Tag Archives: retkipaikka

Konnon kota

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

kota lähelt

kota sisältä

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.


Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.


Kodan läheisyydessä on myös huussi.



Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi


Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.


First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller


In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?


This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.



There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.



However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.


The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.


Lutti inside

Animal shed


I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.


I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.

Kuivasjärven lintutorni

Alavudella sijaitsevalta Kuivasjärven lintutornilta pääsee näkemään monenlaisia lintuja. Lintutorni on valmistunut vuonna 2003 ja sen läheisyydessä on ollut tanssilava, joka on jo purettu. Tanssilavan parkkipaikalle voi jättää autonsa ja kävelymatkaa metsäistä polkua pitkin jää 200m lintutornille.

laaja pien

Kesäisin vettä on vain vähän järvessä.

kiikarit pien

Lintujen muuttoaikana useat sorsat levähtävät ja syövät Kuivasjärvellä. Muuttoaikana voit nähdä myös esimerkiksi mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Tämän järven pesimälajistoon kuuluvat tai ovat kuuluneet esimerkiksi heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky (1970-luvulla). Muitakin lintulajeja on nähty Kuivasjärvellä, kuten harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Jopa kaunis kansallislintumme laulujoutsen on pesinyt Kuivasjärvelle ensimmäistä kertaa vuonna 2003.

maisema pien

torni pien.jpg

Lintutornilla kannattaa vierailla aamusta taikka myöhemmin illasta jolloin aurinko ei paista vastaan. Torniin noustessa on kävijämäärärajoitus 10 henkilöä kerrallaan.

liittymä pien

Lintutornin löydät valtatien 18 varrelta Peräseinäjoentieltä. Alavuden keskustasta päin tultaessa kohti Peräseinäjokea tulee tiukka mutka vasemmalle, jonka kohdalla tulee liittymä lintutornille.

kyltti pien

Lähteet:   http://www.sslty.fi/lintupaikat/alavus/

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 


kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094


kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.


kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Kuninkaanpuiston patikkareitti

Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä “Konungsåby” eli “Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.




Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.






Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.

Pitkospuilla kävelyä

Patikointia reitillä

Suo pitkospuut



Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.



Laavu sisältä


Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.


Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankaisen parkkialue vasemmalla puolella tietä.

Kuninkaanpuiston reitin kartta.

Kierinniemen luontopolku

Kierinniemen  luontopolku sijaitsee Ähtärin matkailualueella, kauniilla paikalla järven ympäröimällä niemellä.  Noin kolmen kilometrin pituisella polulla on runsaasti mielenkiintoista nähtävää; esimerkiksi 1900-luvun alusta peräisin olevat juoksuhaudat ja sekä runsaasti luontotauluja, jotka antavat paljon mielenkiintoista metsään liittyvää tietoutta kulkijoille.





Polulle on helppo löytää hyvien opasteiden ansiosta Ähtärin matkailualueelta.




Reitin kulkusuunta on vastapäivään. Koko metsäinen reitti kulkee Hankaveden ympäröimällä Kierinniemellä ja polku kohoaa korkeimmillaan parisenkymmentä metriä  järvenpinnan yläpuolelle. Polku pistäytyy upeissa järvenrantamaisemissa useaan otteeseen.  Polku on paikoin hyvin kapeaa ja joissakin kohdissa kasvillisuus levittyy polun päälle,  joten reitille kannattaa valita pitkähihaiset ja –lahkeiset vaatteet.





 Polku on hyvin merkitty luontopolku/metsäpolku –kylteillä.   Kosteilla paikoilla on pitkospuut ja sään salliessa polulle voi hyvin lähteä lenkkareissa.  Maastonmuodot ovat jossain määrin vaihtelevat ja polulle on kaatunut muutamia puita, joten reitti tarjoaa myös hieman haastetta kulkijoille. Reitiltä löytyy yksi jyrkempi nousu.



Hallitsevana puulajina alueella ovat männyt ja kuuset, aluskasvillisuudessa korostuvat sammaleet,  mustikat ja puolukat. Marjakaudella reitillä olisikin ollut paljon poimittavaa.




Polulla on paljon mielenkiintoista nähtävää läpi matkan.  Matkan varrella olevat taulut tutustuttavat alueen entiseen ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kierinniemellä on nähtävissä esimerkiksi syksyllä 2001  tapahtuneet  myrskytuhot, sillä osa tuulenkaadoista on luontosyistä jätetty  paikoilleen.




Polun varrelta löytyy myös tervahautoja sekä venäläisten 1900-luvun alussa teettämät, nyt jo sammaloituneet ja maatumisvaiheessa olevat  juoksuhaudat, joita ei ole koskaan käytetty.  Reitin varrella ei ole asutusta. Aikaa polun kiertämiseen kuluu tunnista kahteen.


Ähtäri Zoo Camping

Karhunkierros 229

63700 Ähtäri

Koordinaatit: N62 32.415 E24 10.372

Lähtöpiste polulle sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä parkkipaikasta, leirintäalueen rannanpuoleisessa  pohjoisnurkassa.

Anssin laavu

Kuortaneen ladun ylläpitämä, hyvin varusteltu Anssin laavu on loistava retkikohde! Laavu sijaitsee Kuortaneella Mäyryn kylässä ja sinne on järjestetty niin vaelluksia kuin lumikenkäretkiäkin. Hyvinä lumitalvina laavulle on mahdollista myös hiihtää. 







Kuortaneen Latu Ry on rakentanut sponsoreiden tuella Anssin laavun vuonna 2001. Yhdistys ylläpitää laavua edelleen kahden muun Kuortaneen laavun lisäksi.  Laavulle johtava kiemurteleva polku nousee hiljalleen ylöspäin ja matkalla tieltä laavulle tulee vastaan polttopuiden säilytyssuoja, jolta polttopuut otetaan laavulle mukaan. Laavulle on mahdollisuus tehdä pidempikin vaellus polkuja pitkin.  Hyvinä lumitalvina alueelle ajetaan ladut ja laavulle on mahdollista hiihtää. Lisäksi alueella kulkee merkitty moottorikelkkareitti.












Sekä laavu että huussi olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kaikki oli viimeisen päälle siististi.  Laavusta löytyi hyvät välineet retkikokkailuun; makkaranpaistotikut, paistinpannu, ritilä ja vettä täynnä oleva kanisteri.  Laavulta löytyy myös vieraskirja.



Tätä laavua voi ehdottomasti suositella; se sijaitsee  kauniilla korkealla paikalla ja on erittäin hyvin varusteltu ja hoidettu!



Laavun läheisyydessä sijaitsee myös hauskasti naamioitu geokätkö. Laavureissuun on mahdollista yhdistää vierailu myös noin kilometrin päässä sijaitsevalle Kuortaneen näkötornille.



Anssin laavulle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan kaksi kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Fräntintielle.  Fräntintietä ajetaan kilometrin verran.  Anssin laavulle on Fräntintieltä opasteet ja käveltävää kertyy puoli kilometriä.

Mulkkujärven lintutorni ja laavu

Mulkkujärvi sijaitsee Alavuden luoteisosassa Kuorasjärven itäpuolella. Mulkkujärven pinta-ala on 143,63 ha. Vapaata vesialuetta on järven kokoon nähden vähän. Järvi on kalojen kutupaikka, poikastuottojärvi ja ehkä enemmän retkeilijöiden ja lintuharrastajien paikka. Vuonna 2006 järven rantaan valmistui lintutorni, laavu ja järven kiertävä patikointireitti. Reitti on edelleen voimissaan, mutta osasta paikkoja reittimerkit ovat jo kadonneet.

Näkötorni muok.jpg

Näkymät lintutornilta ovat hienot. Lintutornin on rakentanut Suomenselän lintutieteellinen yhdistys.



Pysäköintialueen läheisyydestä lähtee reitti sekä Mulkkujärven lintutornille, laavulle ja kierrokselle.  Reitin alussa on myös taulu mistä löytyy tarkempaa tietoa alueesta. Mulkkujärven läheisyydessä sijaitsee myös geokätkö.

Alavutta pitkin ja poikin kohde



Portaikko lintutornille

Näkymä lintutornilta2

Näkymä lintutornilta

Reitiltä on polku ja tietyhteys kylätalo Hukkatuvalle. Talvisin reitillä on myös latuyhteys kylätalolta Mäenvuoren ja Mulkkujärven kautta Kuortaneen Kivenmäkeen missä myöskin sijaitsee kota.







Opastekyltti kierrokselle

Mulkkujärven kierroksen reitti kulkee metsä- ja suoluonnon keskellä. Metsäkeskus on vastannut siltojen ja pitkospuiden rakentamisesta reitille vuonna 2007. Tämän jälkeen kunnostusta ei ole tehty, eikä Metsäkeskus ole luvannut enää reittiä huoltaa. Sen vuoksi pitkospuut ja sillta ovat osin hyvin huonokuntoisia. Reitistä kaksi kilometriä kulkee Ojanvarsitietä pitkin.



Matkalta ojan ylitys

Reittiohje: Ajetaan Alavuden keskustasta Seinäjoen suuntaan (tie nro 18) n. 21 km. Seuraa Hukkalan viittoja. Aja valtatieltä n. 5,1 km ja käännyt oikealle (Mulkkujärvi 3), tätä tietä vielä 1,4 km, jolloin tulet Mulkkujärven rantaan, jossa on parkkipaikka. Polku lähtee hieman ennen parkkipaikkaa. Tieltä on tornille 500 m ja laavulle 700 m. Reitti järven ympäri on merkitty puihin punaisin läiskin.

Iso Liesjärvi

Alavudella sijaitseva Iso Liesjärvi on kuuluisa raikkaasta ja kirkkaasta vedestään. Hiekkapohjainen järvi on virkistävä kesähelteilläkin, sanotaanhan järven olevan lähdepohjainen, joka takaa virkistävän uintikokemuksen kuuminakin kesäpäivinä.

Järvi muokattu pieni

Uimaranta muokattu pieni

Uimaranta on siisti ja matala ja ehkä siksi lapsiperheiden suosiossa. Rannan läheisessä männikössä voi istahtaa piknikille ja nauttia luonnonrauhasta.

Pelastusrengas muokattu pieni

Rantaa muokattu pieni

Liesjärven uimaranta sijaitsee aivan Holkonkyläntien varressa ja Tuurin kyläkaupalta uimarantaan on matkaa noin 14 kilometriä pääosin hiekkatietä pitkin.

Tie ja ranta muokattu pieni

Sijainti: Holkonkyläntie 1400, 63610 Tuuri

Kätkänjoen laavu

Kätkänjoen kyläläiset ovat rakentaneet laavun hyvin erikoiseen paikkaan. Laavu sijaitsee joen rannassa aivan jyrkän kallioseinämän vieressä. Polku laavulle vie joen yli ja mutkittelee joen läheisyydessä. Laavu on ahkerasti metsästäjien ja kyläläisten käytössä. Kyläläiset ovat pitäneet hyvää huolta laavustaan ja vievät tarpeen mukaan sinne polttopuita. Laavun lähistöllä myös majava ovat olleet ahkeria, aivan laavun vieressä on nähtävissä majavan järsimiä puita.














Reittiohje: Kätkänjoentie 725 kohdalla Alavuden suunnasta tultaessa tien vasemmalla puolella on autolle sopiva levike, jonka vastakkaisella puolella on oranssilla maalilla merkitty reitin alkukohta. (kuva alhaalla) Polku laavulle on merkitty oransseilla tolpilla ja puihin maalatuilla merkeillä. Pituutta reitillä on noin puoli kilometriä.

Tältä tolpalta alkaa polku laavulle