Aihearkisto: Historialliset kohteet

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Alavuden kirkko

Alavuden keskustassa sijaitseva Kauno S. Kallion suunnittelema kaunis kirkko valmistui vuonna 1914. Se vihittiin pyhän käyttöön arkkipiispa Gustaf Johanssonin toimesta Mikkelinpäivänä 4.10. Kirkon pihapiiristä löytyy hautausmaa ja kellotapuli. Kirkolla on kaksi parkkipaikkaa ja toisen vierestä löytyy Sotavanhuksen museo.

kattokruunut

Keskikäytävällä näkyvät kolme kynttiläkruunua pelastettiin tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on jo vuodelta 1828.

ylhäältä

Taiteilija Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä.

urut.jpg

Vuodelta 1970 olevat 35-äänikertaiset urut on DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo.

eteinen

Kirkon takaosan muuttaminen vuonna 1992 suureksi eteisaulaksi on ollut suurin muutos nykyiseen kirkkoon. Lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten on myös tehty tähän tilaan.

vaivaisukko

kellotapuli

Ylhäällä kuvissa näkyy Alavuden kirkon vaivaisukko ja kellotapuli.

museo

Alavus-seuran ylläpitämä Sotavanhuksen museo on vanhassa viljamakasiinissa kirkon vieressä. Se on avoinna avoinna kesä-heinäkuussa ti-la klo 10-14.

edestä

Kesällä 2018 Alavuden kirkko toimii myös tiekirkkona 11.6.–3.8.2018 ma-pe klo 10–16 16.6.–5.8.2018 la-su klo 10–15. Joten nyt on loistava tilaisuus käydä tutustumassa tähänkin kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie 7, 63300 Alavus 

Lähteet:    https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/alavuden-kirkko1

https://www.tiekirkot.fi/kirkot/alavuden-kirkko/

http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/museot.html

 

Ähtärin kotiseutumuseo

Ähtärin kotiseutumuseo sijaitsee Hankaveden kylässä Ähtärissä. Päärakennuksen on rakentanut todennäköisesti pitäjän seppä talollinen Heikki Heikinpoika Hankola, joka oli isäntänä 1772-1790. Rakennus toimi myöhemmin puhelinkeskuksena vuosina 1933-1952. Ähtäri-seuralle talo siirtyi vuonna 1959 ja museona se alkoi toimia 1960.  Museoalueelle on siirretty Ähtäristä ja lähialueilta rakennuksia alkuperäisen talli- ja päärakennuksen seuraksi.

dav

Tämä tuulimylly on ns. harakkamylly. Se on rakennettu vuonna 1875 ja siirretty Tuhkion kylästä 1960-luvulla museon alueelle. Mylly on täysin käyttökunnossa ja sitä on entisöity 1990-luvun  alkupuolella.

sdr

Tämä Vääräkoskelta siirretty lutti on peräisin 1800-luvulta. Sinne on sijoitettu ruokatalouteen liittyviä esineitä.

6.jpg

1770-luvulta olevasta tallirakennuksesta löytyy ajovälineet ja maataloustyökalut sekä reki, joka on peräisin Tukholmasta. Rakennuksessa on myös vanhat kiesit, joita voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.

7

Peränteeltä siirretty Töyrän aitta on 1800-luvulta.

2

Päärakennuksessa on esineitä eri aikakausilta.

3.jpg

Vuonna 2018 museossa on näyttely sota-ajan esineistä sekä asiakirjoista.

dav

9

Lottapuku on harmaata puuvillakangasta, jossa on pitkät hiat, valkoinen irroitettava kaulus sekä valkoiset kalvosimet.

8

Museo on auki: 5.6.-29.7.2018 ti-la klo 12-18 ja su klo 12-16.

Pääsymaksu on vapaaehtoinen ja ryhmille opastus on 30e/h.

Osoite: Hankolantie 28, 63700 Ähtäri.

Lähteet: Ähtärin kotiseutumuseo

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd

 

 

 

Ähtärin matkailualueen kappeli

Ähtärissä hotelli Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevassa hirsikappelissa on tunnelma kohdallaan. Sisällä tunnelmaa luovat kauniit valaistukset ja hirsinen sisustus. Tämä hirsinen kappeli on tiettävästi kappalaisen Eerik Juhonpoika Peranderin, vuonna 1772 rakentama asumus Hankaniemen tilalle, jossa hän ja vaimonsa Maria o.s. Cannelin asuivat tilapäisesti pappilan tuhouduttua tulipalossa. Tämä on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus.

dav

Ulko-oven vasemmalta puolelta löytyy vusiluku 1772, joten se on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus. Aikoinaan oven vasemmalla puolella oli myös aukko, josta ammuttiin tilan pihapiiriin tunkeutuneita susia.

5

1990-luvulla Hankaniemen tilan silloinen isäntä maanviljelijä Bruno Rantakömi lahjoitti tämän hirsisen rakennuksen pihapiiristään rungoksi. Kappeli toimi matkailijoiden hiljentymispaikkana Ähtärin Mini-Suomessa 1990-luvulla ja se vihittiin käyttöön heinäkuussa vuonna 1991. Sen kellotapulin ja alttarikalusteet suunnitteli kirkkohallituksen rakennusarkkitehti Jari Reponen.

2.jpg

Vuonna 2003 kappeli siirrettiin seurakunnan leirikeskuksen alueelle, Ouluveden rannalle. Lopullisen paikkansa kappeli sai vuonna 2017 hotelli Mesikämmenen läheisyydestä. Se sijaitsee kauniilla mäntykankaisella paikalla lähellä Hankaveden rantaa.

3.jpg

Kappelissa järjestetään muunmuassa kastetoimituksia ja vihkitoimituksia, hartaus- ja musiikkitilaisuuksia. Sinne mahtuu 70 henkilöä ja se on sähköistetty. Jokainen voi vierailla kappelissa pyytämällä avaimen hotelli Mesikämmenen vastaanotosta.

sdr

66

Auto kannattaa jättää hotelli Mesikämmenen parkkipaikalle ja lähteä kävellen oikealle hotellin edestä. Opastuskylttejä tulee lisää matkan varrella.

dav

dav

Hotelli Mesikämmenen osoite:  Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri.

Lähteet:  http://www.ahtarinseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/leirikeskuksen-kappeli

 

 

Lehtimäen kirkko

Kaunis Lehtimäen kirkko kohoaa idyllisen peltoaukion keskeltä. Tämä kirkko on rakennettu vuonna 1800 ja se kuuluukin rakennustaiteellisesti arvokkaimpien ja maamme kauneimpien puukirkkojen joukkoon. Sen on suunnitellut Jacob Rijf.

sdr

dav

dav

dav

Kirkko on tyyliltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sitä saa käydä ihailemassa esimerkiksi kesäisin, kun se toimii tiekirkkona. Lisätietoa tiekirkosta:  https://www.tiekirkot.fi/kirkot/lehtimaen-kirkko/

dav

dav

dav

dav

Lehtimäen kirkon vaivaisukon on valmistanut Aabraham Hernesmaa vuonna 1835.

dav

sdr

sdr

dav

Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja wc.

talvi

talvi2

Kirkko on upea myös talvisin.

Osoite:   Kirkonmäentie 24, 63500 Lehtimäki.

Lähteet:  http://www.alajarvenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/lehtimaen-kirkko

https://rastipukki.kuvat.fi/kuvat/kirkkojen+vaivaisukko

https://www.geocaching.com/geocache/GC4KV93_lehtimaen-kirkko?guid=4cf28103-a478-4c1a-8e12-3e3dbdea0b3e

 

 

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Ruonan taistelun muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri.  Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä.  Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille.  He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja.  Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä.  Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

SONY DSC

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.