Aihearkisto: Muistomerkki

Elämysreitit, Hiihtolatu, Historialliset kohteet, Kuortane, Laavut ja kodat, Muistomerkki, Nähtävyys, nuotiopaikka, Retkipaikka

Vierteenmäen laavu, Mäyryn pururata ja muistomerkki

22/04/2022 Kuudestaan Kommentoi

Pienelle alueelle on saatu aikaiseksi kyläyhdistyksen toimesta melkoisen vaativa pururata Kuortaneen Mäyryn kylään. Pientä huilaushetkeä voi viettää reitin varrelle rakennetulla Vierteenmäen laavulla.

Vierteenmäen laavu seisoo tukevasti kallion päällä siten, että näkymä avautuu kohti Kuhajärveä. Valitettavasti rakennuksia ja puustoa on edessä sen verran, että ihan kunnolla järvinäkymä ei avaudu laavulla istuessa.

Laavulla on hyvä tulistelupaikka ja runsaasti makkaratikkuja. Puita löytyi jonkun verran. Huussia ei ole ja vettäkään esim. sammuttamista varten ei löydy kovin läheltä, sillä järven rantaan on kuitenkin tästä vielä kosolti matkaa.

Mäyryn pururata sijaitsee Vierteenmäessä, aivan kantatie 66:sen ja Vierteentien välisessä metsikössä, Kuortaneen Golfkentän vieressä. Reitti on polkumainen, osin purua, osin kovapohjaista kalliota. Alavalla kohtaa golfkentän äärellä maasto oli kesäkuussa melko märkääkin.

Reitti on 2,4 kilometriä pitkä ja lyhyeen reittiin on saatu oikein mukavasti korkeusvaihtelua pitkin Vierteenmäkeä. Polkua oli mukava juosta ja myös maastopyörällä sitä oli hauska polkea. Talvisin yksityiset vetävät reitille myös ladun.

Reitillä on myös valotolpat, mutta valaistusta reitillä ei ole viime vuosina kuitenkaan ollut.

Autolla saavuttaessa voi parkkeerata 66:sen varrelle entisen Kuhapirtin parkkialueelle, josta pääsee heti lähtemään reitille. Tällä parkkialueella on myös kyläyhdistyksen pystyttämä Suomen sodan muistomerkki.

Ajo-ohje: Kuortaneen suunnasta ajetaan ns. Mäyryn risteyksen ohi kohti Alavutta noin 2 kilometriä (Alavudentie 205, Kuortane), mäen laen kääntyessä laskuun, parkkipaikka on tien oikealla puolella.

Alla olevassa kuvassa mustalla katkoviivalla erottuu pururata.

Historialliset kohteet, kirkko, Kokoontumispaikka, Kuortane, Muistomerkki, Nähtävyys

Kuortaneen kirkko

12/08/2020 Kuudestaan Kommentoi

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932, jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Muistomerkki, Töysä

Töysän kirkko

11/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin. Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

Historialliset kohteet, Kuortane, Muistomerkki

Ruonan taistelun muistomerkki

05/08/2016 Kuudestaan Kommentoi

Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.

Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri. Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä. Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.

Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille. He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja. Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä. Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.

Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”

Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.

Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.

Alavus, Historialliset kohteet, Muistomerkki, Töysä

Uittomiehen muistomerkki

09/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.