Category Archives: Historialliset kohteet

Alavuden kirkko

Alavuden keskustassa sijaitseva Kauno S. Kallion suunnittelema kaunis kirkko valmistui vuonna 1914. Se vihittiin pyhän käyttöön arkkipiispa Gustaf Johanssonin toimesta Mikkelinpäivänä 4.10. Kirkon pihapiiristä löytyy hautausmaa ja kellotapuli. Kirkolla on kaksi parkkipaikkaa ja toisen vierestä löytyy Sotavanhuksen museo.

kattokruunut

Keskikäytävällä näkyvät kolme kynttiläkruunua pelastettiin tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on jo vuodelta 1828.

ylhäältä

Taiteilija Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä.

urut.jpg

Vuodelta 1970 olevat 35-äänikertaiset urut on DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo.

eteinen

Kirkon takaosan muuttaminen vuonna 1992 suureksi eteisaulaksi on ollut suurin muutos nykyiseen kirkkoon. Lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten on myös tehty tähän tilaan.

vaivaisukko

kellotapuli

Ylhäällä kuvissa näkyy Alavuden kirkon vaivaisukko ja kellotapuli.

museo

Alavus-seuran ylläpitämä Sotavanhuksen museo on vanhassa viljamakasiinissa kirkon vieressä. Se on avoinna avoinna kesä-heinäkuussa ti-la klo 10-14.

edestä

Kesällä 2018 Alavuden kirkko toimii myös tiekirkkona 11.6.–3.8.2018 ma-pe klo 10–16 16.6.–5.8.2018 la-su klo 10–15. Joten nyt on loistava tilaisuus käydä tutustumassa tähänkin kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie 7, 63300 Alavus 

Lähteet:    https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/alavuden-kirkko1

https://www.tiekirkot.fi/kirkot/alavuden-kirkko/

http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/museot.html

 

Ähtärin kotiseutumuseo

Ähtärin kotiseutumuseo sijaitsee Hankaveden kylässä Ähtärissä. Päärakennuksen on rakentanut todennäköisesti pitäjän seppä talollinen Heikki Heikinpoika Hankola, joka oli isäntänä 1772-1790. Rakennus toimi myöhemmin puhelinkeskuksena vuosina 1933-1952. Ähtäri-seuralle talo siirtyi vuonna 1959 ja museona se alkoi toimia 1960.  Museoalueelle on siirretty Ähtäristä ja lähialueilta rakennuksia alkuperäisen talli- ja päärakennuksen seuraksi.

dav

Tämä tuulimylly on ns. harakkamylly. Se on rakennettu vuonna 1875 ja siirretty Tuhkion kylästä 1960-luvulla museon alueelle. Mylly on täysin käyttökunnossa ja sitä on entisöity 1990-luvun  alkupuolella.

sdr

Tämä Vääräkoskelta siirretty lutti on peräisin 1800-luvulta. Sinne on sijoitettu ruokatalouteen liittyviä esineitä.

6.jpg

1770-luvulta olevasta tallirakennuksesta löytyy ajovälineet ja maataloustyökalut sekä reki, joka on peräisin Tukholmasta. Rakennuksessa on myös vanhat kiesit, joita voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.

7

Peränteeltä siirretty Töyrän aitta on 1800-luvulta.

2

Päärakennuksessa on esineitä eri aikakausilta.

3.jpg

Vuonna 2018 museossa on näyttely sota-ajan esineistä sekä asiakirjoista.

dav

9

Lottapuku on harmaata puuvillakangasta, jossa on pitkät hiat, valkoinen irroitettava kaulus sekä valkoiset kalvosimet.

8

Museo on auki: 5.6.-29.7.2018 ti-la klo 12-18 ja su klo 12-16.

Pääsymaksu on vapaaehtoinen ja ryhmille opastus on 30e/h.

Osoite: Hankolantie 28, 63700 Ähtäri.

Lähteet: Ähtärin kotiseutumuseo

Suojeluskunnat ja Lotta Svärd

 

 

 

Ähtärin matkailualueen kappeli

Ähtärissä hotelli Mesikämmenen läheisyydessä sijaitsevassa hirsikappelissa on tunnelma kohdallaan. Sisällä tunnelmaa luovat kauniit valaistukset ja hirsinen sisustus. Tämä hirsinen kappeli on tiettävästi kappalaisen Eerik Juhonpoika Peranderin, vuonna 1772 rakentama asumus Hankaniemen tilalle, jossa hän ja vaimonsa Maria o.s. Cannelin asuivat tilapäisesti pappilan tuhouduttua tulipalossa. Tämä on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus.

dav

Ulko-oven vasemmalta puolelta löytyy vusiluku 1772, joten se on Ähtärin vanhin asuintalona käytetty rakennus. Aikoinaan oven vasemmalla puolella oli myös aukko, josta ammuttiin tilan pihapiiriin tunkeutuneita susia.

5

1990-luvulla Hankaniemen tilan silloinen isäntä maanviljelijä Bruno Rantakömi lahjoitti tämän hirsisen rakennuksen pihapiiristään rungoksi. Kappeli toimi matkailijoiden hiljentymispaikkana Ähtärin Mini-Suomessa 1990-luvulla ja se vihittiin käyttöön heinäkuussa vuonna 1991. Sen kellotapulin ja alttarikalusteet suunnitteli kirkkohallituksen rakennusarkkitehti Jari Reponen.

2.jpg

Vuonna 2003 kappeli siirrettiin seurakunnan leirikeskuksen alueelle, Ouluveden rannalle. Lopullisen paikkansa kappeli sai vuonna 2017 hotelli Mesikämmenen läheisyydestä. Se sijaitsee kauniilla mäntykankaisella paikalla lähellä Hankaveden rantaa.

3.jpg

Kappelissa järjestetään muunmuassa kastetoimituksia ja vihkitoimituksia, hartaus- ja musiikkitilaisuuksia. Sinne mahtuu 70 henkilöä ja se on sähköistetty. Jokainen voi vierailla kappelissa pyytämällä avaimen hotelli Mesikämmenen vastaanotosta.

sdr

66

Auto kannattaa jättää hotelli Mesikämmenen parkkipaikalle ja lähteä kävellen oikealle hotellin edestä. Opastuskylttejä tulee lisää matkan varrella.

dav

dav

Hotelli Mesikämmenen osoite:  Karhunkierros 149, 63700 Ähtäri.

Lähteet:  http://www.ahtarinseurakunta.fi/kirkko-ja-tilat/leirikeskuksen-kappeli

 

 

Lehtimäen kirkko

Kaunis Lehtimäen kirkko kohoaa idyllisen peltoaukion keskeltä. Tämä kirkko on rakennettu vuonna 1800 ja se kuuluukin rakennustaiteellisesti arvokkaimpien ja maamme kauneimpien puukirkkojen joukkoon. Sen on suunnitellut Jacob Rijf.

sdr

dav

dav

dav

Kirkko on tyyliltään tasavartinen sisäviisteinen ristikirkko. Sitä saa käydä ihailemassa esimerkiksi kesäisin, kun se toimii tiekirkkona. Lisätietoa tiekirkosta:  https://www.tiekirkot.fi/kirkot/lehtimaen-kirkko/

dav

dav

dav

dav

Lehtimäen kirkon vaivaisukon on valmistanut Aabraham Hernesmaa vuonna 1835.

dav

sdr

sdr

dav

Kirkon läheisyydessä on hautausmaa ja wc.

talvi

talvi2

Kirkko on upea myös talvisin.

Osoite:   Kirkonmäentie 24, 63500 Lehtimäki.

Lähteet:  http://www.alajarvenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/lehtimaen-kirkko

https://rastipukki.kuvat.fi/kuvat/kirkkojen+vaivaisukko

https://www.geocaching.com/geocache/GC4KV93_lehtimaen-kirkko?guid=4cf28103-a478-4c1a-8e12-3e3dbdea0b3e

 

 

Kaatialan louhos

Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille  tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä. 

20160903_130454

kesä syksy 2016 115

kesä syksy 2016 119

Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.

kesä syksy 2016 094

20160903_130318

kesä syksy 2016 090

kesä syksy 2016 098

Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue  onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.

Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.

kesä syksy 2016 13820160903_130435

Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.

Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.

puu

kesä syksy 2016 128

kaatiala muokattu

Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.

Ruonan taistelun muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

 

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri.  Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä.  Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille.  He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja.  Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä.  Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

SONY DSC

 

SONY DSC

 

SONY DSC

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

SONY DSC

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.

Soinin kotiseutumuseo

Soinin museon päärakennus on entinen pitäjän viljamakasiini, joka on siirretty nykyiselle museotontille Koulutien ja Multiantien risteyksen seutuvilta. Esineistöä museorakennukseen alettiin kerätä 1960-luvun alkupuolella, mutta yleisölle museo avattiin vasta 1973 kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Hyvänä pesämunana esineistölle olivat Kaarlo Pahkamäen yksityismuseon kokoelma ja Kukonkylän koululla ollut kylämuseon kokoelma.

Nykyisin museossa on n. 800 luetteloitua esinettä. Esineistön joukossa on kymmenkunta kivikautista esinettä ja muutamia museoasiantuntijan mielestä erittäin arvokkaita yksittäisiä esineitä myöhemmiltä ajoilta. Erittäin runsaasti esineistön joukossa on tervantekoon liittyviä tavaroita.

Tuulimylly on Limaperältä siirretty 1970 nykyiselle ja sen on museolle lahjoittanut Antti Hankamäki. Mylly on täydessä toimintakunnossa, senkun jyvät vaan tuuttiin tuppaa ja siivet hakasista irrottaa.

Heikinmäen Saha on lahjoittanut aitan, joka alun perin on ollut pappilan aitta, kirkkoherra Porthanin rakennuttama.

Tontti, jossa museorakennukset sijaitsevat on alun perin ollut nuorisoseuran käytössä. Nuorisoseuran talo paloi 1950-luvun alkupuolella ja tontti jäi tyhjäksi.

Museo on avoinna kesäaikaan Soini-talon aukioloaikojen mukaan, opastus Soini-talolta.

soinimus8

soinimus3

soinimus5

soinimus4

soinimus9

soinimus6

soinimus1

soinimus2

Osoite: Ähtärintie 18
63800 Soini.

Taideateljee Sari Haapaniemi

Vaasalaisen taiteilijan Sari Haapaniemen taidetta voi ihailla kesäisin Lehtimäellä perinteisen kauniissa puutarhamiljöössä sijaitsevassa ateljeessa. Ateljee on kunnostettu vanhalle sukutilalle ja ympärille on useamman vuoden projektina kunnostettu upea puutarha polkuineen, lampineen ja kukkamerineen. Kuuleman mukaan puutarha laajenee edelleen tulevan vuoden aikana.

Ateljee

Kyltti

Puutarhassa aukenee viehättäviä näkymiä toinen toisensa jälkeen. Aukiot, tiet ja puutarhat ovat saaneet nimensä sukutilalla eläneiden naisten mukaan… on Lean puutarhaa, Iidan puutarhatie, Ennin aukio jne.

Polku

Näkymä

Lammikko

Lean puutarha

Kävijöille on tarjolla myös kahvia ja mikä onkaan ihanampaa kuin ihailla terassilta näkymiä ympäröivään puutarhaan ja nautiskella kupponen kahvia.

Terassi

E portaat

E mies

Myös ruosteisille esineille on löytynyt puutarhasta oma paikkansa.

Ruostepuisto

Joka puolelta löytyy viehättäviä pieniä yksityiskohtia ja vanhojen esineiden kokoelmia yhdistettynä taiteilijan töihin. Sarin maalaamat taulut löytyvät ateljeen sisäpuolelta, josta tässä blogissa ei olekaan kuvia, kannattaa siis käydä itse paikan päällä katsomassa.

Yksityiskohta

Yksityiskohta 2

Kivet aurinko

Elokuun alussa kukkaloisto ja niiden värit olivat huikeat.

Ruusut

Etupiha

E kukkameri

Kukko

Puutarhassa asustaa myös kanapariskunta Frida ja Kahlo!

Frida ja Kahlo

E taulu

Aitan vieri

Osoite: Nevantakasentie 171, Lehtimäki

Ateljee on avoinna kesäisin, mutta voit tiedustella poikkeavista aukioloajoista suoraan taitelijalta p. 050 558 2930. Sari Haapaniemen Facebook -sivut löydät tästä: Ateljé Sari Haapaniemi

 

Kuortaneen talomuseo ja Klemetti-museo

Kuortaneen Talomuseo ja Klemetti-museo on perustettu 1950 -luvun loppupuolella Kuortaneen keskustaan.  Talomuseoon kuuluu kuortanelaisia rakennuksia 1500-luvulta 1900-luvulle, viimeisin v.1994 rakennettu korsu “Pihkahovi”.  Museon esineistön kokonaismäärä on 2500. Talomuseon piha-alue toimii kesäsunnuntaisin näytelmien ym. tapahtumien esittämispaikkana.

eka pien

Klemetti-museo on perustettu Armi ja Heikki Klemetin kesäkotiin, Talomuseon välittömään läheisyyteen. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. Kuortanelainen Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuoronjohtaja, säveltäjä, kirjailija ja rakennustaiteen tutkija, valiokuoron Suomen Laulun perustaja sekä Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikainen johtaja.

Talomuseo_2774

Talomuseo_2770

1 pien

ovet pien

2 pien

Talomuseo_2772

Talomuseo_2773

Talomuseo_1564

Talomuseo_1563

Talomuseo_1539

Talomuseo_1540

Talomuseo_1545

Talomuseo_1546

Talomuseo_1547

Talomuseo_2768

klemetti pien

Talomuseo_2769

Talomuseon esittelyvideon voit katsoa täältä: Talomuseo

Klemetti-museon esittelyvideon voit katsoa täältä: Klemetti-museo

Kuurtanes-seuran puheenjohtaja  Aino-Maija Niemelä järjestää opastusta museoilla pyydettäessä 040-512 7652.

Osoite: Museopolku 1, 63100 Kuortane

Uittomiehen muistomerkki

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

uitto1

uitto2

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

uitto4

uitto5

uitto6

uitto7

uitto8

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.

uittor5