Karttakuva

Perunakielenniemen lintutorni

Perunakielenniemen lintutorni sijaitsee Alavudella Kuivasjärven itärannalla, mukavan ja lyhyehkön matkan päässä Kuivasjärventien varrelta. Lintutorni, sinne vievä polku Kuivasjoen yli ja tulentekopaikka muodostavat kivan päiväretkikohteen kaikille luonnossa viihtyville.

rhdr

Tässä kuvassa lintutorni näkyy remontin jälkeen ja alemmassa kuvassa ennen remonttia. Alavuden Tervajalat ry päätti kunnostaa Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen luvalla kyseisen lintutornin, sillä sen rakenteet olivat osittain rikkoutuneet ja muutenkin huonokuntoiset.

Lintutorni ennen remonttia

Remontti hoidettiin talkoilla marraskuussa 2020 ja nyt torniin on turvallista kivuta kunnostettuja portaita pitkin ehjälle lattialle bongailemaan lintuja tai muuten vain katselemaan Kuivasjärven näkymiä.

Lintutornin lattian teko

Kuivasjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla ja toisen kerran 1940-luvulla, että saadaan lisää viljelysmaata veden alta. Tämä on tehnyt järvestä matalan ja osittain umpeenkasvaneen lintuparatiisin. Keskisyvyys on vain noin 80cm.

Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan järvellä pesii tai on pesinyt mm. heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky. Muuttoaikana siellä on mahdollista bongata mm. mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Kuivasjärvellä on nähty jopa harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Laulujoutsen on pesinyt järvellä vuonna 2003 ensimmäistä kertaa.

rhdr

Lintutornin läheisyydessä on kivistä tehty vaatimaton tulentekopaikka. Talkoolaiset järjestelivät sen ympärille puista ringin istumista varten. Paikalla on jonkin verran polttopuuta, mutta koska katollista varastoa ei ole, puut ovat märkiä. Jos haluaa tehdä nuotion, on syytä varautua pakkaamaan omat puut reppuun mukaan. Huomioi aina  maastopalorajoitukset ja sammuta tuli lähtiessä huolellisesti!

Nuotiolla makkaranpaistossa

Kohteelle pääsee Alavuden keskustasta ajamalla noin 4 km Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuivasjärventielle, tässä kohden on viitat ”Karoliinakoti” ja ”Lintutorni”. Ajetaan hiekkatietä pitkin ylittäen Kuivasjoki pientä siltaa pitkin ja noin kilometrin kohdalla oikealla puolen tietä on pieni parkkipaikka. Punainen vanha kuivaamorakennus on parkkiksen vieressä. Parkkiksella näkyy myös yllä oleva taulu ja polun varrella näkyy keltaisia merkkejä opastamassa reitillä. Siellä täällä saattaa olla vielä vanhoja reitistökeppejäkin pystyssä. Matkaa parkkikselta lintutornille tulee noin kilometri.

Reittimerkinnät

Talvipyöräilyä

Lintutornille voi ajaa myös maastopyörällä, varsinkin läskipyörällä ajaminen onnistuu hienosti.

Pyöräillen

Maastopyörällä

Reitti kulkee osittain hyvin kosteaa nevapohjaa pitkin, joten vedenpitävät kengät syksyisin ja keväisin ovat tarpeen. Reitti kulkee Kuivasjoen yli betonisiltaa pitkin. Kuivasjärvi laskee Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen. Pian sillan jälkeen tulee viitta vasemmalle.

Viitta lintutorni 600m

Paikan hauska nimi ”Perunakielenniemi”  selviää parhaiten katsomalla kyseisen alueen karttaa, jossa näkyy ikään kuin perunan muotoiset korkeuskäyrät, joista niemi erkanee kielen muotoisena. Varmuutta tästä nimiteoriasta ei kyllä ole. Karttaan on merkitty keltaisella polun paikka.

Kartta lintutornille

Osoite: Kuivasjärventie 100, Alavus vie melko lähelle parkkipaikkaa.

Ohrakosken kota ja laavu, Niemisjoen retkeilyreitillä

Ohrakoski on yksi Niemisjoen kolmesta koskesta. Kanootilla Niemisjoen laskeminen on pientä jännitystä tarjoava elämys. Orhakosken kohdalla, joen partaalla sijaitsee myös viihtyisä laavu, sekä vähän matkan päässä myös uusi kota, jossa melojat ja kalastajat pitävät taukoa. Lapsiperheet ja patikoijat tekevät eväsretkiä Ohrakosken ympäristöön. Niemisjoki on suosittu perhokalastajien keskuudessa ympäri vuoden.

ohrakoski5

Ohrakosken laavu sijaitsee kauniisti jokitörmällä. Laavulta löytyy poikkeuksellisen hyvät välineet kahvin- ja ruuanlaittoon. Laavun lähistöltä löytyy alueen ainoa puucee.

niemisjoki16

niemisjoki17

ohrakoski6

ohrakosken laavu 1

ohra 9

Ohrakosken ympäristöä on paranneltu viime vuosien aikana Suomenselän Koskikalastajien ja muiden talkoolaisten toimesta.

ohrakoski2

Niemisjoen vartta kulkevaa reittiä on muokattu sorastuksin ja opastein, reitti on osittain esteetön ja sinne on rakennettu myös esteetön laituri.

ohrakoski1

ohrakoski8

Ohrakoskelle on rakennettu myös uusi vahvempi silta vanhan sillan tilalle, jota kautta on nyt turvallinen pääsy Ohrakosken uudelle kodalle.

ohrakoski 2

Yllä näkyy vanha silta Ohrakosken yli, alla olevassa kuvassa on hieno uusi silta penkkeineen. Sillalta oli keväällä hieno seurata kosken kuohuntaa.

niemisjoki15

ohrakoski10

niemisjoki10

Uusi kota sijaitsee Ohrakosken laavulta noin 400 metriä joen alajuoksun suuntaan. Kodan ulkopuolelta löytyy nuotiopaikka penkkeineen ja puulato. Kota on sisältä hyvin varusteltu.

niemisjoki1

niemisjoki3

Niemisjoki on reilut seitsemän kilometriä pitkä Kokemäenjoen latva-alueisiin ja Ähtärinreitin vesistöön kuuluva joki. Niemisjoki lähtee Niemisvedestä ja laskee Moksujärveen, lähelle Moksunniemen loma-asuntoaluetta ja sen ympärille sijoittuvia matkailukohteita: Ähtärin Eläinpuisto, golfkentät, leirintäalue, hotelli sekä mökkimajoituskohteita. Eläinpuiston alueelle Ohrakoskelta tulee matkaa noin viisi kilometriä joen vartta kulkevaa polkua pitkin, jota voi kävellä tai maastopyöräillä. Loppupäässä tosin on kuljettava teitä pitkin perille.

Lähdössä melomaan Niemisjokea (2)

Niemisjoki tarjoaa melojalle mukavaa haastetta varsinkin keväiseen aikaan. Niemisjokea on kunnostettu tarkoituksena korostaa vesistön luonnontilaisuutta ja lisätä kalojen kutupaikkoja. Tavoitteena on tasoittaa veden määrän vaihtelua joessa, parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia (kalastus, melonta, retkeily jne.) ja säilyttää joessa esiintyvä rapukanta. Niemisjoella on harjoitettu uittoa, joka on vaikuttanut voimakkaasti joen tilaan. Tästä syystä muutokset koskissa ovat olleet merkittäviä. Uittoperkaukset näkyvät kaikissa neljässä koskessa, Reijonkoski, Vääräkoski, Ohrakoski ja Nuutinkoski.

Niemisjärvellä ennen jokiosuutta

Niemisjoen vartta kulkeva reitti on idyllinen patikoida. Ohrakoskelta Nuutinkoskelle on noin 1,6 kilometrin matka ja siitä eteen päin jatkettaessa tullaankin Ähtäri Zoon alueelle.

nuutinkoski 2

nuutinkoski 3

nuutinkoski 4

niemisjoki5

niemisjoki6

niemisjoki8_paras

Ajo-ohje: Ähtärin suunnasta Ähtäri Zoota kohti ajetaan noin 4 km, josta viitta vasemmalle Niemiskylä. Sitä ajetaan noin 1,4 km ja näkyy opaste oikealle. Aja tien päähän, josta opastus patikkapolkua ja pitkospuita pitkin Niemisjoelle ja Ohrakosken laavulle. Parkkipaikalle mahtuu useampia autoja, vaikka tie sinne onkin verrattain kapea. Parkkipaikalla on tietoa maksullisista lohiluvista.

niemisjoki12

niemisjoki14

Parkkipaikalta kuljetaan ensin metsäpolkua pitkin ja välillä pitkospuita astellen. Yllä oleva kuva aikaisin keväällä ja alla oleva lämpöisenä kesäpäivänä.

ohrakosken laavu 2

Kartta retkeily- ja kalastusreitistä:

Retkeilyreittikartta Niemisjoki

Tasokoordinaatit: 62.554071, 24.215588

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi

A STROLL AROUND NORDIC FLORA AND FAUNA: ÄHTÄRI ZOO

Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.

Bull

First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller

Lake

In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?

Wolves

This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.

Bear

Moose

There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.

Grill

Cafe

However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.

Farmhouse

The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.

Lutti

Lutti inside

Animal shed

Rooster

I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.

Cows

I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.

Kuivasjärven lintutorni

Alavudella sijaitsevalta Kuivasjärven lintutornilta pääsee näkemään monenlaisia lintuja. Lintutorni on valmistunut vuonna 2003 ja sen läheisyydessä on ollut tanssilava, joka on jo purettu. Tanssilavan parkkipaikalle voi jättää autonsa ja kävelymatkaa metsäistä polkua pitkin jää 200m lintutornille.

laaja pien

Kesäisin vettä on vain vähän järvessä.

kiikarit pien

Lintujen muuttoaikana useat sorsat levähtävät ja syövät Kuivasjärvellä. Muuttoaikana voit nähdä myös esimerkiksi mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Tämän järven pesimälajistoon kuuluvat tai ovat kuuluneet esimerkiksi heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky (1970-luvulla). Muitakin lintulajeja on nähty Kuivasjärvellä, kuten harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Jopa kaunis kansallislintumme laulujoutsen on pesinyt Kuivasjärvelle ensimmäistä kertaa vuonna 2003.

maisema pien

torni pien.jpg

Lintutornilla kannattaa vierailla aamusta taikka myöhemmin illasta jolloin aurinko ei paista vastaan. Torniin noustessa on kävijämäärärajoitus 10 henkilöä kerrallaan.

liittymä pien

Lintutornin löydät valtatien 18 varrelta Peräseinäjoentieltä. Alavuden keskustasta päin tultaessa kohti Peräseinäjokea tulee tiukka mutka vasemmalle, jonka kohdalla tulee liittymä lintutornille.

kyltti pien

Lähteet:   http://www.sslty.fi/lintupaikat/alavus/

Konnon kota

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

kota lähelt

kota sisältä

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.

kirja

Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.

huussi

Kodan läheisyydessä on myös huussi.

luontokuva

viitta

Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua louhokseen jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.

Kuninkaanpuiston patikkareitti

Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä ”Konungsåby” eli ”Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.

cof

cof

cof

Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.

cof

sdr

4.jpg

Alkureitti

sdr

Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.

Pitkospuilla kävelyä

Patikointia reitillä

Suo pitkospuut

Karpalo

dav

Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.

hdr

hdr

Laavu sisältä

Puulato

Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.

dav

hdr

Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankasen parkkialue vasemmalla puolella tietä.

Kuninkaanpuiston reitin kartta.

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 24.8.2021.

Kuninkaanpuiston patikkareitti