Aihearkisto: nuotiopaikka

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Hurmaava Hermannin kämppä Hermannin polun varrella

Syksyllä 2019 Parviaisen kyläyhdistys vietti Hermannin kämpän ja polun 20-vuotisjuhlapäivää. Kyläyhdistys rakensi tämän Kaipaisen kämpäksikin kutsutun paikan vuonna 1999 Leader hankerahoituksella. Kämppä rakennettiin Hermanni Kaipaisen asumuksen raunioiden viereen mukavaksi levähdys- ja kokoontumispaikaksi. Vierestä kulkeva Hermanninpolku on yksisuuntainen reitti. Se on pituudeltaan 3 kilometriä johtaen Parviaisen kylältä aina kauniille Kaihiharjulle saakka.

rhdr

Kämpän sisällä on tulisija ja vierustoja kiertää penkit. Polttopuita löytyy puusuojasta. Kämppä on ollut koko ajan kyläläisten ja kuntalaisten ahkerassa käytössä. Sinne piipahdetaan aamukahville, viettämään perheen kanssa aikaa ja se on toiminut myös koulujen opetuskäytössä hyvän sijainnin ja polkujen ansiosta. Alueella ei ole huussia, lähin on kilometrin päässä Kaihiharjun suunnassa. Kämpän läheisyydessä on myös geokätkö.

mef

Hermannin kämpän 20-vuotisjuhlassa saatiin kuunneella puheiden lisäksi mukavaa musisointia. Juhlassa oli myös arvontaa ja monipuoliset tarjoilut. Paikalle oli tullut runsas 30 vierailijaa huolimatta sateisesta syyssäästä. Talvella kyläläiset ajavat ladun reittiä pitkin mikäli lunta on tarpeeksi.

cof

cof

dav

cof

mde

mde

rhdr

Kämpän takana on viitat Hermanni Kaipaisen vanhan asumuksen raunioille, kämpän läheisyydessä on myös lähde.

cof

cof

Reitin huonoksi menneet pitkospuut uusittiin muutamia vuosia sitten, tälläkin kertaa hyödynnettiin Kuudestaan ry:n myöntämää Leader-rahoitusta.

bst

rhdr

rhdr

Hermannin kämpältä on Iso Kaihijärvelle noin 900 metriä ja Kaihiharjulle 1,2km. Polun varrella on viitoitusta ja mm.  reitin varrella sijaitseva Tervahaudan paikka on merkitty. Hermanninpolulta voi jatkaa myös Arpaisten reittiä pitkin Soinin keskustaan tai Arpaisten kämpän suuntaan.

cof

cof

cof

rhdr

Kaihiharjun retkeilypaikka on myöskin mainio kohde eväiden nautiskeluun.

cof

rhdr

cof

Hermannin kämpälle pääsee Soinin suunnasta Parviaisen kylän kohdalta oikealle lähtevää tietä pitkin ns. Hermannin tuolilta, kohdalla on kyltti Hautakangas ja myöskin kyltti Hermanninpolku. Matkaa tulee sieltä kautta noin 2km. Auton voi jättää Puuhatuvan pihaan, osoite Parviaisentie 6, Soini. Alkureitti on metsätietä, mutta muuttuu myöhemmin poluksi ja pitkospuiksi. Alta löytyy linkki PDF-muotoiseen reittikarttaan, jonka voi vaikka tulostaa mukaan.

Tai voit kääntyä jo aiemmin Multiantieltä kohti Kaihiharjua ja jättää auton tien päähän parkkipaikalle. Parkkipaikalta ei ole varsinaista opastusta kohti Hermannin kämppää tai Kaihiharjua, mutta vähän etsimällä löytyy polku niitä kohti.

kartta

Hermannin kämpän koordinaatit: 62.833085, 24.295701

Hermanninpolun reittikartta (3km)

 

Historiallinen Penkkivuori

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

dav

penkkivuori11

penkkivuori13

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

penkkivuori2

penkkivuori4

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

penkkivuori6paras

penkkivuori7

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

penkkivuori9

penkkivuori10

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

penkkivuori15

Penkkivuori_lisakuva6

Penkkivuori_lisakuva9

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentie

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Loppupätkän tienristeys

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan  jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Metsäautotien erkanema

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Moottorikelkkareittiä

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Penkkivuorelle

penkkivuori1

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartta muokattu

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

cof

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593