Category Archives: Elämysreitit

Kuhjonnevan laavu

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

dav

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

cof

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä on hiekkainen parkkipaikka-alue, joka kuuluu Kuorasjärven Pohjoispään Kesämökki Seuralle. Parkkipaikalla on viitta, Kuhjonneva laavu 1,1km.

cof

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat pitkospuut ovat osin heikkokuntoiset. Välillä ne ovat kuitenkin tarpeettomia, sillä maasto oli tänä keväänä aikaisin kuivaa.

rhdr

cof

cof

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava.

dav

dav

rhdr

rhdr

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta.

rhdr

Laavulla on hyvä tulisija ja sieltä löytyi myös jonkin verran kuivaa puuta. Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

cof

rhdr

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

rhdr

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin osittain huonot pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Konnon kota

Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.

kota lähelt

kota sisältä

Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.

kirja

Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.

huussi

Kodan läheisyydessä on myös huussi.

luontokuva

viitta

Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.

Ähtäri Zoo – Experienced & written by Giovanna Tanzi

A STROLL AROUND NORDIC FLORA AND FAUNA: ÄHTÄRI ZOO

Everybody has seen at least once in a lifetime the movie “Into the wild”: the willingness to live in harmony with nature, according to its rules, forgetting about being a human and trying to be more an animal, in a positive way. That movie has fascinated several people, but despite this, nobody will have the strength to imitate the challenge.

And yet, nowadays there are a lot of places which could bring us into the wild. One example is Ahtäri zoo. I’d rather call it the house of the animals in the middle of the forest, because it’s not just a zoo. The place, indeed, combines different interests and attracts many visitors for different reasons.

Bull

First of all there is a track in the forest of about 4 kilometers, simply to admire the landscape and the woods. Is it not true foreigners come here to experience Finnish nature? It’s so different from the one we have in continental Europe, so mighty but at the same time so welcoming. If you are worried about something, everything will be cleared out by this peace and quiet, and immense beauty. It’s difficult to explain, but your soul, witness of the view’s vastness, feels the usefulness of being troubled for any longer.

Forest and lake smaller

Lake

In the middle of this stroll, your footprints encounter the ones of the animals. They are not there without a reason. Mainly you can find animals typical of this area, meaning that the zoo has a focus. Except from some special guests we are going to talk later, animals living in Northern Europe and in Finland are the majority of them. You can also know better the relationship between Finns and animals, thanks to information present about each species. Did you know Finns used to exchange foxes’ fur as money or to pay taxes? Or that the bear is the national animal of Finland? In the past, it was even believed to be a sacred animal, so nobody could pronounce its name. Additionally, who could think that in the past Finns lived with wolves, which helped them hunting?

Wolves

This is what you can learn about Finnish history and animals, without reading it on a book, without listening to somebody, just having a stroll in a bio-park, because that’s what it seemed to me, a natural park of marvels.

Bear

Moose

There are a lot of animals, but I didn’t put their pictures on purpose: the reindeer, the bison, the Eurasian lynx (the only feline in Finland, which risks extinction) are worth seeing; your curiosity should not be satisfied by pictures. By the way, in my opinion, the most beautiful animal is the snow leopard. I didn’t take a picture of it because the lens would have destroyed the brightness it released. This made me really thoughtful, indeed. The snow leopard risks extinction because of climate change, like many other animals which are in its same situation, some of them for the overheating, some for the pollution caused by men. Maybe this zoo is the right place to make you understand how much we can contribute in saving our planet and our beautiful animals by changing our behaviors.

However, the core of Ahtäri zoo in this period is two special guests coming from a land very far away from Finland. Go and meet them, they are so lovely. Actually, when I had the opportunity to meet them, they were a little tired for the journey, but I’m sure you’ll have the chance to make a better acquaintance.

Panda 1

Panda 4

Despite being into the wild, this place reminds you of Finland, the real one, the one a visitor and a foreigner wants desperately to see when it comes here. Well, he/she can’t be absolutely disappointed by this place. From the grill to cook makkaras in front of the elk fence (for people who don’t know what makkaras are, I leave them with the doubt. Let’s say there’s nothing more typical in Finland than eating makkaras in the forest), to ice-cream kioski on a river lake. You should discover the rest by yourself; try to find Finnish typical characteristics in every place, also in this magic Ahtäri zoo.

Grill

Cafe

However, the place I found really revealing, more than the others, is the farm. Maybe because I’m attracted by old things belonging to the past, maybe because I love to visit what is typical of places, maybe because before I’ve never seen in zoos common animals, I mean animals we are used to. Why distinguish between animals? Cows, sheep and horses deserve the same credit of other animals; maybe more, because it’s thank to them we can have milk, cheese, etc. All of them are in a farm, a common farm you can find in Finnish countryside, but this doesn’t make it less special.

Farmhouse

The smell, the wood troughs and a reconstruction of an old farmer’s house are just some of the places you can visit. There were even women dressed up in an ancient way who took care of the animals! The simplicity of everyday life exposed there is a symbol of what tourism here means: get into contact with real way of living, with daily work, with nature and animals.

Lutti

Lutti inside

Animal shed

Rooster

I would like to finish with this beautiful image, three cows eating from the same spot.

Cows

I will never stop saying Finland is a country a person has to discover, because we don’t know enough of it, except from the fact there is snow and Finns eat potatoes. For this reason, I advise you to come and visit these places in the countryside, where you can see nature and villages.

You’ll surely fall in love with this country, as I did, and you’ll never regret being lost in the forest in the first place.

Blogtext is written by Giovanna Tanzi from Italy, who is working for Leader Kuudestaan, Youth Power project during summer 2018.

Kuninkaanpuiston patikkareitti

Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä “Konungsåby” eli “Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.

cof

cof

cof

Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.

cof

sdr

4.jpg

Alkureitti

sdr

Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.

Pitkospuilla kävelyä

Patikointia reitillä

Suo pitkospuut

Karpalo

dav

Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.

hdr

hdr

Laavu sisältä

Puulato

Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.

dav

Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankaisen parkkialue vasemmalla puolella tietä.

Kuninkaanpuiston reitin kartta.

Kierinniemen luontopolku

Kierinniemen  luontopolku sijaitsee Ähtärin matkailualueella, kauniilla paikalla järven ympäröimällä niemellä.  Noin kolmen kilometrin pituisella polulla on runsaasti mielenkiintoista nähtävää; esimerkiksi 1900-luvun alusta peräisin olevat juoksuhaudat ja sekä runsaasti luontotauluja, jotka antavat paljon mielenkiintoista metsään liittyvää tietoutta kulkijoille.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Polulle on helppo löytää hyvien opasteiden ansiosta Ähtärin matkailualueelta.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Reitin kulkusuunta on vastapäivään. Koko metsäinen reitti kulkee Hankaveden ympäröimällä Kierinniemellä ja polku kohoaa korkeimmillaan parisenkymmentä metriä  järvenpinnan yläpuolelle. Polku pistäytyy upeissa järvenrantamaisemissa useaan otteeseen.  Polku on paikoin hyvin kapeaa ja joissakin kohdissa kasvillisuus levittyy polun päälle,  joten reitille kannattaa valita pitkähihaiset ja –lahkeiset vaatteet.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

 Polku on hyvin merkitty luontopolku/metsäpolku –kylteillä.   Kosteilla paikoilla on pitkospuut ja sään salliessa polulle voi hyvin lähteä lenkkareissa.  Maastonmuodot ovat jossain määrin vaihtelevat ja polulle on kaatunut muutamia puita, joten reitti tarjoaa myös hieman haastetta kulkijoille. Reitiltä löytyy yksi jyrkempi nousu.

SONY DSC

SONY DSC

Hallitsevana puulajina alueella ovat männyt ja kuuset, aluskasvillisuudessa korostuvat sammaleet,  mustikat ja puolukat. Marjakaudella reitillä olisikin ollut paljon poimittavaa.

SONY DSC

SONY DSC

SONY DSC

Polulla on paljon mielenkiintoista nähtävää läpi matkan.  Matkan varrella olevat taulut tutustuttavat alueen entiseen ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kierinniemellä on nähtävissä esimerkiksi syksyllä 2001  tapahtuneet  myrskytuhot, sillä osa tuulenkaadoista on luontosyistä jätetty  paikoilleen.

 

SONY DSC

SONY DSC

Polun varrelta löytyy myös tervahautoja sekä venäläisten 1900-luvun alussa teettämät, nyt jo sammaloituneet ja maatumisvaiheessa olevat  juoksuhaudat, joita ei ole koskaan käytetty.  Reitin varrella ei ole asutusta. Aikaa polun kiertämiseen kuluu tunnista kahteen.

Parkkipaikka:

Ähtäri Zoo Camping

Karhunkierros 229

63700 Ähtäri

Koordinaatit: N62 32.415 E24 10.372

Lähtöpiste polulle sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä parkkipaikasta, leirintäalueen rannanpuoleisessa  pohjoisnurkassa.

Matkailukeskuksen hiihtolatu

Ähtärin Matkailukeskuksesta löytyy viiden kilometrin valaistu perinteisen ja luistelutyylin hiihtoladut. Hiihtoreitin varrella Moksunniemen kärjessä sijaitsee laavu, jossa voit viettää ansaitun taon ja nauttia talvisen luonnon rauhasta. Latupohjat on myös pinnoitettu vuonna 2015. Latu palvelee niin matkailijoita kun paikallisia liikunnan ystäviä. Ladut ovat parhaimmillaan joulu-maaliskuussa riippuen toki lumitilanteesta. Latuja huolletaan säännöllisesti ja valaistuksen ansiosta hiihtäminen iltaisinkin on varsin miellyttävää.

2015-2016 377

matkhiihto2

matkhiihto3

matkhiihto4

matkhiihto5

Osoite: Karhunkierros 150
63700 Ähtäri.

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

kivirykelmä

ristiraunio

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Teksti

Taulu

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.

viitta

kivi

Lisää Tohnin alueen tarinoita löytyy Töysä-Seuran tai Tohnin kyläseuran nettivisuilta.

Osoite: Tohninmäentie 490, 63600 Töysä

Kirkkojärven retkiluistinrata

Alavuden Kirkkojärvellä voi harrastaa retkiluistelua sään salliessa. Rataa pyritään pitämään auki ensin talkoovoimin ja kun jää on tarpeeksi vahvistunut, myös kaupungin raskaamman kaluston voimin. Retkiluistinradan mitta on tämän artikkelin julkaisupäivän aikaan n. 2,8 kilometriä pitkä.

rata

hiihto

Blogi luistin 20141226_115044

Jään pinnan kunto on vaihteleva, sillä luonnon jäät harvoin ovat tasalaatuisia koko järven alalta. Retkiluistimilla luistelu on kuitenkin helpompaa kuin vaikka hokkareilla, sillä pitkä terä auttaa epätasaisella jäällä liukumista. Luistimissa on suksiside, johon voi kiinnittää tavallisen luistelumonon. Avuksi ovat myös teräväkärkiset luistelusauvat. Kypärä kannattaa myös muistaa!

Blogi luistelija 20141226_120105

Blogi luistelija 2 20141226_120133

maisema

näkötorni

Tusan rannassa on mukava näkötorni ja laavu. Näkötornissa voi käydä sisällä lämmittelemässä ja ulkona sen takana voi paistaa makkaraa nuotiolla. Huusi ja puuvaja löytyvät lähempää parkkipaikkoja.

1

Blogi pöytä 20141226_115332

huhtalava

Retkiluistinradan vierellä menee yleensä myös hiihtolatu ja kävelyreitti.

Blogi taidetta 20141226_115945

Järven jäälle ja radalle on lyhyt mennä joko Tusan uimarannan kautta, jossa on parkkialue autoille tai keskustasta Huhtapuiston kautta. Yllä kuvassa luonnon taidetta ja alla pari aikaisempaa kuvaa kun jääpeitettä vasta kovasti odoteltiin.

Patsas

Järvinäkymä syksyllä

Tusan uimarannan osoite:  Ilkankuja, 63300 Alavus

Rantapuiston osoite:  Huhtamäentie, 63300 Alavus

Ohrakoski

Ohrakoski on yksi Niemisjoen kolmesta koskesta. Kanootilla Niemisjoen laskeminen on pientä jännitystä tarjoava elämys. Orhakosken kohdalla, joen partaalla sijaitsee myös viihtyisä laavu, jossa melojat ja kalastajat pitävät taukoa. Lapsiperheet ja patikoijat tekevät eväsretkiä Ohrakosken laavulle. Niemisjoki on suosittu perhokalastajien keskuudessa ympäri vuoden.

ohrakoski 2

Lähdössä melomaan Niemisjokea (2)

Niemisjärvellä ennen jokiosuutta

Niemisjärvellä ennen melontaa

Niemisjoki on reilut seitsemän kilometriä pitkä Kokemäenjoen latva-alueisiin ja Ähtärinreitin vesistöön kuuluva joki. Niemijoki lähtee Niemisvedestä ja laskee Moksujärveen, lähelle Moksunniemen loma-asuntoaluetta ja sen ympärille sijoittuvia matkailukohteita: Ähtärin Eläinpuisto, golfkentät, leirintäalue, hotelli sekä mökkimajoituskohteita.

nuutinkoski 1

nuutinkoski 2

nuutinkoski 3

nuutinkoski 4

Niemisjokea on kunnostettu tarkoituksena korostaa vesistön luonnontilaisuutta ja lisätä kalojen kutupaikkoja. Tavoitteena on tasoittaa veden määrän vaihtelua joessa, parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia (kalastus, melonta, retkeily jne.) ja säilyttää joessa esiintyvä rapukanta. Niemisjoella on harjoitettu uittoa, joka on vaikuttanut voimakkaasti joen tilaan. Tästä syystä muutokset koskissa ovat olleet merkittäviä. Uittoperkaukset näkyvät kaikissa neljässä koskessa, Reijonkoski, Vääräkoski, Ohrakoski ja Nuutinkoski.

Reijonkoskessa on aikoinaan toiminut myös mylly. Joen uomasta on poistettu suurimpia kiviä rannalle, mikä on voimistanut pääuoman virtausta. Vesi on huuhtonut ja kaventanut yhdessä uiton kanssa mm. taimenen lisääntymiselle tärkeän soran suvantoalueen. Myös kalojen ns. asentopaikat ovat hävinneet perkausten myötä.

ohrakosken laavu 2

ohrakosken laavu 1

ohra 3

ohra 9

ohra 10

ohra 15

Ajo-ohjeet: Ähtärin suunnasta ajettaessa kohdasta Niemisvedentie 142 käännytään oikealle ja ajetaan tien päähän, josta opastus patikkapolkua ja pitkospuita pitkin Niemijoelle ja Ohrakosken laavulle.

Tasokoordinaatit: 62.554071, 24.215588

 

 

Kirkkovuoren ulkoilureitti

Alavuden Kirkkovuoren ulkoilureitillä on valaistua reittiä yli kymmenen kilometrin matkalta, jos lasketaan mukaan yhdyslatu Tuurinkosken laavulle saakka. Reitin varrella sijaitsee Rastilaavu ja Leijonakota, joissa voi piipahtaa levähtämässä ja eväitä syömässä.

Blogiin Rastilaavu

Blogiin puuklapit

Blogiin jumppateline

Reitille pääsee monelta eri parkkipaikalta, suosituimmat ovat Alavudentien ja Lampimäentien risteyksessä oleva parkkipaikka ja Kellokorven parkkipaikka kun ajetaan Alavuden keskustasta “vanhaa tietä” kohti Tuuria. Kiivaimpaan hiihtoaikaan parkkialueet saattavat olla jopa täynnä autoja!

Blogiin parkkis

Reitin kosteimmalle kohdalle on onneksi laitettu pitkospuut, näitä on Tessunkin mukava astella.

Blogiin pitkospuut

Blogiin kärpässieni

Reitin varrella voi bongata paitsi lintuja, myös hauskannäköisiä linnunpönttöjä, tässä yksi malli.

Blogiin linnunpönttö

Reitin jyrkin nousu kiipeää Haaravuorelle.

Blogiin haaravuori

Blogiin haaravuori kyltti

Korkiavuoren paikkeilla voi ihailla Lapin maisemia…

Blogiin Lapin maisema

Vähän myöhemmin löytyy satumetsää…

Blogiin satumetsä

Korkiavuoren päältä voi jatkaa matkaansa periaatteessa Ähtärin Peränteelle saakka, jonne latu on ollut auki hyvänä lumivuonna. Tuurinkosken laavulle saakka on valaistu reitti. Reitin varrelta, noin kilometrin päässä tästä risteyskohdasta, lähtee oikealle perinteisen hiihtoreitti Varolan majalle. Hiihtoreittien auki pitäminen vaatii tietysti hyvän lumitilanteen.

Blogiin kyltti Korkiavuorelta

Talkoovoimin rakennettu Leijonakota sijaitsee noin 300 metrin päässä edellä olevasta risteyskohdasta. Makkaranpaisto onnistuu sekä kodan sisällä että betonirenkaassa kodan ja puuvaraston välissä.

Blogiin Leijonakota

Blogiin kota sisältä

Blogiin nuotiopaikka

Reitin varrelta löytyy latukarttoja ja opastetauluja. Alla olevasta linkistä löytyy myös netissä oleva latukartta etäisyyksineen. Maasto on mukavan vaihtelevaa ja varsinkin Leijonakodalta Alavutta kohti laskeva mäki on liukkailla keleillä haastava. Reitin varrella on myös geokätköpiste, tarkemmat vinkit löytyvät esim. http://www.geocache.fi -sivustolta.

Blogiin latukartta

http://www.latukartta.fi/reitit.html

Kellokorven parkkialueen sijainti: Kellokorventie 20, Alavus

Tasokoordinaatit Leijonakodalle: 62.588840,23.695450