Kuortaneella Mäyryn kylässä sijaitseva näkötorni on pystytetty vuonna 2005 ja se on 20 metriä korkea. Metallirakenteiseen näkötorniin kapuaminen on elämys! Ylhäältä avautuvat Kuortaneen upeat maisemat järvineen ja metsineen ja maisemaa kelpaa ihastella pitkäänkin.
Maisemat tornista ovat upeat ja erityisesti vähänkään korkeanpaikankammoiselle (kuten allekirjoittanut huomasi olevansa) torniin kiipeäminen tarjoaa todellista jännitystä. Torni on talvisaikaan suljettu ja myös sateen jälkeen askelmat ovat varmasti liukkaat. Paras aika vierailla tornilla onkin ehdottomasti poutaisena päivänä.
Kovasti korkeanpaikankammoisille sekä lasten kanssa liikkuville parempi valinta saattaa olla Lehtimäentietä jatkamalla löytyvä Suokonmäen näkötorni.
Tornilla käymiseen voi liittää muutakin ohjelmaa, sillä Rumallevuorelle on piilotettu myös geokätkö. Lisäksi kilometrin päässä sijaitsee Anssin laavu.
Huh, maan kamaralla!
Ajo-ohjeet: Näkötornin voi bongata ajaessaan Kantatie 66:tta. Näkötornille pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan 1,8 kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle metsätielle. Metsätielle ei ole lainkaan opasteita, joten hereillä kannattaa tornia etsiessään olla! Oikealla metsätiellä tietää olevansa, kun tielle kääntymisen jälkeen näkee sorakasoja. Sen jälkeen metsätietä ajetaan noin kilometrin matka hiljalleen nousten rumavuoren huipulle. (Lienee tarpeen mainita myös, että Kuortaneella on kaksi Rumaavuorta, ettei eksy epähuomiossa väärälle vuorelle.)
Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.
Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri. Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä. Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.
Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille. He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja. Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä. Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.
Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”
Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.
Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.
Kangaslammen uimaranta on suosittu kesänviettopaikka Lehtimäellä. Siistin rannan pitkällä laiturilla on mukava ottaa aurinkoa tai vaikkapa kalastaa, jos muita uimareita ei ole paikalla.
Kangaslammen uimaranta on lapsiystävällinen. Ranta on hitaasti syvenevä ja hiekkapohjainen, joten pientenkin lasten kanssa rannalle on mukava tulla.
Rannalla on poikkeuksellisen pitkä laituri, siistit pukukopit ja WC. Lisäksi pelastusrengas ja -köysi löytyy.
Kangaslammen uimaranta on teknisen toimen hallinnassa ja hyvin hoidettu.
Kangaslammen uimarannalle on helppo löytää. Lehtimäen kirkonkylän risteyksestä ajetaan Töysän suuntaan puoli kilometriä, josta käännytään Nevantakasentielle. Nevantakasentieltä käännytään Kangaslammentielle, jossa ranta on. Lähellä sijaitsee myös Sari Haapaniemen taideateljee, joka on kesäisin auki.
Halkoniemen ranta sijaitsee upealla paikalla Peränne-järven rannalla. Hiekkapohjainen ja rauhallinen ranta on mukava paikka viettää rentoa kesäpäivää.
Halkoniemen rannalle ei ole varsinaisia opasteita, vaan helpointa on löytää paikalle navigaattorin avulla; rannan osoite on Peränteentie 180, 63770 Ähtäri. Rannan parkkipaikalla on hyvin tilaa useammalle autolle.
Parkkipaikalta kapea metsän ympäröimä hiekkatie johdattaa hienolle rannalle. Helteisenä heinäkuun päivänä ranta oli tyhjä, joten rauhaisaa rantaa kaipaavalle paikkaa voi erityisesti suositella.
Rannassa on huussi sekä siistit pukukopit. Myös pelastusrengas ja –köysi , roskis sekä useita tuoleja löytyy. Vesi on kirkasta ja syvenee ainakin aluksi hitaasti. Tämä rauhallinen ja siisti ranta Ähtärissä kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa!
Sijainti: Jos tulee Virtaintien suunnasta, paikka löytyy kääntymällä Peräänteentielle ja jatkamalla muutaman kilometrin matkan, kunnes oikealla puolella on muutaman auton mahduttava hiekkapohjainen levennys ja samalla kohdalla tien vasemmalla puolella on kuivaaja. Helpoiten paikalle löytää laittamalla navigaattoriin paikan osoitteen: Peränteentie 180, 63770 Ähtäri.
Jos kaupungin uimarannalla on ruuhkaa tai kaipaa sivummalla olevaa uimapaikkaa, löytyy Ähtärin keskustan lähettyviltä myös Pöyhösen alueen uimaranta. Ranta on rauhallisempi ja eniten sitä käyttävät lähialueen asukkaat.
Ranta sijaitsee osoitteessa Lamminkuja, 63700 Ähtäri. Pöyhösentieltä käännytään vasemmalle Lamminkujalle ja ajetaan 100 metriä alas uimarantaan. Rannalle on helpointa löytää lintutornin opasteita seuraamalla.
Ranta on kaupungin ylläpitämä ja hoitama, mutta paikalla ei ole pukukoppeja tai WC:tä. Pelastusrengas, -köysi ja toimintaohjeet löytyvät. Rannassa ei ole uimavalvontaa. Paikalla on myös on kaksi penkkiä, joihin on mukava istahtaa nauttimaan upeista maisemista.
Ähtärin keskusta ei ole kaukana.
Vesi on kirkasta. Aluksi ranta syvenee hitaasti, mutta sitten jyrkemmin.
Lähistöllä sijaitsee myös lintutorni ja mukava polku, joka kiemurtelee metsikköön..
Ähtäri Zoo Campingin asuntovaunu- ja telttailualueella sijaitseva uimaranta on suosittu matkailijoiden ja paikallisten keskuudessa. Alueella on uimisen ohella tarjolla monenlaista muutakin aktiviteettia.
Alueelle on helppo löytää seuraamalla tienviittoja, joissa lukee Ähtäri Zoo ja lähempänä aluetta käännytään Karhunkierroksen suuntaan. Leirintäalueen parkkipaikalla on hyvin tilaa autoille.
Pääuimarannan lähistöllä sijaitsee rauhallisempi ranta, jossa voi istuskella penkeillä nauttimassa upeista maisemista.
Rannalla on sauna, joka on mahdollista vuokrata sekä tilavat pukukopit ,WC sekä jalkojen pesupaikka. Rannalla sijaitsee myös lasten rakastama vesiliukumäki, johon pääsee laskemaan maksua vastaan.
Ranta on hiekkapohjainen ja siellä on kaksi laituria. Toisen laiturin päässä olevalla levennyksellä on myös penkit. Vesi on kirkasta ja ranta syvenee melko nopeasti.
Alueella on mahdollisuus monenlaiseen ajanviettoon. Rannan läheisyydessä on mahdollisuus pelata lentopalloa ja minigolfia. Lähistöllä on myös leikkikenttä. Lisäksi alueelta lähtee luontopolkuja ja retkeilyreittejä, joihin alueelta on hyvät opasteet. Maisemat ovat upeat ja koska ajanviettomahdollisuuksia on paljon, viihtyy kesällä eläväisellä alueella vaikka koko päivän!
Ähtärin keskustassa, kaupungintalon ja seurakuntakeskuksen läheisyydessä sijaitseva kaupungintalon uimaranta on kesällä ähtäriläisten suosiossa keskeisen sijaintinsa ja hyvän matonpesupaikkansa ansiosta.
Paikalle löytää helpoiten laittamalla navigaattoriin kaupungintalon osoitteen, Ostolantie 17 ja kääntymällä tienviittaa seuraten uimarannalle.
Ranta on hiekkapohjainen ja mukavan pitkä laiturikin löytyy. Rannalla on myös WC ja pukukopit.
Ranta soveltuu hyvin myös lapsille, sillä se ei syvene kovinkaan nopeasti. Keskeisen sijainnin ansiosta rantapäivän välissä voi käväistä vaikka läheisellä jäätelökioskilla ja palata sitten pulikoimaan.
Kaupungintalo rannalla ei kuitenkaan välttämättä tarvitse levätä vain laakereillaan, sillä rannalla sijaitsee matonpesupaikka, joka oli helteisenä heinäkuun päivänä ahkerassa käytössä. Paikalla olevat matonpesijät olivat todella tyytyväisiä pesupaikkaan ja kuivausolosuhteisiin. Puhdasta tuli!
Ähtärin Matkailukeskuksesta löytyy viiden kilometrin valaistu perinteisen ja luistelutyylin hiihtoladut. Hiihtoreitin varrella Moksunniemen kärjessä sijaitsee laavu, jossa voit viettää ansaitun taon ja nauttia talvisen luonnon rauhasta. Latupohjat on myös pinnoitettu vuonna 2015. Latu palvelee niin matkailijoita kun paikallisia liikunnan ystäviä. Ladut ovat parhaimmillaan joulu-maaliskuussa riippuen toki lumitilanteesta. Latuja huolletaan säännöllisesti ja valaistuksen ansiosta hiihtäminen iltaisinkin on varsin miellyttävää.
Mulkkujärvi sijaitsee Alavuden luoteisosassa Kuorasjärven itäpuolella. Mulkkujärven pinta-ala on 143,63 ha. Vapaata vesialuetta on järven kokoon nähden vähän. Järvi on kalojen kutupaikka, poikastuottojärvi ja ehkä enemmän retkeilijöiden ja lintuharrastajien paikka. Vuonna 2006 järven rantaan valmistui lintutorni, laavu ja järven kiertävä patikointireitti. Reitti oli välillä jo lähes ummessa paikka paikoin, mutta korjausten jälkeen Mulkkujärven kierros on noussut varsin suosituksi patikointireitiksi.
Mulkkujärven kierroksen reitti kulkee metsä- ja suoluonnon keskellä. Metsäkeskus on vastannut siltojen ja pitkospuiden rakentamisesta reitille vuonna 2007. Tämän jälkeen kunnostusta ei tehty vuosikausiin ja rakenteet olivat jo varsin huonossa kunnossa. Vuoden 2020 aikana reittiä kuitenkin kunnostettiin Alavuden kaupungin ja Luovin yhteistyönä. Tuolloin reitin pitkospuut uusittiin, lisättiin useita tukevia siltoja ojien yli ja avattiin reittiä hieman.
Kyläläiset rakensivat syksyllä 2021 Ojanvarsitien viereen loistavan parkkipaikan, joka onkin viikonloppuisin ollut täynnä retkeilijöiden autoja.
Kierros on noin 6,3 kilometriä pitkä. Maastossa ei ole juurikaan korkeuseroja ja polut ovat muutenkin suhteellisen helppokulkuisia. Reitti ei kuitenkaan sovi liikuntaesteiselle.
Suositeltava kiertosuunta on myötäpäivään, eli parkkipaikalta kannattaa lähteä seuraamaan Ojanvarsitietä kohti pohjoista. Näin reitin ”kohokohdat” eli nuotiopaikka, laavu ja lintutorni tulevat vastaan vasta reitin loppupäässä.
Parkkipaikalta reitti kulkee runsaan kilometrin verran Ojanvarsitietä pitkin, kunnes tulee viitta oikealle. Maastoreitti seurailee väljästi Mulkkujärven rantoja pitkin.
Reitin varrelle on kiinnitetty muovista nauhaa, joten eksymään ei toivottavasti kukaan pääse.
Välillä ohitetaan Mulkkujenväli, eli Vähä-Mulkkujärvi jää vasemmalle ja varsinainen Mulkkujärvi on oikella puolella 🙂
Näkymä näköalakallion päältä on ruska-aikaan hieno auringonsäteiden sattuessa värjäämään soista maisemaa. Pian näköalakallion jälkeen tulee viitta oikealle laavulle, joka sijaitseekin mukavalla paikalla. Nuotiopaikka on hyvä ja yleensä puuladosta on löytynyt hyvin polttopuita. Huussia ei ole toistaiseksi paikalle saatu, mutta se on jo Metsähallituksen hankintalistalla.
Reitiltä on polku ja tietyhteys kylätalo Hukkatuvalle. Talvisin reitillä on latuyhteys kylätalolta Mäenvuoren ja Mulkkujärven kautta Kuortaneen Kivenmäen kodalle saakka.
Laavulta jatketaan eteenpäin ja hyvin pian oikealla puolella on viitta lintutornille, mistä avautuu hienot näkymät soiselle järvelle. Lintutornin on rakentanut Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. He ovat myös vahvistaneet lintutornin rakenteita vuoden 2021 aikana.
Lintutornilta ei olekaan enää kovin pitkä takaisin Ojanvarsitielle ja parkkipaikalle hyvää polkua pitkin. Mulkkujärven maastosta löytyy myös geokätkö.
Reittiohje: Ajetaan Alavuden keskustasta Seinäjoen suuntaan (tie nro 18) n. 21 km. Seuraa Hukkalan viittoja. Aja valtatieltä n. 5,1 km ja käännyt oikealle (Mulkkujärvi 3), tätä tietä vielä 1,4 km, jolloin tulet Mulkkujärven rantaan, jossa on parkkipaikka. Polku lähtee hieman ennen parkkipaikkaa. Tieltä on lintutornille 500 m ja laavulle 700 m. Suositeltava kulkusuunta on kuitenkin myötäpäivään, jolloin evästelytaukoa on mukava pitää reitin loppupuolella.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 23.8.2021.
Soinin museon päärakennus on entinen pitäjän viljamakasiini, joka on siirretty nykyiselle museotontille Koulutien ja Multiantien risteyksen seutuvilta. Esineistöä museorakennukseen alettiin kerätä 1960-luvun alkupuolella, mutta yleisölle museo avattiin vasta 1973 kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. Hyvänä pesämunana esineistölle olivat Kaarlo Pahkamäen yksityismuseon kokoelma ja Kukonkylän koululla ollut kylämuseon kokoelma.
Nykyisin museossa on n. 800 luetteloitua esinettä. Esineistön joukossa on kymmenkunta kivikautista esinettä ja muutamia museoasiantuntijan mielestä erittäin arvokkaita yksittäisiä esineitä myöhemmiltä ajoilta. Erittäin runsaasti esineistön joukossa on tervantekoon liittyviä tavaroita.
Tuulimylly on Limaperältä siirretty 1970 nykyiselle ja sen on museolle lahjoittanut Antti Hankamäki. Mylly on täydessä toimintakunnossa, senkun jyvät vaan tuuttiin tuppaa ja siivet hakasista irrottaa.
Heikinmäen Saha on lahjoittanut aitan, joka alun perin on ollut pappilan aitta, kirkkoherra Porthanin rakennuttama.
Tontti, jossa museorakennukset sijaitsevat on alun perin ollut nuorisoseuran käytössä. Nuorisoseuran talo paloi 1950-luvun alkupuolella ja tontti jäi tyhjäksi.
Museo on avoinna kesäaikaan Soini-talon aukioloaikojen mukaan, opastus Soini-talolta.
Löytöretkiä lähelle 