Aihearkisto: Elämysreitit

Ohrakosken kota ja laavu, Niemisjoen retkeilyreitillä

Ohrakoski on yksi Niemisjoen kolmesta koskesta. Kanootilla Niemisjoen laskeminen on pientä jännitystä tarjoava elämys. Orhakosken kohdalla, joen partaalla sijaitsee myös viihtyisä laavu, sekä vähän matkan päässä myös uusi kota, jossa melojat ja kalastajat pitävät taukoa. Lapsiperheet ja patikoijat tekevät eväsretkiä Ohrakosken ympäristöön. Niemisjoki on suosittu perhokalastajien keskuudessa ympäri vuoden.

ohrakoski5

Ohrakosken laavu sijaitsee kauniisti jokitörmällä. Laavulta löytyy poikkeuksellisen hyvät välineet kahvin- ja ruuanlaittoon. Laavun lähistöltä löytyy alueen ainoa puucee.

niemisjoki16

niemisjoki17

ohrakoski6

ohrakosken laavu 1

ohra 9

Ohrakosken ympäristöä on paranneltu viime vuosien aikana Suomenselän Koskikalastajien ja muiden talkoolaisten toimesta.

ohrakoski2

Niemisjoen vartta kulkevaa reittiä on muokattu sorastuksin ja opastein, reitti on osittain esteetön ja sinne on rakennettu myös esteetön laituri.

ohrakoski1

ohrakoski8

Ohrakoskelle on rakennettu myös uusi vahvempi silta vanhan sillan tilalle, jota kautta on nyt turvallinen pääsy Ohrakosken uudelle kodalle.

ohrakoski 2

Yllä näkyy vanha silta Ohrakosken yli, alla olevassa kuvassa on hieno uusi silta penkkeineen. Sillalta oli keväällä hieno seurata kosken kuohuntaa.

niemisjoki15

ohrakoski10

niemisjoki10

Uusi kota sijaitsee Ohrakosken laavulta noin 400 metriä joen alajuoksun suuntaan. Kodan ulkopuolelta löytyy nuotiopaikka penkkeineen ja puulato. Kota on sisältä hyvin varusteltu.

niemisjoki1

niemisjoki3

Niemisjoki on reilut seitsemän kilometriä pitkä Kokemäenjoen latva-alueisiin ja Ähtärinreitin vesistöön kuuluva joki. Niemisjoki lähtee Niemisvedestä ja laskee Moksujärveen, lähelle Moksunniemen loma-asuntoaluetta ja sen ympärille sijoittuvia matkailukohteita: Ähtärin Eläinpuisto, golfkentät, leirintäalue, hotelli sekä mökkimajoituskohteita. Eläinpuiston alueelle Ohrakoskelta tulee matkaa noin viisi kilometriä joen vartta kulkevaa polkua pitkin, jota voi kävellä tai maastopyöräillä. Loppupäässä tosin on kuljettava teitä pitkin perille.

Lähdössä melomaan Niemisjokea (2)

Niemisjoki tarjoaa melojalle mukavaa haastetta varsinkin keväiseen aikaan. Niemisjokea on kunnostettu tarkoituksena korostaa vesistön luonnontilaisuutta ja lisätä kalojen kutupaikkoja. Tavoitteena on tasoittaa veden määrän vaihtelua joessa, parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia (kalastus, melonta, retkeily jne.) ja säilyttää joessa esiintyvä rapukanta. Niemisjoella on harjoitettu uittoa, joka on vaikuttanut voimakkaasti joen tilaan. Tästä syystä muutokset koskissa ovat olleet merkittäviä. Uittoperkaukset näkyvät kaikissa neljässä koskessa, Reijonkoski, Vääräkoski, Ohrakoski ja Nuutinkoski.

Niemisjärvellä ennen jokiosuutta

Niemisjoen vartta kulkeva reitti on idyllinen patikoida. Ohrakoskelta Nuutinkoskelle on noin 1,6 kilometrin matka ja siitä eteen päin jatkettaessa tullaankin Ähtäri Zoon alueelle.

nuutinkoski 2

nuutinkoski 3

nuutinkoski 4

niemisjoki5

niemisjoki6

niemisjoki8_paras

Ajo-ohje: Ähtärin suunnasta Ähtäri Zoota kohti ajetaan noin 4 km, josta viitta vasemmalle Soini. Sitä ajetaan noin 1,4 km ja näkyy opaste oikealle. Aja tien päähän, josta opastus patikkapolkua ja pitkospuita pitkin Niemisjoelle ja Ohrakosken laavulle. Parkkipaikalle mahtuu useampia autoja, vaikka tie sinne onkin verrattain kapea. Parkkipaikalla on tietoa maksullisista lohiluvista.

niemisjoki12

niemisjoki14

Parkkipaikalta kuljetaan ensin metsäpolkua pitkin ja välillä pitkospuita astellen. Yllä oleva kuva aikaisin keväällä ja alla oleva lämpöisenä kesäpäivänä.

ohrakosken laavu 2

Kartta retkeily- ja kalastusreitistä:

Retkeilyreittikartta Niemisjoki

Tasokoordinaatit: 62.554071, 24.215588

Vuorenmaan kuntoportaat

Vuorenmaan elämys- ja kuntoportaat valmistuivat ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2020. Portailla on pituutta peräti 250 metriä, korkeuseroa mukavat 57 metriä ja askelmiakin tulee 435. Vikkeläjalkaiset kipuavat ne juosten kolmeen minuuttiin. Rahoitus portaiden rakentamiseen on saatu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Soinin Sisu ry ja portaiden rakentamiseen on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.

Tasanteelta tekstiin

Portaiden reunat on maalattu, että varsinkin alaspäin mennessä erottuu selkeästi milloin askelma päättyy ja uusi alkaa. Askelmat ovat luonnollisesti vaihtelevan kokoisia, koska rinne nousee paikoin hyvinkin jyrkästi ja toisaalla taas loivemmin. Erittäin hyvä idea on ollut maalata eri kokoiset askelmat eri väreillä, esimerkiksi mustat askelmat ovat jyrkimmät ja portaikon yläpäässä olevat siniset askelmat ovat loivimmat. Tämäkin helpottaa hahmottamista.

Penkit ja pöytä

Onneksi portaikossa on peräti kaksi huiloopaikkaa, missä voi istahtaa ja elpyä rasituksesta hetkisen. Portaikko on mukavan leveä, siinä on helppo ohittaa vastaantulevia tai edellä porhaltavia.

Vieraskirja

Kävijämääriä seurataan vieraskirjan merkintöjen avulla ja käydessäni lokakuisena arkiaamuna paikan päällä, en ollut siellä silloinkaan ainoa. Vihkon mukaan joku muukin aikainen lintu oli ehtinyt siellä jo aamusella kipaista. Soinin kuntoportailla on myös sivu Instagramissa.

P

Portaat ylhäältä

Portaille ei ole luvassa talvikunnossapitoa, eikä niitä saa tallustella nastakengillä tai piikkisauvojen kera. Iltaisin portaita valaisee led-valot kello 23 saakka.

Iltavalaistus pieni

Yllä oleva kuva: Kari Laasala, porrashankkeen projektipäällikkö.

Portaiden yläpäässä on parkkipaikka, josta on mahdollista piipahtaa myös läheisen Kuninkaanpolun reitistöllä ja lähellä sijaitsevalla laavulla. Laavulle ei ole ylätasanteelta kuin noin 200 metriä matkaa. Laavulta avautuu mukavat näkymät etelää kohden.

Kyltti laavulle

Laavu

Mikäli Kuninkaanpolun viehättävä patikointireitti kiinnnostaa, kannattaa tutustua Visit Pohjanmaan sivustoon, mistä löytyy tarkka kuvaus reitistä. Reitti on janareitti, jonka toinen pää sijaisee Soinin keskustassa Murtokankaantien varrella. Sieltä on tehty uusi lähtöpaikka reitille, mutta suositeltava kulkusuunta on juurikin Vuorenmaan päästä keskustaa kohden. Mikäli lähdet patikoimaan reitille, suosittelen tulostamaan ajantasaisen kartan mukaan tai ottamaan sen näkyville kännykkään. Reitti soveltuu erinomaisesti myös polkujuoksuun.

Vuorenmaan kuntoportaiden sijainti, sekä lähtöpaikka Kuninkaanpolun reitille: Koskitie 25, 63800 Soini.

Koordinaatit: (WGS84) N62 56.099 E24 10.014

Kuljunvuoren kota

Kuljunvuoren kodalle on verrattain lyhyt patikointi pysäköintialueelta, mutta reitti ei ole helppoa, vaan vaatii enimmäkseen jyrkkää kalliolle kipuamista. Kodassa tai sen ulkopuolella on mahdollista nauttia eväitä nuotion äärellä.

kuljunvuoren_kota5

kuljunvuoren_kota15

Kota on vuonna 2016 valmistunut Kuljunvuorelle Kuortaneen Ladun ahkerien talkoolaisten toimesta. Sisältä kota on hyvin viihtyisä ja erinomaisesti varusteltu.

kuljunvuoren_kota14

kuljunvuoren_kota12

kuljunvuoren_kota13

On hyvä muistuttaa välillä hyvistä käytöstavoista, näin turvataan kaikille mukavat olosuhteet retkillä jatkossakin.

Kota on aina lukittu, mutta oven vieressä on näppärä avainboksi ja boksin ovi avautuu koodilla, jonka saat soittamalla paperissa näkyvään jompaan kumpaan numeroon.

kuljunvuoren_kota8

kuljunvuoren_kota7

kuljunvuoren_kota6

kuljunvuoren_kota11

Kodan lähettyvillä on siisti huussi. Ympärillä kasvaa suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Maasto on verrattain palonarkaa. Kesäkuussa liikkeellä oli myös mukavasti perhosia ja muita pörriäisiä, hyttysiä ei ollenkaan.

kuljunvuoren_kota9

kuljunvuoren_kota10

Kuortaneen keskustasta ei ole kovin pitkä Kuljunvuoren kodalle.  Keskustieltä voi tulla Alvar Aallon tietä pitkin, joka muuttuu Kuljuntieksi, ja kun Kuljuntietä on tultu noin 1,5 kilometriä, oikealla näkyy ”esikäsittelylaitos” merkki. Käännytään sinne ja tätä tietä noin puoli kilometriä ja tullaan Esikäsittelylaitoksen parkkialueelle. Tähän voit jättää auton.

kuljunvuoren_kota16

kuljunvuoren_kota1

Parkkialueen vierestä lähtee nuoreen koivumetsään johtava noin 200 metrin pituinen polku. Polun alussa on ritiläsilta pienen ojan yli. Polku jyrkkenee oikealle kallion lakea kohti kaartaen, samalla metsä muttuu havupuuvoittoiseksi. Matkan varrelta löytyy pieni ”kota” kylttikin.

kuljunvuoren_kota2

kuljunvuoren_kota3

Lähin osoite on Kuljuntie 145, Kuortane, tästä kohtaa käännytään Esikäsittelylaitoksen parkkipaikalle, josta jalan kodalle.

Muilusenpuron laavu

Kuuden tähden reitistön varrelta löytyvä Muilusen puron laavu on mukava pysähdyspaikka patikointiretkellä jyhkeän kuusikon siimeksessä. Laavun lähellä aiemmin vuolaana virrannut Muilusen puro virtaa nykyisin hyvin maltilisesti, jopa keväällä lumien sulamisaikaan.

muilusenpuro6_artikkeli

muilusenpuro10

muilusenpuro11

Laavu on itse asiassa grillikatoksen tapainen, jonka avonaiset seinämät on peitetty muovilla. Näin siitä on muodostunut ennemminkin kotatyyppinen tulentekopaikka. Lattia on tehty lankuista ja keskelle on jätetty tiilillä vuorattu alue nuotion pitämistä varten. Laavulta löytyi hyvin puita ja makkaratikkuja valmiiksi tehtynä. Myös pannu kahvinkeittoa varten löytyy.

muilusenpuro5

Penkkien ympäröimä leirinuotiopaikka löytyy myös. Maasto ympärillä on kuitenkin sen verran helposti syttyvää, että avotulen kanssa on syytä olla erityisen varovainen. Puiden pilkkomiseen löytyi hyvä paikka.

muilusenpuro9

muilusenpuro8

muilusenpuro4

muilusenpuro2

Aiemmin puro on virrannut osin jopa putoksena, mutta virtaama on vaimennut alueella tehtyjen metsätöiden vuoksi. Kuuden tähden reitistöön kuuluva patikointireitti kaipaa kovasti reittimerkintöjen uusimista ja siltarakenteiden korjausta.

muilusenpuro12

muilusenpuro1

muilusenpuro14

Lehtimäkeläisen osaavan oppaan Olli Raivion johdolla voi nauttia hienoista reiteistä pitkin nevamaisemia ja upeita hiekkaharjuja. Samalla kuulet mukavia tarinoita ja historiatietoja alueesta. Yllä olevassa kuvassa ihaillaan Heininevaa ja alla olevassa kuvassa kavutaan Multivaaraa ylöspäin.

muilusenpuro15

muilusenpuro17

muilusenpuro16

Laavulle voi kävellä Lehtimäen Valkealammelta Kuuden tähden reitistöä pitkin. Matkaa kertyy noin 5 km. Reitti ei ole kovin hyvin merkitty tällä hetkellä ja toivottavaa onkin, että siihen tulisi parannusta lähiaikoina. Mikäli toivot opastusta lähialueen reiteille, kannattaa olla yhteydessä Lehtimäen Jyskeen porukkaan, sieltä löytyy henkilöitä, joilla on reitit hallussa. Seuralta löytyy sekä netti- että Facebook -sivut.

Lehtimäen Jyskeen yhteystiedot

Lähelle laavua pääsee myös autolla, ajo-ohje: Käänny tieltä 697 Kuortaneen suunnasta ajettaessa (Mäyryn risteyksestä n. 17 km) vasemmalle Heinineva kyltin kohdasta, josta alkaa pieni hiekkatie. Tätä tietä  pitkin n. 2,7km ja käännytään vasemmalle, ja vielä pienempää tietä noin 300 metriä. Tässä kohtaa näkyy kyltti polulle jota pitkin pääsee näppärästi laavulle.

Koordinaatit kohteelle: 62.793373, 23.788797

Kartta pieni

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi

A STROLL AROUND NORDIC FLORA AND FAUNA: ÄHTÄRI ZOO

Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.

Bull

First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller

Lake

In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?

Wolves

This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.

Bear

Moose

There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.

Grill

Cafe

However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.

Farmhouse

The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.

Lutti

Lutti inside

Animal shed

Rooster

I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.

Cows

I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.