Aihearkisto: Elämysreitit

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

 

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi

A STROLL AROUND NORDIC FLORA AND FAUNA: ÄHTÄRI ZOO

Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.

Bull

First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller

Lake

In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?

Wolves

This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.

Bear

Moose

There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.

Grill

Cafe

However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.

Farmhouse

The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.

Lutti

Lutti inside

Animal shed

Rooster

I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.

Cows

I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.

Konnon kota

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

kota lähelt

kota sisältä

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.

kirja

Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.

huussi

Kodan läheisyydessä on myös huussi.

luontokuva

viitta

Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Kuninkaanpuiston patikkareitti

Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä ”Konungsåby” eli ”Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.

cof

cof

cof

Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.

cof

sdr

4.jpg

Alkureitti

sdr

Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.

Pitkospuilla kävelyä

Patikointia reitillä

Suo pitkospuut

Karpalo

dav

Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.

hdr

hdr

Laavu sisältä

Puulato

Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.

dav

Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankaisen parkkialue vasemmalla puolella tietä.

Kuninkaanpuiston reitin kartta.

Kierinniemen luontopolku

Kierinniemen  luontopolku sijaitsee Ähtärin matkailualueella, kauniilla paikalla järven ympäröimällä niemellä.  Noin kolmen kilometrin pituisella polulla on runsaasti mielenkiintoista nähtävää; esimerkiksi 1900-luvun alusta peräisin olevat juoksuhaudat ja sekä runsaasti luontotauluja, jotka antavat paljon mielenkiintoista metsään liittyvää tietoutta kulkijoille.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Polulle on helppo löytää hyvien opasteiden ansiosta Ähtärin matkailualueelta.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Reitin kulkusuunta on vastapäivään. Koko metsäinen reitti kulkee Hankaveden ympäröimällä Kierinniemellä ja polku kohoaa korkeimmillaan parisenkymmentä metriä  järvenpinnan yläpuolelle. Polku pistäytyy upeissa järvenrantamaisemissa useaan otteeseen.  Polku on paikoin hyvin kapeaa ja joissakin kohdissa kasvillisuus levittyy polun päälle,  joten reitille kannattaa valita pitkähihaiset ja –lahkeiset vaatteet.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

 Polku on hyvin merkitty luontopolku/metsäpolku –kylteillä.   Kosteilla paikoilla on pitkospuut ja sään salliessa polulle voi hyvin lähteä lenkkareissa.  Maastonmuodot ovat jossain määrin vaihtelevat ja polulle on kaatunut muutamia puita, joten reitti tarjoaa myös hieman haastetta kulkijoille. Reitiltä löytyy yksi jyrkempi nousu.

SONY DSC

SONY DSC

Hallitsevana puulajina alueella ovat männyt ja kuuset, aluskasvillisuudessa korostuvat sammaleet,  mustikat ja puolukat. Marjakaudella reitillä olisikin ollut paljon poimittavaa.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Polulla on paljon mielenkiintoista nähtävää läpi matkan.  Matkan varrella olevat taulut tutustuttavat alueen entiseen ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kierinniemellä on nähtävissä esimerkiksi syksyllä 2001  tapahtuneet  myrskytuhot, sillä osa tuulenkaadoista on luontosyistä jätetty  paikoilleen.

 

SONY DSC

SONY DSC

Polun varrelta löytyy myös tervahautoja sekä venäläisten 1900-luvun alussa teettämät, nyt jo sammaloituneet ja maatumisvaiheessa olevat  juoksuhaudat, joita ei ole koskaan käytetty.  Reitin varrella ei ole asutusta. Aikaa polun kiertämiseen kuluu tunnista kahteen.

Parkkipaikka:

Ähtäri Zoo Camping

Karhunkierros 229

63700 Ähtäri

Koordinaatit: N62 32.415 E24 10.372

Lähtöpiste polulle sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä parkkipaikasta, leirintäalueen rannanpuoleisessa  pohjoisnurkassa.

Matkailukeskuksen hiihtolatu

Ähtärin Matkailukeskuksesta löytyy viiden kilometrin valaistu perinteisen ja luistelutyylin hiihtoladut. Hiihtoreitin varrella Moksunniemen kärjessä sijaitsee laavu, jossa voit viettää ansaitun taon ja nauttia talvisen luonnon rauhasta. Latupohjat on myös pinnoitettu vuonna 2015. Latu palvelee niin matkailijoita kun paikallisia liikunnan ystäviä. Ladut ovat parhaimmillaan joulu-maaliskuussa riippuen toki lumitilanteesta. Latuja huolletaan säännöllisesti ja valaistuksen ansiosta hiihtäminen iltaisinkin on varsin miellyttävää.

2015-2016 377

matkhiihto2

matkhiihto3

matkhiihto4

matkhiihto5

Osoite: Karhunkierros 150
63700 Ähtäri.