Aihearkisto: Historialliset kohteet

Elämysreitit, Hiihtolatu, Historialliset kohteet, Kuortane, Laavut ja kodat, Muistomerkki, Nähtävyys, nuotiopaikka, Retkipaikka

Vierteenmäen laavu, Mäyryn pururata ja muistomerkki

22/04/2022 Kuudestaan Kommentoi

Pienelle alueelle on saatu aikaiseksi kyläyhdistyksen toimesta melkoisen vaativa pururata Kuortaneen Mäyryn kylään. Pientä huilaushetkeä voi viettää reitin varrelle rakennetulla Vierteenmäen laavulla.

Vierteenmäen laavu seisoo tukevasti kallion päällä siten, että näkymä avautuu kohti Kuhajärveä. Valitettavasti rakennuksia ja puustoa on edessä sen verran, että ihan kunnolla järvinäkymä ei avaudu laavulla istuessa.

Laavulla on hyvä tulistelupaikka ja runsaasti makkaratikkuja. Puita löytyi jonkun verran. Huussia ei ole ja vettäkään esim. sammuttamista varten ei löydy kovin läheltä, sillä järven rantaan on kuitenkin tästä vielä kosolti matkaa.

Mäyryn pururata sijaitsee Vierteenmäessä, aivan kantatie 66:sen ja Vierteentien välisessä metsikössä, Kuortaneen Golfkentän vieressä. Reitti on polkumainen, osin purua, osin kovapohjaista kalliota. Alavalla kohtaa golfkentän äärellä maasto oli kesäkuussa melko märkääkin.

Reitti on 2,4 kilometriä pitkä ja lyhyeen reittiin on saatu oikein mukavasti korkeusvaihtelua pitkin Vierteenmäkeä. Polkua oli mukava juosta ja myös maastopyörällä sitä oli hauska polkea. Talvisin yksityiset vetävät reitille myös ladun.

Reitillä on myös valotolpat, mutta valaistusta reitillä ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut.

Autolla saavuttaessa voi parkkeerata 66:sen varrelle entisen Kuhapirtin parkkialueelle, josta pääsee heti lähtemään reitille. Tällä parkkialueella on myös kyläyhdistyksen pystyttämä Suomen sodan muistomerkki.

Ajo-ohje: Kuortaneen suunnasta ajetaan ns. Mäyryn risteyksen ohi kohti Alavutta noin 2 kilometriä (Alavudentie 205, Kuortane), mäen laen kääntyessä laskuun, parkkipaikka on tien oikealla puolella.

Alla olevassa kuvassa mustalla katkoviivalla erottuu pururata.

Alavus, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Oudot paikat, Töysä

Hildan nuoruuden lähde Hakojärvellä

22/10/2020 Kuudestaan Yksi kommentti

Töysäläinen Hilda Häkkinen eli pitkän elämän. Hän syntyi vuonna 1894 ja kuoli 111 -vuotiaana, vuonna 2005. Hakojärvellä sijaitsevasta lähteestä Hilda on hakenut juoma- ja käyttövetensä vaatimattomaan mökkiinsä vuosikausien ajan. Onko tässä lähteessä Hildan pitkän iän salaisuus?

Historiallinen lähde on kunnostettu kivasti ja merkitty opastein Hakojärven kyläaktiivien toimesta. Se sijaitsee Hakojärven kyläkoulun takana ja viehättävä metsäpolku lähteelle kulkee uusien kuntoportaiden alaosasta metsikköön. Matkaa tulee vain noin 200 metriä portaiden alapäästä.

Lähteellä olevasta taulusta voi lukea Hildan pitkän, vaatimattoman, mutta erittäin kiinnostavan elämäntarinan. Vuonna 2001 hänestä tuli Suomen vanhin elossa oleva ihminen. Hannu Karpo kävi tekemässä Hildasta tv-ohjelman hänen täyttäessään 100 vuotta. Presidentti Tarja Halonen saapui tervehtimään Hildaa hänen täyttäessään 111 vuotta palvelukoti Elviiraan.

Kannattaa käydä tutustumassa Hildan koko tarinaan Hakojärvellä. Samalla retkellä voit tehdä porrastreenin uusissa kuntoportaissa ja levähtää lähellä olevassa HaKotassa. Näistä löytyy juttua aiemmasta Löytöretkiä blogiartikkelista.

Auto kannattaa jättää kyläkoulun parkkipaikalle, sieltä kävellen koulun taakse, kuntoportaat alas ja oikealle metsikköön johtavaa polkua pitkin. Kuntoportaiden alapäästä vasemmalle mentäessä näkyy HaKota, kylän kotarakennus.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Alavus, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Kuntoportaat, Laavut ja kodat, Retkipaikka

Hakojärven suosittu kota ja uudet kuntoportaat

15/10/2020 Kuudestaan Yksi kommentti

Hakojärven kylä Töysässä Alavudella on tunnettu aktiivisista kyläläisistä ja yhteisöllisestä ilmapiiristä, joiden avulla kyläkoulu ja sen ympäristö tarjoavat harvinaisen monipuolisia harrastusmahdollisuuksia ja lisäävät siten kylän viihtyisyyttä. Viimeisimpänä ponnistuksena rakentuivat kuntoportaat syksyn 2020 aikana koulun takana olevaan rinteeseen. Portaiden lähistöllä samassa rinteessä metsän siimeksessä sijaitsee HaKota, kyläläisten viihtyisä ja suosittu kota.

Isokokoinen kota ja sen vieressä oleva puulato ja wc on rakennettu vuonna 2013. Niin kota kuin kuntoportaatkin ovat saaneet rahoitusta Kuudestaan ry:ltä.

Kodassa on jopa sähköt ja ilkivallan estämiseksi alueella on valvontakamera. Sisältä löytyy hyvät grillausvälineet ja hieno tulisija vähän vaativampaankin kokkaukseen.

Kuntoportaiden avajaisia jouduttiin siirtämään koronarajoitusten vuoksi lokakuussa 2020. Portaisiin on asennettu valaistus ja ajanottotaulu, joten itseään tai muita vastaan on helppo kisata. Portaat nousevat maaston mukaisesti, eivätkä ole kovin jyrkät. Porrasaskelmia kertyy yhteensä 127 ja pituutta portaille tuli noin 64 metriä.

Portaissa on riittävästi leveyttä, että ohittaminen on turvallista ja välitasannekin löytyy, jossa voi hengähtää ja vaikka venytellä hetkisen.

Yllä oleva kuva: Ari Hakola.

Kuntoportaiden lisäksi Hakojärvellä voi kuntoilla edullisesti kuntosalissa, pelata ja leikkiä ulkona tekonurmikentällä, talvella laskea pulkkamäkeä ja luistella kaukalossa. Pulkkamäki ja kaukalo ovat myös valaistut. Portaiden alapäästä lähtee polku oikealle metsikössä sijaitsevalle Hildan nuoruudenlähteelle. Kannattaa käydä siellä tutustumassa Hildan mielenkiintoiseen tarinaan.

Lisätietoa kylästä ja sen monista harrastusmahdollisuuksista löytyy kyläyhdistyksen omalta nettisivulta.

Hakojärven kylä ja kyläkoulu sijaitsevat aivan valtatie 18 varrella, Töysän ja Ähtärin keskivaiheilla. Auto kannattaa jättää kyläkoulun eteen parkkipaikalle ja kävellä siitä koulun taakse, josta kuntoportaat ja kota löytyvät rinteestä.

Osoite: Ähtärintie 585, 63680 Hakojärvi

Historialliset kohteet, kirkko, Kokoontumispaikka, Kuortane, Muistomerkki, Nähtävyys

Kuortaneen kirkko

12/08/2020 Kuudestaan Kommentoi

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932, jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Muistomerkki, Töysä

Töysän kirkko

11/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin. Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

Alajärvi, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Lehtimäki, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

04/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Elämysreitit, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Nähtävyys, nuotiopaikka, Retkipaikka, Soini, Vaellusreitti

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

14/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm. reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat, Töysä

Historiallinen Penkkivuori

07/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Museot

Alavuden kirkko

30/07/2018 Kuudestaan Kommentoi

Alavuden keskustassa sijaitseva Kauno S. Kallion suunnittelema kaunis kirkko valmistui vuonna 1914. Se vihittiin pyhän käyttöön arkkipiispa Gustaf Johanssonin toimesta Mikkelinpäivänä 4.10. Kirkon pihapiiristä löytyy hautausmaa ja kellotapuli. Kirkolla on kaksi parkkipaikkaa ja toisen vierestä löytyy Sotavanhuksen museo.

Keskikäytävällä näkyvät kolme kynttiläkruunua pelastettiin tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on jo vuodelta 1828.

Taiteilija Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä.

Vuodelta 1970 olevat 35-äänikertaiset urut on DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo.

Kirkon takaosan muuttaminen vuonna 1992 suureksi eteisaulaksi on ollut suurin muutos nykyiseen kirkkoon. Lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten on myös tehty tähän tilaan.

Ylhäällä kuvissa näkyy Alavuden kirkon vaivaisukko ja kellotapuli.

Alavus-seuran ylläpitämä Sotavanhuksen museo on vanhassa viljamakasiinissa kirkon vieressä. Se on avoinna avoinna kesä-heinäkuussa ti-la klo 10-14.

Kesällä 2018 Alavuden kirkko toimii myös tiekirkkona 11.6.–3.8.2018 ma-pe klo 10–16 16.6.–5.8.2018 la-su klo 10–15. Joten nyt on loistava tilaisuus käydä tutustumassa tähänkin kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie 7, 63300 Alavus

Lähteet: https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/alavuden-kirkko1

https://www.tiekirkot.fi/kirkot/alavuden-kirkko/

http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/museot.html

Ähtäri, Historialliset kohteet, Museot

Ähtärin kotiseutumuseo

24/07/2018 Kuudestaan Kommentoi

Ähtärin kotiseutumuseo sijaitsee Hankaveden kylässä Ähtärissä. Päärakennuksen on rakentanut todennäköisesti pitäjän seppä talollinen Heikki Heikinpoika Hankola, joka oli isäntänä 1772-1790. Rakennus toimi myöhemmin puhelinkeskuksena vuosina 1933-1952. Ähtäri-seuralle talo siirtyi vuonna 1959 ja museona se alkoi toimia 1960. Museoalueelle on siirretty Ähtäristä ja lähialueilta rakennuksia alkuperäisen talli- ja päärakennuksen seuraksi.

Tämä tuulimylly on ns. harakkamylly. Se on rakennettu vuonna 1875 ja siirretty Tuhkion kylästä 1960-luvulla museon alueelle. Mylly on täysin käyttökunnossa ja sitä on entisöity 1990-luvun alkupuolella.

Tämä Vääräkoskelta siirretty lutti on peräisin 1800-luvulta. Sinne on sijoitettu ruokatalouteen liittyviä esineitä.

1770-luvulta olevasta tallirakennuksesta löytyy ajovälineet ja maataloustyökalut sekä reki, joka on peräisin Tukholmasta. Rakennuksessa on myös vanhat kiesit, joita voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.