Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Jäkälämäki Kuortaneen korkein kohta

Jäkälämäki kohoaa 204 metrin korkeudelle merenpinnasta. Jäkälämäki sijoittuu hauskasti Kuortaneen, Lehtimäen (Alajärven) ja Töysän (Alavuden) risteyskohtaan, ollen kuitenkin juuri ja juuri Kuortaneen puolella ja sen korkein kohta. Jäkälämäen päälle rakennettu kota palvelee sekä jalan, pyöräillen että suksilla kulkevia retkeilijöitä vierestä menevää Valkealammen reitistöä pitkin.

valkealampi_ja_jakalamaki3

valkealampi_ja_jakalamaki9

Kodan lisäksi mäen laelle on rakennettu laavu ja huussi.

kota ja laavu

Jäkälämäen päältä laavun kohdilta avautuu hienot näkymät kauas kohti Kuortanetta ja ehkä jopa Alavuden puolellekin saakka. Alapuolella olevissa kuvissa sama näkymä kevättalvella ja kesällä otettuna. Keväthangilla hiihdellessä ei voinut välttyä Lapin fiiliksiltä näissä maisemissa.

valkealampi_ja_jakalamaki6

maisema

valkealampi_ja_jakalamaki2

Kodan sisältä löytyy hyväkuntoinen grilllauspaikka ja ainakin käyntihetkellä löytyi myös puita. Myös kodan edessä näytti olevan nuotiopaikka taivasalla. Kangasmaasto on hyvin palonarkaa, joten varovaisuutta tulen käsittelyssä, varsinkin ulkona. Lähistöllä ei näyttänyt olevan puroa tai muutakaan vesistöä.

valkealampi_ja_jakalamaki5

kota sisältä

valkealampi_ja_jakalamaki7

nuotiopaikka

Parhaiten löydät Jäkälämäen ajamalla Lehtimäen Valkealammelle, jonne Kuortane – Lehtimäki 697 -tieltä matkaa tulee noin 2km. Parkkipaikan läheisyydestä löytyy viitoitus kota 2,3km. Reitin varrelta löytyy lisää viittoja kohti Jäkälämäkeä ja käytännössä mäelle johtaa kaksikin reittiä vähän eri kohdista, joten voit palata takaisin mäen päältä toista reittiä. Reitti on leveä ja helppokulkuinen.

kyltitys Valkealammelta

kota kyltti

Kyltti

Talvisin mäelle johtaa lumitilanteen salliessa latu, joka liittyy muuhun Valkealammen hiihtoreitistöön.

valkealampi_ja_jakalamaki1

valkealampi_ja_jakalamaki8

Alueen kartta tästä linkistä.

Osoite: Valkealammentie 200, 63500 Lehtimäki (parkkipaikka, josta reitti Jäkälämäelle lähtee)

Koordinaatit: WGS 62.76184, 23.84355

Ypänkallion kota ja laavu

Kuortaneella sijaitseva Ypänkallion kota ja laavu ovat mukavasti myös pienemmän väen helposti saavutettavissa mukavan pikku polun päässä Isoahontien varrella. Paikka tunnetaan myös nimellä Kivenmäen kota ja laavu, koska sijaitsee Kivenmäen kylän alueella.

sdr

Kota ja laavu edestä

Ensin Ypänkalliolle rakennettiin laavu vuonna 1994 ja kun huomattiin, että laavulla käy paljon retkeläisiä, niin myöhemmin, vuonna 1999 paikalle rakennettiin hyvän kokoinen kota investointirahoituksella. Kota rakennettiin Kivenmäen ja Luhtalan kyläläisten kanssa yhdessä.

Laavu

Kodan sisällä olevissa tauluissa kerrotaan, että Ypänkallio on ollut alueen ainoa laskettelupaikka aikoinaan ja että siellä olisi talvisin lasketeltu jo 1800 -luvun loppupuolella. 1960-luvulla kallion korkeimmalle kohdalle rakennettiin hyppyrimäki, josta leiskautettiin jopa 15-16 metrin hyppyjä. Silloista hyppyrimäkeä ei enää kuitenkaan ole jäljellä. Nykyisin talvisaikaan, mikäli lumitilanne sen sallii, kodan editse kiertää latu Mäyryn suunnalta Kaatialaa kohti, ja Kuurtanes-hiidon aikaan kodalla sijaitsee mehupiste hiihtäjien iloksi.

Kota edestä

Investointituki

Tarina

Varustetasoltaan kota on erinomainen ja viihtyisä. Sisällä on jopa parvi, missä voi ottaa nokoset tai nukkua makoisasti läpi yön. Hellalla on helppo keitellä kahvit. Muistakaa käydessänne näissä retkikohteissa, että ollaan varovaisia tulen kanssa ja jätetään paikat sellaiseen kuntoon, että niissä on muidenkin mukava käydä nauttimassa luonnosta.

kota sisältä

kota sisältä 2

huussi

Kodan takana sijaitsevassa rakennuksessa on huussi ja puuvaja. Puita näytti ainakin riittävän hyväksi aikaa nuotiota varten. Laavun kohdalta vasemmalle menee polku, joka viettää alas purolle. Puro virtasi ainakin näin kevätaikaan vuolaasti ja muistaakseni näin oli pari vuotta sitten kesälläkin.

laavun kulmalta

purolle

puro

Alavudelta päin kodalle suunnistaessa voit tulla joko Niinimaan kautta, jolloin käännyttäessä Peräseinäjoentieltä (18) oikealle Niinimaantielle, tulee jatkaa tätä tietä noin 13 km, jonka jälkeen käännytään jälleen oikealle Isoahontielle. Isoahontietä mennään muutama sata metriä, ja heti sillan ylityksen jälkeen vasemmalla on punainen kyltti ”Kota Laavu”, mistä johtaa kiva lyhyt polku kodalle. Auton voi jättää kyltin ohi vähän ajettuasi vasemmalle puolelle olevaan liittymään. Liittymän kohdalta johtaa myös vähän metsäautotien kaltainen tie kodalle.

Kota viitta

Polulla

Alavudelta voit ajella toki myös Vetämäjärven tien kautta kodalle. Kun törmäät Niinimaantiehen, käänny oikealle ja tullessasi Isoaho 2 kyltin kohdalle, käänny sinne. Kuortaneelta tulevat voivat tulla Hynniläntietä pitkin ja kääntyä Kivenmäentielle, sitä noin 7 km, kunnes vasemmalla on samainen Isoaho 2 kyltti ja Isoahontie.

Kodan läheisyydessä on myö geokätkö.

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Savolankylän laavu

Savolankylä ry rakensi lähestulkoon talkoovoimin kyläläisten ja kaikkien muidenkin käyttöön laavun vuonna 2018. Paikalla oli aiemmin kokoonnuttu pääsiäiskokon polttoon, mutta nyt käyttöä haluttiin monipuolistaa ja paikalle rakennettiin parkkipaikka laavun lisäksi.

rhdr

rhdr

rhdr

Laavun ja pysäköintialueen rakentamiseen haettiin rahoitusta Kuudestaan ry:n teemahankkeesta Aktiivisuutta kyliin. Rakennustyöt tehtiin kesän 2018 aikana, jolloin kyläläiset ovat olleet ahkerina pysäköintialueen teossa, laavun rakennustyössä ja myös pensselit ovat heiluneet. Laavun betonilattiaan on tallennettu pienten talkoolaisten kädenjäljet muistoksi.  Avajaisia vietettiin 27.10. noin kuudenkymmennen henkilön voimalla ja mukana oli myöskin Bulgarian suurlähettiläs, joka sattui olemaan tutustumismatkalla Ähtärissä. Koska kylässä ei ole kylätaloa, laavu toimii nykyään kyläläisten kokoontumispaikkana.

dav

rhdr

rhdr

Laavulle on suunnitteilla muitakin toimintoja myöhemmässä vaiheessa. Laavulle on helppo löytää, sillä sen parkkipaikka sijaitsee aivan Lehtimäentie (68) varrella, vasemmalla puolella tietä, Ähtäristä Lehtimäen suuntaan ajettaessa. Laavu sijaitsee parkkipaikan välittömässä läheisyydessä.

dav

Sijainti: Autolla Ähtärin suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa löytää melko lähelle jos navigaattoriin laittaa Lehtimäentie 640, Ähtäri.

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Kotalammen kota

Kauniina kesäkuun päivänä maastopyöräkohteeksi valikoitui Kotalammen kota Töysässä. Se on vuonna 1995 valmistunut ja sijaitsee Kuuden tähden reitistön varrella suojaisessa paikassa mäntymetsän keskellä. Kodan takana on pikkuruinen soistunut Kotalampi, josta kota saanut nimensä.

bty

bty

Kodan ulkopuolella olevassa kyltissä lukee, että kota on Töysän Talsijoiden vuonna 1995 rakentama. Päätellen kodan ulkoseinässä olevasta Osuuspankin tarrasta ja kodan sisäpuolen nuotiopaikan metallilevystä missä komeilee Osuuspankin logo, on pankkikin osallistunut rakennusurakkaan jollain tavoin. Talvisin kodan ohitse tehdään sään salliessa hiihtolatu.

bty

bty

Kodan takana on pienen pieni lampi, lähestulkoon umpeen kasvanut ja soistunut. Muuten metsikkö kodan ympärillä on isohkoa, harvennettua mäntymetsää puolukan- ja mustikanvarpuineen.

bty

bty

dav

Kodan lähellä on pieni puusuoja ja kodasta löytyi kirves puiden pilkkomista varten. Kodalla on peltitynnyristä tehty ulkonuotio ja myös kodan sisällä on tulentekopaikka. Makkaranpaistokeppejä löytyi runsaasti, jonkin verran myös astioita, jotka tosin olivat huonokuntoisia. Vähän etäämpää löytyy hauskan mallinen ulkohuussi.

dav

bdr

bty

bty

bmd

dav

Lähdin etsimään kotaa maastopyörällä Kuuden tähden reitistökartan ja saamieni koordinaattien avulla Alavuden suunnasta ajamalla ensin Tuurin ohi ja kääntymällä VT 18:lta Riihontielle. Arvelin karttaa katsoessa, että Riihontien varresta olisi yksinkertaisin ja lyhin reitti kodalle. Reitti olikin ehkä lyhin, mutta ei suinkaan yksinkertaisin, sillä Kuuden tähden reitistön merkinnät olivat pääosin kadonneet täysin reitiltä.

bty

Ennen Tuuri Resorts:ia löytyi kuitenkin seuraava opaste tien oikealta puolelta, jonka avulla uskaltauduin suuntaamaan kyltin mukaisesti tien vasemmalle puolelle, josta lähti kivinen tiepohja kohti Kotalammen kotaa. Suosittelen, että jos lähdette Riihon tien kautta kodalle, laitatte koordinaatit Google Maps:iin, jonka avulla voitte suunnistaa, sillä reitin varrelle osui useita tieristeyksiä, joita luovimalla kota vihdoin löytyi. Matkaa Riihon tieltä kodalle ei kuitenkaan tullut kuin noin 1,5 kilometriä pitkin pieniä hiekkateitä ja kivisempää metsäpolkua reitin lopussa.

dav

Helpompi ja suosittelemani reitti kodalle löytyy, kun kääntyy Töysässä VT 18:lta oikealle Passintielle ja ajaa sitä eteenpäin kääntymällä aina oikealle ja niin pitkälle kunnes tie muuttuu Harjuntieksi. Hiekkatien varrella on todella kaunista maalaismaisemaa ja kumpuilevaa maastoa.

bty

bdr

bdr

Harjuntietä ajetaan kunnes oikealla vähän pusikossa näkyy kyltti Kotalampi 0,7km, sekä etäisyydet Tuurin ja Iivarin koululle. Etäisyys valtatieltä tämän kyltin kohdalle on noin 3,3km.

bty

Tästä onkin lyhyt metsäinen tie perille, sen pääsee ainakin maastopyörällä oikein hyvin ajamaan, ehkä jopa muillakin pyörillä. Perillä on kartta ja kilometrilliset viitat Iivarin ja Tuurin koululle.

bty

YouTube:sta löytyy ladattuna video kohteesta, sekin voi auttaa kohteen löytämisessä: Kotalammen kota

Koordinaatit: 62.60570, 23.81382

Korkiavuori

Korkiavuori sijaitsee Alavudella Katteluskylässä ja se on 180m korkea. Korkiavuori oli Alavuden korkein kohta vuoteen 2013 saakka, jolloin Alavus ja Töysä yhdistyivät. Kuntien yhdistymisen jälkeen Alavuden korkein kohta on Töysän Tohnissa Roviomäki, joka on 216,3m korkea.

puu

vettä

Huolimatta korkeasta sijainnistaan, ympärille kasvanut sekametsä estää laajemman näkymän vuoren päältä. Korkiavuoren laella on pienen pieni kalliolampi.

alavutta

viitta

 

Salonojan kota

Salonojan kota sijaitsee Alavudella Salonkylässä vieressä virtaavan Salonojan rannalla. Kota seisoo metsäisellä ja erittäin suojaisella paikalla. 

dav

dav

sdr

Kota on siisti ja sen sisältä löytyy tarvittavat puut tulentekoon. Puita löytyy lisää myös kodan lähellä olevasta puuvajasta. Kodan rakentamiseen on saatu tukea Kuudestaan ry:n kautta.

dav

dav

Kuvaushetken aikaan heinäkuussa Salonojassa oli hyvin vettä ja kuuleman mukaan myös kalatkin viihtyvät siellä. Salonoja virtaa läpi Kätkänjoella sijaitsevan Hangasrimpi nimisen lammen.

sdr

Osoite: Virtalantie 928, Alavus. Mesimäentien ja Virtalantien risteyksestä lähtee metsäpolku kodalle ensin pellon viertä pitkin kulkien.

Koordinaatit:  62.723455, 23.749744

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto