Kaikki kirjoittajan Kuudestaan artikkelit

Okskota

Okslammen rannalla Alavudella oleva Okskodan vanha kota ja laavu ovat saaneet kuluneen kesän 2014 aikana kaverikseen uuden uutukaisen kodan. Alavuden Tervajalat ovat sen talkoovoimin pystyttäneet kaupungin vuokraamalle tontille.

Blogiin Okskodan laavu 3

Okskota on helposti saavutettavissa jalan, pyörällä, autolla tai muilla kulkuneuvoilla kääntymällä kantatie 66:lta Fasadin kohdalta Okslammentielle. Tietä kuljetaan n. 3,8km, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Okskota kyltin kohdalta. Tätä jatketaan parkkipaikalle saakka noin 600 metriä. Parkkikselle mahtuu muutama auto ja siitä on jalan jatkettava kodalle  vain noin 50 metrin matka.

Blogiin Tienviitta Okskodalle

Blogiin Uusi retki Okskodalle elokuussa

Paikka on sijaintinsa ja monipuolisuutensa vuoksi suosittu lähiretkeilykohde. Paikalta löytyy vanha kota, uusi kota, laavu, tulentekopaikka, puulato, huussi ja lammelle johtava pieni laituri.

Blogiin Uusi kota versio

kodan sisältä

kota

Blogiin Okskodan laavu

Blogiin Laavu ilta-auringossa

Blogiin Okslampi3

Blogiin Puulato

Blogiin Näkymä lammen suunnalta

Blogiin Laituri

Blogiin Lumme alkanu uuden kukinnan

Blogiin Sieni

Kodalle on mahdollista kulkea Kuuden Tähden patikkareittiä pitkin kävellen tai maastopyörällä. Aiemmin ränsistyneessä kunnossa oleva reitti on nyt hyvin näkyvissä lisääntyneen maastopyöräilyn ansiosta. Hyvän lumitalven salliessa Okslammen kautta ja kodan ohi kulkee myös perinteisen hiihtoreitti, jonka kautta on päässyt hiihtäen aina Kontiaisille saakka.

Tasokoordinaatit: 62.563409, 23.532565

Särkänlahden lintutorni

Vääräkosken kylässä Perännejärven pohjoispuolella sijaitsee Särkänlahden lintutorni. Lahden matala vesisyvyys ja rehevä rantakasvillisuus tekevät siitä suositun lintujen pesimäalueen.

särki 35

särki 33

Syksy 2014 050

Syksy 2014 053

Syksy 2014 075

Syksy 2014 057

Särkänlahden lintutornista voivat halukkaat hyvin tarkkailla ja seurailla alueen runsasta linnustoa. Suomenselän Lintutieteellisen yhdistyksen jäsenet käyttävät tornia lintujen havainnointiin.

Lintutornin viihtyisyyttä ja käyttömukavuutta parantavat hyvän kokoinen parkkipaikka, nuotiopaikka ja ulkokäymälä. Torni on kaksikerroksinen siten, että alimmalle tasolle on mahdollista päästä vaikkapa pyörätuolilla pitkospuita pitkin.

Syksy 2014 073

Syksy 2014 072

Syksy 2014 063

särki 22

Syksy 2014 070

Syksy 2014 069

Syksy 2014 064

Syksy 2014 060

Syksy 2014 062

särki 12

Sijainti: Ähtäristä päin lähdetään Virroille ja n. 2 km päästä on viitta: Vääräkoski 1 vasemmalle. Tätä reittiä jatketaan n. 1,5 km, ja sitten on viitta vasemmalle: Särkänlahden Lintutorni. Virtain suunnasta on viitta Vääräkoski 2 oikealle ja sitä n. 1,9 km ja sitten edellä mainittu viitta oikealle. Lintutornille kääntyy tie kohdasta Vääräkoskentie 157.

Tasokoordinaatit: 62.521507 24.032653

Moksunniemen laavut ja uimaranta

Moksunniemen alue liittyy kiinteästi Ähtärin historiaan. Kivikautisen asumisen merkkejä on löydetty Kierinniemestä ja alueen kärjessä olevassa Lapinniemessä sijaitseen Papinkivi, jonka Museovirasto on määritellyt muinaiseksi kultti- ja tarinapaikaksi. Moksunniemen järvimaisemat houkuttelevat nauttimaan luonnonihmeistä ja vuodenaikojen vaihtumisesta.

moksu 1

moksu 2

moksu 5

Moksunniemen kaakkoisosassa sijaitsee kaikille vapaasti käyttöön tarkoitettu laavu, laavu soveltuu myös liikuntaesteisille.

Laavu sijoittuu viihtyisästi järven rannalle ja houkuttelee talvisin hiihtäjiä ja muina aikoina patikoijia. Laavulle pääse patikoimalla Ähtärin Eläinpuiston parkkipaikalta merkittyä reittiä pitkin. Laavulla on hyvät puuvarastot ja tulipesä on juuri vaihdettu. Makkarat paistuvat ja nokipannukahvit keittyvät joutuisasti joko avonuotiolla laavun edustalla, tai kodan tulipesässä.

moksu 6

moksu 12

moksu 7

moksu 10

moksu 16

Laavun yhteydessä olevasta opastaulussa kerrotaan alueen historiaa kivikaudelta nykypäivään.

moksu 17

moksu 18

moksu 20

moksu 22

moksu 25

Laavun osoite: Moksunsalontie 30, Ähtäri
Tasokoordinaatit:  62.520246 24.208559

Moksun alueelle on valmistunut jokin aika sitten toinenkin laavu (Moksunsalontie 2). Alueelta puuttuu vielä polttopuut, mutta muutoin laavu vaikuttaa viihtyisältä. Laavun läheisyydessä sijaitsee yleinen uimaranta, venesatama ja leikkipaikka. Lähellä sijaitseva Pilkkasaari on kesäisin lokkien suosima pesimäpaikka.

2015-2016 394

2015-2016 396

moksu uusi 10

moksu uusi 4

moksu uusi 6

moksu uusi 7

moksu uusi 1

moksu uusi 2

moksu uusi 12

Laavun osoite: Moksunsalontie 2, Ähtäri
Tasokoordinaatit: 62.526130 24.197092

Moksunniemen alueelle on keskittynyt erittäin paljon matkailuun ja vapaa-aikaan liittyvää toimintaa. Hotelli Mesikämmen, Moksun loma-asuntoalue, Ähtärin Eläinpuisto ja leirintäalue sijaitsevat kaikki lähellä toisiaan. Luoteisosassa on luonnonkaunis Kierinniemen alue luontopolkuineen ja opetusmetsineen.

Isokallion autiotupa ja laavu

Isokallion autiotupa ja laavu sijaitsevat Töysässä Iivarin liikuntakeskuksesta Tohnin suuntaan kulkevan hiihto- ja patikointireitin varrella.  Töysän Talsijat ovat talkootyönä ahkeroineet vuokramaalle autiotuvan, laavun, puuliiterin ja vessan, jotka ovatkin verrattain hyväkuntoisia.

Mikäli haluaa patikoinnin sijasta mennä autolla tai pyörällä mahdollisimman lähelle Isokalliolla sijaitsevaa autiotupaa, voi ajaa Lintukalliontietä Töysän suunnasta 1,7km, kääntyä oikealle Isokallion metsätielle, sitä noin 1,9km ja saavut pienelle parkkipaikalle, josta johtaa polku metsän poikki noin 300 metrin päähän kohteeseen.

Blogiin Reitti autiotuvalle alkaa (1)

Blogiin Saavumme perille

Blogiin Kartta kohteessa pienempi versio

Autiotuvalla voi yöpyä, sillä tuvasta löytyy muutamalle hengelle nukkumapaikat. Koska autiotupa ja laavu sijaitsevat hiihtoreitin varrella, on siellä myös mahdollista piipahtaa keittelemässä kahvit tai paistaa makkarat nuotiolla.

Blogiin Isokallion tupa rajattu

Blogiin Isokallion laavu3

Blogiin Isokallion autiotupa ja laavu

Blogiin ja vielä näkymä

Isokallion laelta näkee pitkälle Housunjärvelle saakka.

Blogiin Puulato ja hyyskä koko kuva

Puuliiteri ja vessa on sijoitettu laavusta oikealle jatkuvan polun varrelle vähän piiloon. Samalta reitiltä lähimaastosta löytyi myös luonnonantimia – kantarelleja ja puolukoita.

Blogiin Puulato2

Blogiin Kartalle parempaa käyttöä

Kuuden tähden reitistön karttaa voi hyödyntää monin eri tavoin.

Blogiin Puolukka alkaa kypsyä

Tasokoordinaatit: N 69,52013  E 33,4996

 

Arpaisten reitti

Arpaisten reitti on osa laajaa reitistökokonaisuutta. Soinin ja Ähtärin rajamailla sijaitseva alue vie retkeilijän keskelle kaunista luontoa. Reitin kohokohtia ovat lintujen pesäpaikakseen valloittama Matosuo, Löytöperän korkealle nouseva kulttuurimaisema ja Arpaisten harjualue. Reitillä on muitakin hienoja yksityiskohtia, pikkujärviä ja jokia. Matosuo on aapasuo, jossa pesii runsaasti lintuja. Suon ylittävät pitkospuut. Saman reitin varrelle osuva Löytöperän mäki on Etelä-Pohjanmaan korkeimpia paikkoja (236 m).

Arpainen 032

Arpainen 033

Arpainen 035

Arpainen 038

Arpainen on retkeilijöiden ja vaeltajien suosima kohde. Arpaisten kämppä ja sauna sijaitsevat Ähtärin ja Soinin rajalla ja ovat kaikkien vapaasti käytettävissä. Kumpuilevat maastot purot ja järvet mahdollistavat retkeilijöille monenmoiset puuhat. Patikkareitit lumettomaan aikaan mahdollistavat kymmenien kilometrien patikoinnin vaihtelevissa maastoissa. Talvella hiihtoharrastajille valmistetaan kymmenien kilometrien ladut ja hiihtoretket.

Arpaisten reitillä on mittaa 27 km Soinin keskustan lähtöpisteeltä Ähtärin puolella sijaitsevalle Arpaisten kämpälle. Hyviä lähtöpaikkoja reitille ovat Soinin keskustan lähellä sijaitseva Lauttosen virkistysalue (uimaranta) ja Kaihijärvi Vehuun vievän tien 7140 varressa. Etelämpää reitille pääsee helpoiten Löytöperästä tai Arpaisten kämpältä, jonne viitoitus Vehun ja Rämälän väliseltä tieltä.

Soinista Arpaisten pohjoiselle pysäköintialueelle (Haasia-ahontie 400) on matkaa 24 km. Soinista tultaessa osoitteesta Multiantie 2030 käänny oikealle Ulpassuon tielle, aja 4 km ja olet pohjoisella P-paikalla. Voit myös tulla Löytömäentien kautta samalle pysäköintialueelle, josta Arpaiskämpälle on matkaa 3,4 km.

Ähtäristä teiden 18 ja 68 risteyksestä Myllymäen kautta Arpaisille on matkaa 32 km. Aja Myllymäeltä Saarijärventietä 1,1 km, käänny vasempaan Rämäläntielle, aja 15 km (Rämäläntie 1500), käänny vasemmalle Arpaisten tielle, aja 500 m ja käänny oikealle, aja 4,9 km ja käänny vasemmalle, aja 1 km ja olet perillä Arpaisten itäisellä pysäköintialueella, josta Arpaiskämpälle on matkaa 600 m. Pysäköintialueen GPS-koordinaatit: N62 41.668 E24 23.019

Arpainen 030

Arpainen 022

Arpainen 015

Arpainen 007

Arpainen 017

Arpainen 002

Arpainen 042

Alueen karttoja on uusittu ja niitä on toimitettu Arpaisten kämpälle ja P-paikoille. Patikkareitit on merkitty maalipäisillä tolpilla. Saarilammin harjulta Arpaisten kämpältä tolpat omvat punapäisiä. Samoin kämpän pohjoispuolen 3,5 km ”Kalevin kiekka” on punapäisillä tolpilla merkitty. Arpainen-järvelle menevä 400 metrin reitti on merkitty sinipäisillä tolpilla.

Arpainen 043

Arpainen 045

Arpainen 050

Arpainen 052

Arpainen 056

Reitin varrella on viisi taukopaikkaa: Kivikirkko, Kaihiharju, Läskilampi, Löytöjoki ja Saarilampi. Arpaisten autiokämpän lisäksi reitiltä löytyy Parviaisenkylässä Kaipaisen kämppä, joka on oikeastaan tulisijalla varustettu kota. Kämppien lisäksi reitin varrella on kaksi laavua ja kolme nuotiopaikkaa.

Arpaisten reittiin liityvät myös Hermanninpolku ja Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun/Ulvon suunnasta. Hermanninpolku lähtee Parviaisista yhtyen reitille Kaihiharjussa. Arpaisten kämpälle tulevat reitit Vehun koululta, Ulvolta ja Leppäkankaasta.

Arpainen_3525

Arpainen_3540

Arpainen_3542

Arpaisilla järjestetään joka vuosi Arpaisten hiihto ja Arpaisten patikka. Parhaimmillaan reitti on lumettomaan aikaan, jolloin helppokulkuisen matkan voi taittaa kevyin retkivarustein.

Alueen kartta löytyy esim. täältä

Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.

Arpaisten reitti

Raatikan hiekkaranta

Kesäisin nuorten ja lapsiperheiden suosiossa oleva Raatikkasaaren hiekkaranta tunnetaan nimellä ”Ähtärin Riviera”. Ranta ei ole virallinen uimaranta, mutta jo vuosikymmeniä ähtäriläiset ovat pakanneet eväskorinsa ja uimavarusteensa ja suunnanneet Ähtärin Myllymäellä sijaitsevalle hiekkarannalle.

Raatikka 032

Raatikka 026

Raatikka 024

Raatikkasaaressa riittää pitkää valkoista hiekkarantaa, josta on mukava pulahtaa uimaan Niemisveden aaltoihin. Ranta on lapsiystävällinen, järvelle saa kahlata melko pitkälle ennen kuin vesi syvenee.

Raatikka 023

Raatikka 030

Saareen on matkaa autolla Ähtäristä noin 20 km. Tie 18 kääntyy Myllymäellä Saarijärventielle, jolta reilun kilometrin jälkeen kääntyy tie vasempaan (Rämälä). Raatikantie kääntyy Rämäläntieltä vasempaan noin 5 km jälkeen.

Huomio! Rannalle ei saa leiriytyä yöksi.

Suokonmäen näkötorni

Suokonmäen 234 metriin kohoavat rinnepellot ja taloryhmät muodostavat valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurimaiseman. Huikeita näkymiä voi parhaiten ihailla nykyaikaista puuarkkitehtuuria edustavasta 30-metrisestä näkötornista, josta sanotaan näkyvän seitsemän kirkon tornit.

suokonmäen näkötorni 025

suokonmäen näkötorni 026

Näkötorni sijaitsee noin 3 km Lehtimäen keskustasta. Tien 68 varrella on nähtävyystienviitta, mutta siinä ei lue mistä nähtävyydestä on kysymys. Kun jatkaa tiukasti viitan suuntaan, tulee Näkötorni-viitta vastaan. Pohjoisesta päin lähestyttäessä näkötorni näkyy kauas 68-tielle.

suokonmäen näkötorni 028

suokonmäen näkötorni 027

suokonmäen näkötorni 011

suokonmäen näkötorni 012

suokonmäen näkötorni 016

suokonmäen näkötorni 022

suokonmäen näkötorni 019

Suokonmäellä on ollut Pohjanmaan vanhin asutus. Pysyvästi paikka on ollut asuttuna jo 1500-luvulta asti. Maisema on hyvin kulttuurivaikutteinen, vaikka luonto onkin tärkeä tekijä maisemakuvan muodostumisessa. Lehtimäen mäkiasutusalue on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi Valtioneuvoston päätöksellä vuonna 1995. Se poikkeaa omaleimaisuudellaan huomattavasti muista Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevista valtakunnallisesti merkittävistä maisema-alueista.

suokonmäen näkötorni 021

Korkeat mäet, lakialueen asutuksineen ja rinteillä sijaitsevine peltoineen ovat komea näkymä lähestyttäessä Lehtimäen taajamaa. Mäkimaiseman omaleimaisuus perustuu viljeltyjen rinnepeltojen, horisonttia hallitsevan perinteisen rakennuskannan ja alavien metsämaiden kontrastiin.

suokonmäen näkötorni 023

suokonmäen näkötorni 013

Suokonmäen näkötorni valmistui talkootyönä ja sieltä avautuu mahtavat näkymät, niin Järviseudulle kuin Ähtärinkin suuntaan. Kotiseututalo (pohjalaismallinen omakotitalo) on aivan näkötornin tuntumassa ja antaa kävijöille ja käyttäjille erinomaiset mahdollisuudet todelliseen kotiseuturetkeen ja eri tapahtumiin.

suokonmäen näkötorni 024

suokonmäen näkötorni 009

suokonmäen näkötorni 010

Osoite: Suokonmäentie 69, Alajärvi

Kalliolampi

Ähtärin Myllymäellä sijaitseva Kalliolammen rauhallinen uimaranta on etenkin kyläläisten suosiossa. Uimaranta on hiekkapohjainen ja alun loivan jälkeen jyrkästi syvenevä. Puhdas ja virkistävä vesi houkuttelee myös ohikulkijoita pulahtamaan Kalliolampeen.

Kalliolampi 037

Kalliolampi 038

Kalliolampi 034

Uimarannalla sijaitsee uimakopit, laituri ja huussi.

Osoite: Keuruuntie 45 , josta opastus uimarannalle
Tasokoordinaatit: 62.525481 24.294014

Lauttosen uimaranta

Soinin keskustan läheisyydessä sijaitseva Lauttosen uimaranta on viihtyisä vapaa-ajan viettopaikka. Rannalla on uimisen lisäksi mahdollisuus pelata vaikkapa rantalentopalloa ja lapsille on vesi- ja hiekkaleikkien lisäksi tarjolla perinteiset keinut.

Lauttonen 011

Rannan puustoa ja ympäristöä on siivottu ja raivattu. Läheinen pelto on muutettu luonnonniittyalueeksi. Rantaan on tehty kävelyreitti, jota voi hyvinkin kutsua Lauttosen rantabulevardiksi.

Lauttonen 014

Lauttonen 015

Lauttonen 016

Lauttonen 017

Rannalla on siistit uimakopit ja siirrettävä bajamaja. Soinin kunta ylläpitää uimarantaa ja rannalle on suunnitteilla myös avantouimareille saunarakennus.

Lauttonen 018

Lauttonen 019

Nurmikkoalueelle on rakennettu beach volley-kenttä.

Lauttonen 013

Osoite: Lauttotie 20, Soini

Motti-Milian kämppä

Motti-Milian kämppä sijaitsee Soinissa Mäkelänkylässä. Mäkelänkylän maa- ja kotitalousseura ry rakensi vuonna 2001 saunan ja takkahuoneen vanhan Motti-Milian kämpän pihapiiriin. Tavoitteena oli parantaa retkeilyreitin palvelutarjontaa ja rakentaa kyläläisille kokoontumispaikka.

Motti Milia 008

Motti Milia 009

Motti Milia 001

Motti Milia 013

Motti-Milia on soinilainen historiallinen persoona, jonka kerrotaan menestyneen erinomaisesti miestentöissä, mihin myös paikan nimikin viittaa.

Matkaa kämpälle kertyy Soinin keskustasta noin 6 km. Ähtärintie 348 kohdalta käännytään Rasinahontielle, ja matkan varrella on opastekyltit (Mottila) kämpälle.

Motti Milia 017

Motti Milia 016

Motti Milia 006

Motti Milia 011

Kunta tekee kämpälle joka vuosi ladun, jonka pituus on 18 km. Hiihtoreitti kiertää vaihtelevassa metsämaastossa Soinin keskustan eteläpuolella. Keskustasta hiihtolenkille pääsee helpoiten Museonmäeltä, Koulukeskuksesta ja Yhteistalolta. Kämpällä on hiihtosesongin parhaaseen aikaan kyläyhdistyksen ylläpitämä kahvila sunnuntaisin. Näyttävän Kivikirkko-siirtolohkareen vieressä on taukopaikan tarjoava kota.

Kesällä läheiset metsät ja marjamaat houkuttelevat vierailijoita eväsretkelle ja paistamaan nuotiopaikalla makkaraa.

Motti Milia kartta

Motti Milia 003

Tasokoordinaatit: 62.829773 24.211535