Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee  HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

kota vaaka

Kota syksyllä

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

kota ja puulato

kota sisältä

portaat alhaalta

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020.  Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

portaat ylhäältä

portaat alhaalta 2

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Iltavalaistuksessa

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Siikinniemen tanssilava rannalla

Siikinniemen viihtyisäksi remontoitu tanssilava sijaitsee upealla niemekkeellä Sapsalammen rannalla. Kesäiltoina lavalla järjestetään tansseja elävän musiikin tahtiin. Paikka on idyllinen keidas, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikkaa on myös mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksien järjestämistä varten.

siikinniemi_uusi1

Paikalla on jo pitkä historia. Eteläpään Maamiesseura rakensi vuonna 1933 omistamalleen niemelleen Siikinniemen tanssilavan, joka oli tuolloin vielä pelkkä lattia. Vuonna 1946 tanssilava sai katon pään päälleen eivätkä sateetkaan enää haitanneet tapahtumien järjestämistä.

Kun suuremmat tanssilavat tulivat yleisemmiksi, Siikinniemen tanssilavan toiminta rappeutui ja viimeiset tanssit pidettiin vuonna 1966.

30 vuotta myöhemmin Sapsalammin kyläyhdistys vuokrasi alueen Maamiesseuralta ja rakensi viereen myös grillikatoksen. Katoksen viereen rakennettiin entistä lavaa jäljittelevä tanssilava ja ensimmäiset tanssit kyläyhdistyksen toimesta pidettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen toimintaa tanssilavalla on ollut joka kesä.

siikinniemi_uusi4

Vuosina 2016 ja 2017 rantalava koki suuren muutoksen kun rakennusta ja sen ympäristöä kunnostettiin. Lavan katto korjattiin ja esiintymislavana korotettiin, sekä lattiapinta uusittiin. Ikkunapuitteet kunnostettiin, ulkoseinät maalattiin sekä uusittiin lahonneet ulkoportaat. Piha-aluetta raivattiin vesakoista ja roskapuustoista, että saatiin kaunis järvi näkymään paremmin piha-alueelle. Korjaukset ja kunnostukset mahdollisti ”Siikinniemi 2016” -hanke, johon Sapsalammin kyläyhdistys sai avustusta Kuudestaan ry:ltä.

siikinniemi_uusi10

Kukat muokattu

grillikatos-muokattu

Paikalta löytyy myös olutterassi virvokkeiden nauttimista varten, hotelli helpotus elikkä huussi, sekä tupakkipaikka selkeästi viitoitettuna.

siikinniemi_uusi15

siikinniemi_uusi6

siikinniemi_uusi5

siikinniemi_uusi8

Siikinniemen lava sijaitsee Sapsalammen järven ja kantatie 66:sen välissä osoitteessa: Virtaintie 1774, 63340 Alavus

siikinniemi_uusi12

Sapsalammen kyläyhdistyksen Facebook -sivuilla voi tarkemmin seurata tanssilavalla pidettäviä tapahtumia. Tapahtumapaikkaa on mahdollista vuokrata omien tilaisuuksien pitämistä varten kyläyhdistykseltä.

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Kuorasjärven uimaranta ja kylätalo Hukkatupa

Kuorasjärven uimaranta sijaitsee Sääskiniemellä, Alavudelta noin 25 kilometrin päässä Seinäjoen suuntaan.   Uimaranta on kylätalo Hukkatuvan idyllisessä pihapiirissä ja matalahkon, mutta melko suuren Kuorasjärven rannalla.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa9_artikkeli

Uimaranta on yleisessä käytössä ja Alavuden kaupunki on kunnostanut uimarantaa parisen vuotta sitten tuomalla sinne lisää hiekkaa ja niittämällä kaisloja rannasta.  Ranta on loivasti syvenevä.

Rannalla on pukukopit ja turvallisuudentunnetta lisää pelastusrengas, jota voi käyttää hätätilanteissa. Pukukoppien seinässä olevasta kyltistä löytyvät tarkat sijaintitiedot.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa8
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa7

Rannalta löytyy myös pitkä laituri istumapenkkeineen, jonka nokasta pääsee pulahtamaan järveen rappusia pitkin tai vaikka lähteä melomaan järvelle. Laiturilta on myös helppo onkia.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa11

Alla näkymä järven suunnasta laiturilta kauniiseen Hukkatuvan piha-alueeseen. Oikealla näkyy sauna, jota on mahdollista vuokrata, samoin kuin ylempänä näkyvää kylätaloa on mahdollista vuokrata pienten juhlien pitämistä varten. Vuokrausta voi tiedustella Sydänmaan kyläyhdistykseltä numerosta 0400–929 723 arkisin klo: 10-15 välillä.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan tarkemmin Alavuden sydänmaan kyläyhdistyksen sivua kylätalosta ja rantasaunasta, sekä näkemään vuokrahintoja.

Kylätalon ja rantasaunan nettisivu

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa12
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa1
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa3
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa6

Hukkatuvan rantasaunalla järjestetään talvisin myös avantosaunavuoroja.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa14

Pihapiiristä löytyy myös yleisessä käytössä oleva lentopallokenttä, tänne pääsee siis pelailemaan milloin itse haluaa. Lisäksi löytyy grillikatos vaikka makkaran paistoon.

Sydänmaan kyläyhdistys järjestää pihapiirissä toisinaan erilaisia tapahtumia esimerkiksi pihakirppistä, pelailua, saunomista yms.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa2
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa4

Alavuden keskustasta ajetaan kohti Seinäjokea ja Sydänmaata, ensimmäisen rautatien ylityksen jälkeen käännytään oikealle Hunnakkomäentielle jota ajetaan 1,6km, käännytään vasemmalle Hukkalantielle, jota ajetaan vähän vajaa 3 kilometriä.

Hukkalantieltä käännytään viittojen mukaan Hukkatuvan pihaan ja uimarannalle. Risteyksessä on myös kylän oma ilmoitustaulu tiedottamista varten.

Tien toiselta puolelta on mahdollista lähteä kiertämään kuntoreittiä Mäenvuoren laavulle, perusreitti on noin 2,4 kilometriä pitkä. Talvisin reitille ajetaan latu mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa15

Kohteen osoite: Hukkalantie 292 A, 61170 Sääskiniemi (Alavus)

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Lasivuoren laavu

Jyhkeän kallion päällä mäntyjen ympäröimänä seisoo Lasivuoren laavu Kuortaneella lähellä Hynnilän kylää ja lähellä ns. Torppaa. Laavu oli jokseenkin vaikeasti löydettävän reitin päässä, sillä sinne ei löytynyt minkäänlaisia opasteita. Laavu kuitenkin löytyi kun katsoi tarkkaan Kuuden tähden reitistön karttaa ja suunnisti sen avulla koko ajan kohti korkeampaa maaston kohtaa.

pienempi artikkelikuva

lasivuoren_laavu7

Laavun paikka oli hienon ja korkean kallion päällä. Metsä oli kuitenkin sen verran kasvanut ympärille, että näkymä ei siintänyt kovin kauaksi. Talvisaikaan ohi ajetaan latureitti, mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

lasivuoren_laavu6

lasivuoren_laavu5

Pääset helpoiten kohteeseen ajamalla Kuortaneelta Mäyrystä tai Alavuden suunnasta Hynniläntietä pitkin ja kääntymällä Kivenmäentien suuntaan. Tätä tietä ajetaan kunnes ylität sillan ajettuasi vähän vajaa 4 km. Sillan jälkeen noin 200 metrin jälkeen lähtee oikealle metsäautotie, joka ainakin maaliskuussa 2020 oli huonokuntoinen metsätraktorin jäljiltä. Kannattaa parkkeerata Kivenmäentien varteen, tie on tuolla kohtaa hyvin suora ja melko leveä. Jos näet tien vasemmalla puolella kyltin ”Tovaskanluoma”, olet jo ajanut kyseisen metsätieliittymän ohi. Käydessäni kohteella, liittymän molemmin puolin oli isot puupinot.

Tätä metsäautotietä seuraamalla vajaan 500 metrin kuluttua tulet ikään kuin risteykseen, oikealle jatkuu metsäautotie, älä jatka sitä, vaan ota vasen reitti, joka on vähän pusikkoituneemman näköinen, mutta alkaa loivasti johtaa ylämäkeen kohti Lasivuoren laavua. Reitti on kuitenkin sen näköinen, että sitä on jonkin verran käytetty.

reitin risteyskohta_LI

Polkumainen tie johtaa loivasti ylämäkeen, välillä oikealle kaartaen kunnes laavu näkyy kauas kallion laella. Kivenmäentieltä matkaa kertyy noin 900 metriä polkua pitkin.

lasivuoren_laavu1

Kohde on oikein mukava paikka päiväretkelle, mutta tiedoksi että siellä ei ole huussia. Polttopuita oli juuri tehty lisää, joten niistä ei ollut pulaa. Laavulla oli nuotion tekomahdollisuus, valmiita makkaratikkuja ja jonkin verran muuta välineistöä. Myös istuma-alustat löytyy peffan alle.

lasivuoren_laavu8

lasivuoren_laavu9

lasivuoren_laavu3

lasivuoren_laavu4

Kartta

Kuortaneelta Mäyrystä Hynniläntien kautta Kivenmäentielle. Tarkkaa osoitetta ei ole, lähelle tulee Kivenmäentie 375, 63130 Kuortane.

Koordinaatit auttavat kohteen löytämisessä: 62.729160, 23.441191

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto