Kuninkaanpolku

Soinin Kuninkaanpolku vaellusreitti kulkee Vuorenmaasta lähes tulkoon Soinin keskustaan saakka muodostaen noin 11 kilometrin pituisen janareitin. Reittiä on viime vuosina hieman kunnostettu ja jatkettu Soinin keskustan päässä Tukkitielle saakka, jonka varrelle on rakennettu hyvä parkkipaikka.  Reitti on vaihteleva, viehättävä ja jopa jännittävä kulkien Kuninkaanjoen rantoja pitkin. Reitin varrella on kaksi laavua ja kaksi nuotiopaikkaa.

Artikkelikuva2 tekstiin

Reitin voi kulkea kumpaankin suuntaan ja toki myös edes takaisin. Vuorenmaan laskettelukeskuksen parkkipaikalta lähdettäessä ensimmäinen tulistelupaikka tulee vastaan jo parin sadan metrin päässä rinteen laelta. Laavulta on hienot metsäiset näkymät. 

Vuorenmaan laavu

Näkymä laavulta

Laavulta reitti laskee Kuninkaanlaaksoon osittain pitkin pururataa, mistä lähtee polku yhä alaspäin. Välillä kuljetaan tietä pitkin ja ylitetään kuohuva joki, kunnes reitti erkanee tieltä vasemmalle.

Silta

Kyltti sillan jälkeen reitille

Joenvartta

Majavien tekemiä rakennelmia näkyy joen varrella sekä polulla pitkin poikin. Välillä puita on ylitettävä ja välillä alitettava.

Kuninkaanjoki

Reitin toinen laavu, Kuninkaanlaakson laavu, sijaitsee viehättävällä töyräällä. Paikka on hyvä pienelle pysähdykselle tai vaikka yöpymiselle, sillä täältä löytyy myös polttopuita ja huussi. 

Kuninkaanlaakson laavu

Kuninkaanlaakson laavulta näkymä

Seuraava nuotiopaikka tulee noin neljän kilometrin päässä, paikan nimi on Notko. 

Notko tulistelupaikka

Peltoa pitkin

Matkalle mahtuu jännittäviäkin polun pätkiä ja erämaisia maisemia, mutta myöskin vähän pellon piennarta kuljetaan ja lukuisia kapeita siltoja ylitetään. Välillä ylitetään myös Möksyntie ja jatketaan kohti viimeistä nuotiopaikkaa ennen parkkista.

Sammalpolku

Siltoja

Viitta loppupäässä

Viimeinen nuotiopaikka sijaitsee noin kahden kilometrin päässä Soinin keskustasta ja noin 800 metrin päässä Tukkitiellä sijaitsevasta parkkipaikasta.

Vika nuotiopaikka näkyy

Vika nuotiopaikka

Tukkitien alku

Tukkitien parkkiksen kohdalta tien toiselta puolelta johtaa silta merkitylle reitille. Reitin päissä ja varrella löytyy infotauluja. Pitkin matkaa näkyvät myös punaiset reittimerkinnät ja risteyskohdissa viitat.

Ajo-ohje Soinin keskustan läheisyydestä lähdettäessä: Tukkitie 80, 63800 Soini.

Soinin liikenneympyrästä lähdet Karstulan suuntaan ja ajat noin 1,2km. Käänny vasemmalle Tukkitielle (opasteviitta). Aja Tukkitietä noin 800 metriä ja parkkipaikka on vasemmalla. Reitti lähtee tien toiselta puolelta.

Vuorenmaan hiihtokeskuksesta lähdettäessä, yläparkkipaikka: Koskitie 25, 63800 Soini.

Möksyntieltä ajetaan Koskitielle. Aja noin 100 metriä, kunnes tulee Vuorenmaan hiihtokeskuksen kyltti oikealle. Soratietä ylöspäin noin 400 metriä ja saavut parkkipaikalle. Siellä opasteet ohjaavat vasempaan suuntaan (ei siis lähdetä laskettelurinnettä alaspäin vaan vasemmalle).

Vierteenmäen laavu, Mäyryn pururata ja muistomerkki

Pienelle alueelle on saatu aikaiseksi kyläyhdistyksen toimesta melkoisen vaativa pururata Kuortaneen Mäyryn kylään. Pientä huilaushetkeä voi viettää reitin varrelle rakennetulla Vierteenmäen laavulla.

Vierteenmäen laavu

Vierteenmäen laavu seisoo  tukevasti kallion päällä siten, että näkymä avautuu kohti Kuhajärveä. Valitettavasti rakennuksia ja puustoa on edessä sen verran, että ihan kunnolla järvinäkymä ei avaudu laavulla istuessa.

Näkymä laavulle

Laavulla on hyvä tulistelupaikka ja runsaasti makkaratikkuja. Puita löytyi jonkun verran. Huussia ei ole ja vettäkään esim. sammuttamista varten ei löydy kovin läheltä, sillä järven rantaan on kuitenkin tästä vielä kosolti matkaa.

Vierteenmäen laavu sisältä

Makkaratikut

Mäyryn pururata sijaitsee Vierteenmäessä, aivan kantatie 66:sen ja Vierteentien välisessä metsikössä, Kuortaneen Golfkentän vieressä. Reitti on polkumainen, osin purua, osin kovapohjaista kalliota. Alavalla kohtaa golfkentän äärellä maasto oli kesäkuussa melko märkääkin.

Polkua

Polkua2

Reitti on 2,4 kilometriä pitkä ja lyhyeen reittiin on saatu oikein mukavasti korkeusvaihtelua pitkin Vierteenmäkeä. Polkua oli mukava juosta ja myös maastopyörällä sitä oli hauska polkea. Talvisin yksityiset vetävät reitille myös ladun.

Reitillä on myös valotolpat, mutta valaistusta reitillä ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut.

Polkua3

Reitiltä

Mustikkaa

Autolla saavuttaessa voi parkkeerata 66:sen varrelle entisen Kuhapirtin parkkialueelle, josta pääsee heti lähtemään reitille. Tällä parkkialueella on myös kyläyhdistyksen pystyttämä Suomen sodan muistomerkki.

IMG_20200608_102139

Muistomerkki

Muistomerkki2

Ajo-ohje: Kuortaneen suunnasta ajetaan ns. Mäyryn risteyksen ohi kohti Alavutta noin 2 kilometriä (Alavudentie 205, Kuortane), mäen laen kääntyessä laskuun, parkkipaikka on tien oikealla puolella.

Alla olevassa kuvassa mustalla katkoviivalla erottuu pururata.

Kartta

Kauniston laavu

Tohnin kyläyhdistyksen ylläpitämä Kauniston laavu sijaitsee Töysässä, Tohnin kylässä. Laavun sijainti Kuuden tähden reitistön varrella on mukava levähdyspaikka patikointi- tai hiihtoretkellä.

sdr

Talvisin Töysän hiihtokierros kulkee aivan laavun vierestä, jolloin laavulle on sieltä helppo poiketa. Iivarin koulukeskuksesta tultaessa hiihtomatkaa kertyy noin 8,5 kilometriä laavulle.

dav

dav

Laavun välittömässä läheisyydessä on puuliiteri ja huussi. Laavun edessä on hyvä nuotiopaikka.

dav

Puulato ja huussi

Reittiohje: Töysän suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa, käänny Kuortaneentielle (tai Tohninmäentielle) tienumero 7072.  Aja tätä noin 2,5 km ja käänny ennen numeroa 267 vasemmalle metsätielle. Tätä pitkin on noin 300m laavulle.

Karttakuva

Töysän hiihtokierros tarjoaa vaihtelevia maastoja

Töysän hiihtokierros on kokonaispituudeltaan noin 31 kilometriä pitkin hurmaavia kylämaisemia ja vaihtelevia maastoja. Reitti tarjoaa niin kipakoita nousuja, vauhdikkaita laskuja, metsän rauhaa kuin tasaista peltotaivaltakin.

1 kuva artikkeli

Reitti seurailee Kuuden tähden reitistöä. Reitille voi lähteä esimerkiksi Iivarin koulukeskuksen kuntolatuja pitkin. Parkkipaikalta lähtiessä kannattaa lähteä kuntolatua vasemmalle ja seurata ”Tohnin koulu” ja ”autiotupa” viittoja. Lähtiessä Iivarista, autiotuvalle on matkaa noin 3km ja Tohnin koululle 9,6km.

Mikäli et halua kiertää koko reittiä, voit Iivarista hiihtää autiotuvalle ja takaisin, yhteensä matkaa tulee noin 6km, tai hiihtää Kauniston laavulle saakka ja takaisin, silloin matkaa tulee noin 17km.

Iivari viitat

Risteys kohti autiotupaa

Yllä olevasta risteyskohdasta käännytään siis oikealle kohti autiotupaa ja Tohnin koulua. Vasen latu jatkuu Iivarin kuntolatuna.

Risteys autiotuvalle

Tässä kohden on noustu Isokalliolle, josta voi oikealle kääntyessään käydä Isokallion autiotuvalla ja laavulla. Matkaa tästä  risteyskohdasta on vain 300 metriä.

Reitiltä

Reitiltä3

Reitiltä4

Reitti on tunnettu vauhdikkaista laskuista, varsinkin kevätkeleillä suosittelen varovaisuutta, sillä auraaminen jäätikköisellä ja kapealla ladulla ei ota onnistuakseen.

Reitiltä5

Reitiltä6

Välillä reitillä tuntui, että on hiihtämässä Lapin maisemissa. 

Reitiltä8 kauniston laavu

Noin 8,5 kilometrin päässä Iivarista tulee vastaan Kauniston laavu. Tässä on mahdollista kerätä voimia Tohnimäen päälle nousua varten nauttimalla eväitä ja huussikin on tässä kohden tarjolla.

Reitiltä7 kauniston laavu

Reitiltä9

Tohnin kylästä matka jatkuu kohti Ritolan kylää. Matkalla ohitetaan melko läheltä kirkasvetinen Valkeislampi ja sen suosittu Vetolan uimaranta. Reitin varrella on useita tien ylityksiä, joissa tulee noudattaa varovaisuutta, etenkin Lehtimäentien ylitys ennen Maatilamatkailu Heikintupaa Ritolassa kannattaa huomioida.

dav

dav

Töysän poikki kulkeva Lehtimäenharju antaa sopivasti haastetta  hiihtäjille hiihdettäessä Ritolasta kohti Mutkankylää ja Kangaslammen laavua. Tämän laavun jälkeen matkaa voi taittaa honkain keskellä upeassa, korkeassa mäntymetsikössä, joka päättyy vauhdikkaaseen Ränkilänmäkeen johtaen Sepänniemen lomakylään. Sepänniemestä latu johtaa Ponnenjärven poikki Iivarin koululle takaisin lähtöpaikkaan.

Reitiltä10 Kangaslammen laavu

Kierros kartalla pieni

Lähtöpaikka: Iivarin koulukeskus, Wilskmanintie 1, 63600 Töysä

Mäkikylän kota

Mäkikyläläiset ahkeroivat talkoilla kauniin kodan kyläläisten yhteiseksi kokoontumispaikaksi. Hyvinvarusteltu kota sijaitsee vain muutaman kymmenen metrin päässä Sipiläntieltä, joten saavutettavuus on helppo kaikille.

Kota edestä

Mäkikylän kyläseura rakensi tunnelmallisen kodan Sipiläntien varteen, mäen päälle viihtyisän kuusimetsikön siimekseen. Kota rakentui talkoilla ja Kuudestaan ry:n rahoittamana yleishyödyllisenä investointihankkeena syksyllä 2020.

Kota kauempaa

Kota sivulta

Kodan sisälle pääsee myös luiskaa pitkin lastenrattailla tai pyörätuolilla. Polku parkkipaikalta on sorastettu ja tasainen, joten tämä kohde on helppokulkuisen ja lyhyen kävelyreitin päässä.

kodassa tuli

Kota tarjoaa viihtyisän kokoontumispaikan pienten tapahtumien järjestämiseen ja kaikille retkeilyä harrastaville mukavan evästelypaikan. Kota on sisäpuolelta erinomaisesti varusteltu.

Kahvittelut

Varusteet

Istuinalustat

Puita löytyy myös runsaasti.

Puuvaja

Kota pimeällä

Parkkipaikan osoite: Sipiläntie 138, 63700 Ähtäri.

Parkkipaikalla on kyltti ”kyläkota” ja ilmoitustaulu.

Perunakielenniemen lintutorni

Perunakielenniemen lintutorni sijaitsee Alavudella Kuivasjärven itärannalla, mukavan ja lyhyehkön matkan päässä Kuivasjärventien varrelta. Lintutorni, sinne vievä polku Kuivasjoen yli ja tulentekopaikka muodostavat kivan päiväretkikohteen kaikille luonnossa viihtyville.

rhdr

Tässä kuvassa lintutorni näkyy remontin jälkeen ja alemmassa kuvassa ennen remonttia. Alavuden Tervajalat ry päätti kunnostaa Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen luvalla kyseisen lintutornin, sillä sen rakenteet olivat osittain rikkoutuneet ja muutenkin huonokuntoiset.

Lintutorni ennen remonttia

Remontti hoidettiin talkoilla marraskuussa 2020 ja nyt torniin on turvallista kivuta kunnostettuja portaita pitkin ehjälle lattialle bongailemaan lintuja tai muuten vain katselemaan Kuivasjärven näkymiä.

Lintutornin lattian teko

Kuivasjärven vedenpintaa on laskettu 1800-luvulla ja toisen kerran 1940-luvulla, että saadaan lisää viljelysmaata veden alta. Tämä on tehnyt järvestä matalan ja osittain umpeenkasvaneen lintuparatiisin. Keskisyvyys on vain noin 80cm.

Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen mukaan järvellä pesii tai on pesinyt mm. heinätavi, luhtakana, luhtahuitti, pikkulokki, kanadanhanhi, ruskosuohaukka ja vesipääsky. Muuttoaikana siellä on mahdollista bongata mm. mustakurkku-uikkuja, eri hanhilajeja, lapinsirrejä ja mustalintuja. Kuivasjärvellä on nähty jopa harmaasorsa, rantakurvi, mustapyrstökuiri, tundrahanhi ja tunturikihu. Laulujoutsen on pesinyt järvellä vuonna 2003 ensimmäistä kertaa.

rhdr

Lintutornin läheisyydessä on kivistä tehty vaatimaton tulentekopaikka. Talkoolaiset järjestelivät sen ympärille puista ringin istumista varten. Paikalla on jonkin verran polttopuuta, mutta koska katollista varastoa ei ole, puut ovat märkiä. Jos haluaa tehdä nuotion, on syytä varautua pakkaamaan omat puut reppuun mukaan. Huomioi aina  maastopalorajoitukset ja sammuta tuli lähtiessä huolellisesti!

Nuotiolla makkaranpaistossa

Kohteelle pääsee Alavuden keskustasta ajamalla noin 4 km Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuivasjärventielle, tässä kohden on viitat ”Karoliinakoti” ja ”Lintutorni”. Ajetaan hiekkatietä pitkin ylittäen Kuivasjoki pientä siltaa pitkin ja noin kilometrin kohdalla oikealla puolen tietä on pieni parkkipaikka. Punainen vanha kuivaamorakennus on parkkiksen vieressä. Parkkiksella näkyy myös yllä oleva taulu ja polun varrella näkyy keltaisia merkkejä opastamassa reitillä. Siellä täällä saattaa olla vielä vanhoja reitistökeppejäkin pystyssä. Matkaa parkkikselta lintutornille tulee noin kilometri.

Reittimerkinnät

Talvipyöräilyä

Lintutornille voi ajaa myös maastopyörällä, varsinkin läskipyörällä ajaminen onnistuu hienosti.

Pyöräillen

Maastopyörällä

Reitti kulkee osittain hyvin kosteaa nevapohjaa pitkin, joten vedenpitävät kengät syksyisin ja keväisin ovat tarpeen. Reitti kulkee Kuivasjoen yli betonisiltaa pitkin. Kuivasjärvi laskee Kuivasjokea pitkin Lapuanjokeen. Pian sillan jälkeen tulee viitta vasemmalle.

Viitta lintutorni 600m

Paikan hauska nimi ”Perunakielenniemi”  selviää parhaiten katsomalla kyseisen alueen karttaa, jossa näkyy ikään kuin perunan muotoiset korkeuskäyrät, joista niemi erkanee kielen muotoisena. Varmuutta tästä nimiteoriasta ei kyllä ole. Karttaan on merkitty keltaisella polun paikka.

Kartta lintutornille

Osoite: Kuivasjärventie 100, Alavus vie melko lähelle parkkipaikkaa.

Sydänmaan kota ja metsästysmaja

Alavuden Sydänmaalla sijaitsee upea kota ja metsästysmaja. Kotaa tituleerattiin rakentamisvuonna 2001 maakunnan hienoimmaksi, sillä se kohoaa jopa yhdeksän metrin korkeuteen ja muutenkin tilaa on yllin kyllin. Kodan pihapiirissä on myös Sydänmaan metsästysseuran muutama vuosi sitten täydellisesti remontoima metsästysmaja.

dav

hdr

dav

Kota sijaitsee aivan Alavus – Seinäjoki tien varressa, Alavuden suunnasta ajettaessa tien oikeassa reunassa, pienen metsän keskellä. Sijainti ei ole kovin luonnonläheinen lähellä olevan vilkkaan tien vuoksi, mutta sitäkin helpompi saavuttaa ja suurehko parkkipaikka löytyy vierestä. Kota sinänsä on viihtyisä ja soveltuu erinomaisesti kahvin keittoon ja makkaran paistoon. Kotaan on vapaa pääsy, ainakin siihen saakka kunnes siellä tehdään ilkivaltaa.

mde

mde

dav

Samalla tontilla sijaitsee myös kuivaaja ja Sydänmaan Metsästysseuran metsästysmaja. Jälkimmäinen remontoitiin täysin muutama vuosi sitten Kuudestaan ry:n myöntämän tuen avulla. Metsästysmajan yhteyteen rakennettiin mm. kunnon lihankäsittelytilat. Talkootyötä metsästysseuran jäseniltä vaadittiin siihenkin runsaasti. Metsästysmajan ovi on luonnollisesti normaalisti lukittuna, vaikka samassa pihapiirissä kodan kanssa onkin. Mikäli tulee tarve käydä vessassa, ulkohuussi löytyy metsästysmajan takaa.

dav

dav

Osoite: Sydänmaantie 681, Sydänmaa, Alavus,  noin 250 metriä Dahlbontien risteyksestä Alavuden suuntaan.

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

lähde

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

portaat alhaalta 2

viitta

polku lähteelle

polku lähteelle 2

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Hildan nuoruudenlähde

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Ohrakosken kota ja laavu, Niemisjoen retkeilyreitillä

Ohrakoski on yksi Niemisjoen kolmesta koskesta. Kanootilla Niemisjoen laskeminen on pientä jännitystä tarjoava elämys. Orhakosken kohdalla, joen partaalla sijaitsee myös viihtyisä laavu, sekä vähän matkan päässä myös uusi kota, jossa melojat ja kalastajat pitävät taukoa. Lapsiperheet ja patikoijat tekevät eväsretkiä Ohrakosken ympäristöön. Niemisjoki on suosittu perhokalastajien keskuudessa ympäri vuoden.

ohrakoski5

Ohrakosken laavu sijaitsee kauniisti jokitörmällä. Laavulta löytyy poikkeuksellisen hyvät välineet kahvin- ja ruuanlaittoon. Laavun lähistöltä löytyy alueen ainoa puucee.

niemisjoki16

niemisjoki17

ohrakoski6

ohrakosken laavu 1

ohra 9

Ohrakosken ympäristöä on paranneltu viime vuosien aikana Suomenselän Koskikalastajien ja muiden talkoolaisten toimesta.

ohrakoski2

Niemisjoen vartta kulkevaa reittiä on muokattu sorastuksin ja opastein, reitti on osittain esteetön ja sinne on rakennettu myös esteetön laituri.

ohrakoski1

ohrakoski8

Ohrakoskelle on rakennettu myös uusi vahvempi silta vanhan sillan tilalle, jota kautta on nyt turvallinen pääsy Ohrakosken uudelle kodalle.

ohrakoski 2

Yllä näkyy vanha silta Ohrakosken yli, alla olevassa kuvassa on hieno uusi silta penkkeineen. Sillalta oli keväällä hieno seurata kosken kuohuntaa.

niemisjoki15

ohrakoski10

niemisjoki10

Uusi kota sijaitsee Ohrakosken laavulta noin 400 metriä joen alajuoksun suuntaan. Kodan ulkopuolelta löytyy nuotiopaikka penkkeineen ja puulato. Kota on sisältä hyvin varusteltu.

niemisjoki1

niemisjoki3

Niemisjoki on reilut seitsemän kilometriä pitkä Kokemäenjoen latva-alueisiin ja Ähtärinreitin vesistöön kuuluva joki. Niemisjoki lähtee Niemisvedestä ja laskee Moksujärveen, lähelle Moksunniemen loma-asuntoaluetta ja sen ympärille sijoittuvia matkailukohteita: Ähtärin Eläinpuisto, golfkentät, leirintäalue, hotelli sekä mökkimajoituskohteita. Eläinpuiston alueelle Ohrakoskelta tulee matkaa noin viisi kilometriä joen vartta kulkevaa polkua pitkin, jota voi kävellä tai maastopyöräillä. Loppupäässä tosin on kuljettava teitä pitkin perille.

Lähdössä melomaan Niemisjokea (2)

Niemisjoki tarjoaa melojalle mukavaa haastetta varsinkin keväiseen aikaan. Niemisjokea on kunnostettu tarkoituksena korostaa vesistön luonnontilaisuutta ja lisätä kalojen kutupaikkoja. Tavoitteena on tasoittaa veden määrän vaihtelua joessa, parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia (kalastus, melonta, retkeily jne.) ja säilyttää joessa esiintyvä rapukanta. Niemisjoella on harjoitettu uittoa, joka on vaikuttanut voimakkaasti joen tilaan. Tästä syystä muutokset koskissa ovat olleet merkittäviä. Uittoperkaukset näkyvät kaikissa neljässä koskessa, Reijonkoski, Vääräkoski, Ohrakoski ja Nuutinkoski.

Niemisjärvellä ennen jokiosuutta

Niemisjoen vartta kulkeva reitti on idyllinen patikoida. Ohrakoskelta Nuutinkoskelle on noin 1,6 kilometrin matka ja siitä eteen päin jatkettaessa tullaankin Ähtäri Zoon alueelle.

nuutinkoski 2

nuutinkoski 3

nuutinkoski 4

niemisjoki5

niemisjoki6

niemisjoki8_paras

Ajo-ohje: Ähtärin suunnasta Ähtäri Zoota kohti ajetaan noin 4 km, josta viitta vasemmalle Niemiskylä. Sitä ajetaan noin 1,4 km ja näkyy opaste oikealle. Aja tien päähän, josta opastus patikkapolkua ja pitkospuita pitkin Niemisjoelle ja Ohrakosken laavulle. Parkkipaikalle mahtuu useampia autoja, vaikka tie sinne onkin verrattain kapea. Parkkipaikalla on tietoa maksullisista lohiluvista.

niemisjoki12

niemisjoki14

Parkkipaikalta kuljetaan ensin metsäpolkua pitkin ja välillä pitkospuita astellen. Yllä oleva kuva aikaisin keväällä ja alla oleva lämpöisenä kesäpäivänä.

ohrakosken laavu 2

Kartta retkeily- ja kalastusreitistä:

Retkeilyreittikartta Niemisjoki

Tasokoordinaatit: 62.554071, 24.215588

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto