Aihearkisto: Kokoontumispaikka

Kuljunvuoren kota

Kuljunvuoren kodalle on verrattain lyhyt patikointi pysäköintialueelta, mutta reitti ei ole helppoa, vaan vaatii enimmäkseen jyrkkää kalliolle kipuamista. Kodassa tai sen ulkopuolella on mahdollista nauttia eväitä nuotion äärellä.

kuljunvuoren_kota5

kuljunvuoren_kota15

Kota on vuonna 2016 valmistunut Kuljunvuorelle Kuortaneen Ladun ahkerien talkoolaisten toimesta. Sisältä kota on hyvin viihtyisä ja erinomaisesti varusteltu.

kuljunvuoren_kota14

kuljunvuoren_kota12

kuljunvuoren_kota13

On hyvä muistuttaa välillä hyvistä käytöstavoista, näin turvataan kaikille mukavat olosuhteet retkillä jatkossakin.

Kota on aina lukittu, mutta oven vieressä on näppärä avainboksi ja boksin ovi avautuu koodilla, jonka saat soittamalla paperissa näkyvään jompaan kumpaan numeroon.

kuljunvuoren_kota8

kuljunvuoren_kota7

kuljunvuoren_kota6

kuljunvuoren_kota11

Kodan lähettyvillä on siisti huussi. Ympärillä kasvaa suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Maasto on verrattain palonarkaa. Kesäkuussa liikkeellä oli myös mukavasti perhosia ja muita pörriäisiä, hyttysiä ei ollenkaan.

kuljunvuoren_kota9

kuljunvuoren_kota10

Kuortaneen keskustasta ei ole kovin pitkä Kuljunvuoren kodalle.  Keskustieltä voi tulla Alvar Aallon tietä pitkin, joka muuttuu Kuljuntieksi, ja kun Kuljuntietä on tultu noin 1,5 kilometriä, oikealla näkyy ”esikäsittelylaitos” merkki. Käännytään sinne ja tätä tietä noin puoli kilometriä ja tullaan Esikäsittelylaitoksen parkkialueelle. Tähän voit jättää auton.

kuljunvuoren_kota16

kuljunvuoren_kota1

Parkkialueen vierestä lähtee nuoreen koivumetsään johtava noin 200 metrin pituinen polku. Polun alussa on ritiläsilta pienen ojan yli. Polku jyrkkenee oikealle kallion lakea kohti kaartaen, samalla metsä muttuu havupuuvoittoiseksi. Matkan varrelta löytyy pieni ”kota” kylttikin.

kuljunvuoren_kota2

kuljunvuoren_kota3

Lähin osoite on Kuljuntie 145, Kuortane, tästä kohtaa käännytään Esikäsittelylaitoksen parkkipaikalle, josta jalan kodalle.

Siikinniemen tanssilava rannalla

Siikinniemen viihtyisäksi remontoitu tanssilava sijaitsee upealla niemekkeellä Sapsalammen rannalla. Kesäiltoina lavalla järjestetään tansseja elävän musiikin tahtiin. Paikka on idyllinen keidas, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikkaa on myös mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksien järjestämistä varten.

siikinniemi_uusi1

Paikalla on jo pitkä historia. Eteläpään Maamiesseura rakensi vuonna 1933 omistamalleen niemelleen Siikinniemen tanssilavan, joka oli tuolloin vielä pelkkä lattia. Vuonna 1946 tanssilava sai katon pään päälleen eivätkä sateetkaan enää haitanneet tapahtumien järjestämistä.

Kun suuremmat tanssilavat tulivat yleisemmiksi, Siikinniemen tanssilavan toiminta rappeutui ja viimeiset tanssit pidettiin vuonna 1966.

30 vuotta myöhemmin Sapsalammin kyläyhdistys vuokrasi alueen Maamiesseuralta ja rakensi viereen myös grillikatoksen. Katoksen viereen rakennettiin entistä lavaa jäljittelevä tanssilava ja ensimmäiset tanssit kyläyhdistyksen toimesta pidettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen toimintaa tanssilavalla on ollut joka kesä.

siikinniemi_uusi4

Vuosina 2016 ja 2017 rantalava koki suuren muutoksen kun rakennusta ja sen ympäristöä kunnostettiin. Lavan katto korjattiin ja esiintymislavana korotettiin, sekä lattiapinta uusittiin. Ikkunapuitteet kunnostettiin, ulkoseinät maalattiin sekä uusittiin lahonneet ulkoportaat. Piha-aluetta raivattiin vesakoista ja roskapuustoista, että saatiin kaunis järvi näkymään paremmin piha-alueelle. Korjaukset ja kunnostukset mahdollisti ”Siikinniemi 2016” -hanke, johon Sapsalammin kyläyhdistys sai avustusta Kuudestaan ry:ltä.

siikinniemi_uusi10

Kukat muokattu

grillikatos-muokattu

Paikalta löytyy myös olutterassi virvokkeiden nauttimista varten, hotelli helpotus elikkä huussi, sekä tupakkipaikka selkeästi viitoitettuna.

siikinniemi_uusi15

siikinniemi_uusi6

siikinniemi_uusi5

siikinniemi_uusi8

Siikinniemen lava sijaitsee Sapsalammen järven ja kantatie 66:sen välissä osoitteessa: Virtaintie 1774, 63340 Alavus

siikinniemi_uusi12

Sapsalammen kyläyhdistyksen Facebook -sivuilla voi tarkemmin seurata tanssilavalla pidettäviä tapahtumia. Tapahtumapaikkaa on mahdollista vuokrata omien tilaisuuksien pitämistä varten kyläyhdistykseltä.

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Ypänkallion kota ja laavu

Kuortaneella sijaitseva Ypänkallion kota ja laavu ovat mukavasti myös pienemmän väen helposti saavutettavissa mukavan pikku polun päässä Isoahontien varrella. Paikka tunnetaan myös nimellä Kivenmäen kota ja laavu, koska sijaitsee Kivenmäen kylän alueella.

sdr

Kota ja laavu edestä

Ensin Ypänkalliolle rakennettiin laavu vuonna 1994 ja kun huomattiin, että laavulla käy paljon retkeläisiä, niin myöhemmin, vuonna 1999 paikalle rakennettiin hyvän kokoinen kota investointirahoituksella. Kota rakennettiin Kivenmäen ja Luhtalan kyläläisten kanssa yhdessä.

Laavu

Kodan sisällä olevissa tauluissa kerrotaan, että Ypänkallio on ollut alueen ainoa laskettelupaikka aikoinaan ja että siellä olisi talvisin lasketeltu jo 1800 -luvun loppupuolella. 1960-luvulla kallion korkeimmalle kohdalle rakennettiin hyppyrimäki, josta leiskautettiin jopa 15-16 metrin hyppyjä. Silloista hyppyrimäkeä ei enää kuitenkaan ole jäljellä. Nykyisin talvisaikaan, mikäli lumitilanne sen sallii, kodan editse kiertää latu Mäyryn suunnalta Kaatialaa kohti, ja Kuurtanes-hiidon aikaan kodalla sijaitsee mehupiste hiihtäjien iloksi.

Kota edestä

Investointituki

Tarina

Varustetasoltaan kota on erinomainen ja viihtyisä. Sisällä on jopa parvi, missä voi ottaa nokoset tai nukkua makoisasti läpi yön. Hellalla on helppo keitellä kahvit. Muistakaa käydessänne näissä retkikohteissa, että ollaan varovaisia tulen kanssa ja jätetään paikat sellaiseen kuntoon, että niissä on muidenkin mukava käydä nauttimassa luonnosta.

kota sisältä

kota sisältä 2

huussi

Kodan takana sijaitsevassa rakennuksessa on huussi ja puuvaja. Puita näytti ainakin riittävän hyväksi aikaa nuotiota varten. Laavun kohdalta vasemmalle menee polku, joka viettää alas purolle. Puro virtasi ainakin näin kevätaikaan vuolaasti ja muistaakseni näin oli pari vuotta sitten kesälläkin.

laavun kulmalta

purolle

puro

Alavudelta päin kodalle suunnistaessa voit tulla joko Niinimaan kautta, jolloin käännyttäessä Peräseinäjoentieltä (18) oikealle Niinimaantielle, tulee jatkaa tätä tietä noin 13 km, jonka jälkeen käännytään jälleen oikealle Isoahontielle. Isoahontietä mennään muutama sata metriä, ja heti sillan ylityksen jälkeen vasemmalla on punainen kyltti ”Kota Laavu”, mistä johtaa kiva lyhyt polku kodalle. Auton voi jättää kyltin ohi vähän ajettuasi vasemmalle puolelle olevaan liittymään. Liittymän kohdalta johtaa myös vähän metsäautotien kaltainen tie kodalle.

Kota viitta

Polulla

Alavudelta voit ajella toki myös Vetämäjärven tien kautta kodalle. Kun törmäät Niinimaantiehen, käänny oikealle ja tullessasi Isoaho 2 kyltin kohdalle, käänny sinne. Kuortaneelta tulevat voivat tulla Hynniläntietä pitkin ja kääntyä Kivenmäentielle, sitä noin 7 km, kunnes vasemmalla on samainen Isoaho 2 kyltti ja Isoahontie.

Kodan läheisyydessä on myö geokätkö.

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

dav

cof

kosteikolle

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

dav

dav

rhdr

dav

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

dav

talvella

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

lampaat

lampaat2

lampaat läheltä

burst

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

kota rakenteilla.jpg

rhdr

cof

dav

smart

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

reitti kodalle vaaka

sieni

reitti kodalle

cof

dav

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Savolankylän laavu

Savolankylä ry rakensi lähestulkoon talkoovoimin kyläläisten ja kaikkien muidenkin käyttöön laavun vuonna 2018. Paikalla oli aiemmin kokoonnuttu pääsiäiskokon polttoon, mutta nyt käyttöä haluttiin monipuolistaa ja paikalle rakennettiin parkkipaikka laavun lisäksi.

rhdr

rhdr

rhdr

Laavun ja pysäköintialueen rakentamiseen haettiin rahoitusta Kuudestaan ry:n teemahankkeesta Aktiivisuutta kyliin. Rakennustyöt tehtiin kesän 2018 aikana, jolloin kyläläiset ovat olleet ahkerina pysäköintialueen teossa, laavun rakennustyössä ja myös pensselit ovat heiluneet. Laavun betonilattiaan on tallennettu pienten talkoolaisten kädenjäljet muistoksi.  Avajaisia vietettiin 27.10. noin kuudenkymmennen henkilön voimalla ja mukana oli myöskin Bulgarian suurlähettiläs, joka sattui olemaan tutustumismatkalla Ähtärissä. Koska kylässä ei ole kylätaloa, laavu toimii nykyään kyläläisten kokoontumispaikkana.

dav

rhdr

rhdr

Laavulle on suunnitteilla muitakin toimintoja myöhemmässä vaiheessa. Laavulle on helppo löytää, sillä sen parkkipaikka sijaitsee aivan Lehtimäentie (68) varrella, vasemmalla puolella tietä, Ähtäristä Lehtimäen suuntaan ajettaessa. Laavu sijaitsee parkkipaikan välittömässä läheisyydessä.

dav

Sijainti: Autolla Ähtärin suunnasta Lehtimäkeä kohti ajettaessa löytää melko lähelle jos navigaattoriin laittaa Lehtimäentie 640, Ähtäri.

Kotalammen kota

Kauniina kesäkuun päivänä maastopyöräkohteeksi valikoitui Kotalammen kota Töysässä. Se on vuonna 1995 valmistunut ja sijaitsee Kuuden tähden reitistön varrella suojaisessa paikassa mäntymetsän keskellä. Kodan takana on pikkuruinen soistunut Kotalampi, josta kota saanut nimensä.

bty

bty

Kodan ulkopuolella olevassa kyltissä lukee, että kota on Töysän Talsijoiden vuonna 1995 rakentama. Päätellen kodan ulkoseinässä olevasta Osuuspankin tarrasta ja kodan sisäpuolen nuotiopaikan metallilevystä missä komeilee Osuuspankin logo, on pankkikin osallistunut rakennusurakkaan jollain tavoin. Talvisin kodan ohitse tehdään sään salliessa hiihtolatu.

bty

bty

Kodan takana on pienen pieni lampi, lähestulkoon umpeen kasvanut ja soistunut. Muuten metsikkö kodan ympärillä on isohkoa, harvennettua mäntymetsää puolukan- ja mustikanvarpuineen.

bty

bty

dav

Kodan lähellä on pieni puusuoja ja kodasta löytyi kirves puiden pilkkomista varten. Kodalla on peltitynnyristä tehty ulkonuotio ja myös kodan sisällä on tulentekopaikka. Makkaranpaistokeppejä löytyi runsaasti, jonkin verran myös astioita, jotka tosin olivat huonokuntoisia. Vähän etäämpää löytyy hauskan mallinen ulkohuussi.

dav

bdr

bty

bty

bmd

dav

Lähdin etsimään kotaa maastopyörällä Kuuden tähden reitistökartan ja saamieni koordinaattien avulla Alavuden suunnasta ajamalla ensin Tuurin ohi ja kääntymällä VT 18:lta Riihontielle. Arvelin karttaa katsoessa, että Riihontien varresta olisi yksinkertaisin ja lyhin reitti kodalle. Reitti olikin ehkä lyhin, mutta ei suinkaan yksinkertaisin, sillä Kuuden tähden reitistön merkinnät olivat pääosin kadonneet täysin reitiltä.

bty

Ennen Tuuri Resorts:ia löytyi kuitenkin seuraava opaste tien oikealta puolelta, jonka avulla uskaltauduin suuntaamaan kyltin mukaisesti tien vasemmalle puolelle, josta lähti kivinen tiepohja kohti Kotalammen kotaa. Suosittelen, että jos lähdette Riihon tien kautta kodalle, laitatte koordinaatit Google Maps:iin, jonka avulla voitte suunnistaa, sillä reitin varrelle osui useita tieristeyksiä, joita luovimalla kota vihdoin löytyi. Matkaa Riihon tieltä kodalle ei kuitenkaan tullut kuin noin 1,5 kilometriä pitkin pieniä hiekkateitä ja kivisempää metsäpolkua reitin lopussa.

dav

Helpompi ja suosittelemani reitti kodalle löytyy, kun kääntyy Töysässä VT 18:lta oikealle Passintielle ja ajaa sitä eteenpäin kääntymällä aina oikealle ja niin pitkälle kunnes tie muuttuu Harjuntieksi. Hiekkatien varrella on todella kaunista maalaismaisemaa ja kumpuilevaa maastoa.

bty

bdr

bdr

Harjuntietä ajetaan kunnes oikealla vähän pusikossa näkyy kyltti Kotalampi 0,7km, sekä etäisyydet Tuurin ja Iivarin koululle. Etäisyys valtatieltä tämän kyltin kohdalle on noin 3,3km.

bty

Tästä onkin lyhyt metsäinen tie perille, sen pääsee ainakin maastopyörällä oikein hyvin ajamaan, ehkä jopa muillakin pyörillä. Perillä on kartta ja kilometrilliset viitat Iivarin ja Tuurin koululle.

bty

YouTube:sta löytyy ladattuna video kohteesta, sekin voi auttaa kohteen löytämisessä: Kotalammen kota

Koordinaatit: 62.60570, 23.81382

Ruonan uimaranta

Ruonan lapsiystävällinen uimaranta sijaitsee Kuortaneella Ruonan kylässä Kuortaneenjärven rannalla. Rannalla on kaksi keinua ja kajakkeja, joita voi kauniina kesäpäivänä varata käyttöönsä Ruonan kyläyhdistykseltä.

cof

cof

Ranta on hitaasti syvenevä, hiekkapohjainen ja lapsiystävällinen uimapaikka.

cof

sdr

cof

Rannalla on kaksi keinua, wc, pukukopit ja muutama kajakki, joita saa vapaasti käyttää kunhan pyytää koodin Ruonan kyläyhdistykseltä www.ruona.fi

cof

Kantatieltä Ruonan kylän kohdalta uimarantaan on vain parisen kilometriä, loppupätkä on kapeaa hiekkatietä. Ruonan kylässä voit samalla käydä tutustumassa sota-ajan historiaan mm. Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee matkan varrella, samoin Ruonan silta.

Uimarannan osoite: Niemiskyläntie 148, 63150 Kuortane.

 

Lähteet:   https://uimaan.fi/uimapaikka/ruonan-uimaranta/

Ruonan kylän nettisivut:  http://www.ruona.fi/pages/village.html