Kaikki kirjoittajan Kuudestaan artikkelit

Ähtäri, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat

Rämälän Kyläseura ry kota

02/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Rämälä sijaitsee Keski-Suomen ja Pohjanmaan raja-alueella, Ähtärin kaupungin pohjoisosassa. Se rajoittuu pohjoisessa Vehuun, idässä Tuhkioon, etelässä Myllymäkeen ja lännessä Korsukylään. Asukasmäärä laskentatavasta riippuen noin 30-50 savua + kesäasukkaat. Rämälän kylätalon pihapiirissä sijaitsee kota, jossa voi retkeillä ja syödä eväitä. Soita kyläseuran toimijoille ja kysy lupa kodan käyttöön.

Rämälän kyläseura ry puheenjohtaja Tuulikki Kortteinen
(puh. 0400 766 669) tai sihteeri Hannele Aho (puh. 040 575 8517).

Palvelut
Kierrätyspiste kylätalon piha-alueella (lasi, metalli, paperi), kylällä käy kirjastoauto.

Yhteiset tilat ja harrastusmahdollisuudet

Rämälän entinen koulu on kunnostettu kyläläisten kokoontumispaikaksi. Kylätalolla pidetään eri seurojen kokouksia, perhejuhlia, hirvipeijaisia, pienimuotoisia käsityökursseja, jumppaa, zumbaa, lentopalloiltoja. Käyttö keskittyy lähinnä kesäaikaan. Yksityiset voivat myös vuokrata kylätalon käyttöönsä. Rämälän laajat vesistöt ja komeat metsät luovat puitteet myös monipuolisille luontoharrastuksille. Kylällä on hyvät uinti- ja kalastusmahdollisuudet. Kylän läpi kulkee vaellusreitti Arpaisille.

Reittiohje: Rämäläntie 765, 63900 Ähtäri

Laavut ja kodat, Soini, Vehu, Vehuilu

Vehun kota

02/07/2015 Kuudestaan Kommentoi

Kesällä 2014 valmistui kylätalon läheisyyteen grillikota, joka sopii esim. illanistujaisiin, retkien päätöshetkiin (ja jopa yöpymisiin). Taloa ja kotaa voi vuokrata synttäreiden, häiden, kurssien ja tapahtumien pitoon. Ohjelmaa järjestetään pyynnöstä (musiikkia, luontoretkiä, esitelmiä jne.).
Vehun Maa- ja Kotitalousseura ry, Simo Seppälä – 050 581 7382

Vehunkylä sijaitsee Ähtärin, Soinin sekä osin Saarijärven kuntien alueella sekä hyvien liikenneyhteyksien varrella tien nro 7140 välittömässä läheisyydessä. Matkaa lähimpiin kuntakeskuksiin joka ilmansuuntaan on rapiat 30km. Vehulla liikutaan Suomenselän maisemissa ja vedenjakaja-alueella. Kylää lähellä ovat Arpaisten hienot harjumaisemat. Kylän muodostavat Vehu, Ulvo ja Leppäkangas. Yhteisasukasluku on noin 60, joka kesäisin moninkertaistuu monien kymmenien kesäasuntojen täyttyessä kesäasukkaista.

Kylän vetovoimatekijöinä ovat kaunis luonto ja VEHUILU. Vehuilun ydin on mahtava kylähenki, joka näkyy itsepärjäämisenä ja kökkähenkenä. Kylien nurkat ja nurmet ovat ja pidetään kunnossa!

Reittiohje: Aivan tien numero 7140 varressa. Multiantie 2934. 63950 Vehunkylä

Alajärvi, Hiihtoreitti, Laavut ja kodat, Lehtimäki, Uimarannat

Valkealampi on lakeuden lappi

01/07/2015 Kuudestaan Yksi kommentti

Lehtimäen Valkealampi on tunnettu ja perinteikäs matkailualue. Valkealammen lappimainen luonto kangasmaastoineen tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet nauttia niin luonnosta ja liikunnasta, kuin uusista palveluistakin. Alueella on kilometreittäin patikka- ja hiihtoreittejä, sekä nykyisellään myös kivoja maastopyöräreittejä.

Talvella Valkealammen ladut Lehtimäellä tarjoavat oivat hiihtomahdollisuudet läpi talven sekä harrastelijoille että kilpahiihtäjille. Alue tunnetaan Lakeuden Lappina, sillä yleensä sinne sataa lumi aiemmin kuin Etelä-Pohjanmaalle yleensä ja sulaa viimeisenä pidentäen näin kivasti hiihtokautta. Valkealammelle pyritään tekemään ensilumenlatu niin pian kuin mahdollista edellisvuoden säilölunta ja uutta tykkilunta hyödyntämällä. Työn tekevät Lehtimäen Jyskeen talkoolaiset. Voit seurata ajankohtaista latutilannetta webkameran kautta.

Stadionalueelta löytyy myös viitoitusta, minkä avulla on helpompi suunnitella reittiä.

Viiden kilometrin valaistu latu mahdollistaa hiihtämisen myös iltahämärissä ja päiväsaikaan on valittavana useita eri reittivaihtoehtoja. Lisäksi Lehtimäellä on hiihtolatuja keskustassa ja muilla kylillä. Yhdysladut keskustasta Valkealammelle, Kirkonkylään, Peräkylään ja tilapäisesti myös muualle tarjoavat todella monipuoliset reittimahdollisuudet hiihtoa harrastaville.

Reitiltä voi poiketa myös Jäkälämäelle, joka itse asiassa sijaitsee Kuortaneen kunnan puolella. Jäkälämäeltä avautuu hienot näkymät ja paikalla on myös kota sekä laavu. Lisää tietoa ja kuvia Jäkälämäestä löytyy toisesta artikkelista.

Valkealammen alueella voi kesäisin patikoida, käydä uimassa, maastopyöräillä ja retkeillä. Maastopyöräreitit ovat vielä merkkaamattomia, koska alueella tullaan koronapandemian salliessa järjestämään pyöräsuunnistusksen MM-kilpailut kesällä 2021. Reittejä tullaan muutoinkin kohentamaan Töysän ja Kuortaneen suuntaan lähivuosien aikana. Maastopyöriä voit halutessasi vuokrata myös paikalliselta Vuokrapyörät.fi yrityksestä.

Patikoida voi pitkin Kuuden tähden reitistöä esimerkiksi Töysään Ritolan suuntaan, taikka noin 6 kilometrin päässä olevalle Muilusenpuron laavulle. Artikkelin alaosasta löydät linkin alueen karttaan.

Alueella sijaitsee useampi kota ja laavu evästelyä varten. Osa näistä on hiihtostadionin äärellä, osa reittien varrella ja osa Valkealammen rannalla uimapaikan läheisyydessä. Uimarannalla on myös pukukopit. Keväällä 2021 alueelle avataan Ravintola Valkealampi, kannattaa käydä tutustumassa!

Reittiohje: Valkealammentie 200 – 63510 Alajärvi
Ajo-ohje: Valkealammen matkailukeskus sijaitsee Alajärvellä välillä Kuortane-Lehtimäki n. 3 km etäisyydellä päätieltä nro 697. Valkealammen tienhaaraan on Kuortaneen Mäyryn risteyksestä matkaa n. 15 km ja Lehtimäen kirkonkylän risteyksestä n. 2 km.

Alueen kartta löytyy tästä linkistä.

Alavus, Historialliset kohteet, Kokoontumispaikka, Museot, Uimarannat, Uimaranta

Harrin ranta ja taidekeskus

11/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Viihtyisä ja siisti Harrin uimaranta sijaitsee Alavudenjärven rannalla. Uimarannalla on muun muassa lapsiperheiden miellyttävä viettää vapaa-aikaansa ja pulahtaa uimaan virkistävään puhtaaseen Alavudenjärven veteen. Ranta on kaupunkilaisten ja ohikulkijoiden suosiossa ja aurinkoisina päivinä auringonpalvojat levittäytyvät rannalle. Rannalla on uimakopit, laiturit ja hyppytornit.

Rannalla on kaksi pitkää laituria sekä 2m ja 3m hyppytornit.

Pukutilat ja saunat ovat vihreässä rakennuksessa. Yleinen saunavuoro on klo 15-21 keskiviikkoisin uimakauden aikana.

Taidekeskus Harri sijaitsee kantatie 66:n varrella lähellä kaupungin keskustaa, maisemallisesti kauniilla paikalla Alavudenjärven äärellä. Vaihtuvat näyttelyt tarjoavat monipuolisen kattauksen mielenkiintoisia, erilaisia taiteilijoita.

Pysyvät näyttelyt
Arabian maitokannukokoelmat
Toivo Kuula-huone
Taiteilija Matti Annalan muistonäyttely
Veteraanien perinnehuone

Nykyisen rakennuksen omistaa Alavuden kaupunki. Näyttelykuntoon taidekeskus Harri avattiin 22.9.1990

Harrin alueelle on sijoitettu mielenkiintoisena historiallisena nähtävyytenä vanha mylly, johon myös kannattaa käydä tutustumassa.

Osoite: Saarankuja 3, 63300 ALAVUS

Historialliset kohteet, Kuortane, Oudot paikat

Piiskoomänty

11/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Kuortaneen Salmenkylän ehkä tunnetuin nähtävyys on piiskoomänty. Piskoomännyn luona toimeenpantiin 1600-1800 -luvuilla melko yleiset raipparangaistukset. Piskoomännyn juurelta miehet lähtivät myös vapaussotaan vuonna 1918.

Männyn viereisessä Salmen talossa pidettiin kihlakunnan käräjiä, josta edettiin viereiselle piskoomännylle toimittamaan rangaistus rikolliselle. Tavallisimmin rangaistus toimitettiin heti tuomionluvun jälkeen. Raipparangaistus oli kova ja johti pahimmilllaan kuolemaan. Raipparangaistuksen toimitti tavallisesti profossi eli piiskaaja tai pyöveli. Pyöveli oli lääninhallinnon virkamies, joka pani täytäntöön kuolemantuomiot.

Piiskaaminen oli sosiaalinen tapahtuma kylällä. Kylän väki saapui seuraamaan julkista rangaistusta. Viimeinen ”näytösluonteinen” piiskaus on suoritettu vuonna 1982 osana kesäjuhlia. Itse rangaistusmuoto lopetettiin jo 1800-luvun lopulla.

Kuortaneen miehet lähtivät joukolla piiskoomännyn juurelta Vapaussotaan vuonna 1918. Piiskoomännyn läheisyydessä on myös vapaussotaan lähdön muistomerkki, joka on pystytetty vuonna 1996.

Kiven tekstissä lukee:

Salmi

Tältä paikalta lähtivät Kuortaneen miehet vapaussotaan 27.1.1918.

”Verkkaan vapauden oras itää.
Vuosisadan roudan sulaa pitää.
Hurmeen lämmöstä kyynelten.”

Muistomerkin pystyttivät V. 1996 Kuortanelaiset

Piiskoomännyn osoite: Ruonantie 572, 63150 Ruona.

Kantatie 66:lta käännytään Salmentielle, josta käännytään oikealle Ruonantielle.

Koordinaatit: 62.866377, 23.409663

Alavus, motocross

Murronevan motocross-rata

05/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Murronevan motocross-rata on Alavudella sijaitseva moottoripyöräily-rata, jota ylläpitää Alavudenseudun moottoripyöräilijät ry. Yhdistys aloitti toimintansa vuonna 1975 ja jatkaa toimintaansa vielä tänä päivänäkin motocrossin parissa. Kyseisellä radalla on järjestetty erilaisia motocrossiin liittyviä kilpailuja.

Reittiohje: Kankaantie 111, 63400 Alavus

Koordinaatit: 62.646572, 23.585083

Laavut ja kodat, Mylly, Soini

Vanha mylly ja kota

05/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Soinin keskustasta Ulvonkylän halki kulkee Multiantie, jonka varrella noin 25 kilometriä keskustasta sijaitsee kauniisti entisöity vanha mylly. Toisinaan Ulvonkylä lasketaan kuuluvaksi kahden kilometrin päässä sijaitsevaan Vehunkylään. Nostalgisen myllyn läheisyydessä sijaitsee myös kota, jossa voi pitää taukoa ja vaikkapa paistaa makkaraa.

Reittiohje: Multiantie, 2545 Soini

Retkipaikka, Soini, Uimarannat, Uimaranta

Iiroonjärven uimaranta

04/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Soinin Iirojärven uimaranta sijaitsee aivan tien vieressä noin kymmenen kilometrin päästä keskustasta Multian suuntaan. Kauniin järven rannalle on pistäytyä uimaan ja retkeilemään. Uimarannalla sijaitsee uimakopit, nuotiopaikka ja puusee.

Reittiohje: Multiantie 1017, Soini

Historialliset kohteet, Retkipaikka, Soini

Kuninkaankivi

04/06/2015 Kuudestaan Kommentoi

Kerrotaan, että Ruotsin Kuningas Kustaa Vaasa on aikoinaan kulkenut Soinin kautta, pysähtynyt juomaan lähteestä vettä ja istahtanut kivelle lepäämään. Joen alkulähteillä sijaitsee Kuninkaankivi. Kuninkaankivi on Soinin ensimmäinen geokätkö. Se on helppo perinteinen kätkö.

Reittiohje Parkkipaikka löytyy osoitteesta Multiantie 573, Soini. Parkkipaikalta on noin kilometrin patikointi metsäistä polkua pitkin kivelle.

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, Retkipaikka, Töysä

Tohninmäen ristiraunio ja Tohnisen äijän kivi

05/03/2015 Kuudestaan Kommentoi

Töysässä sijaitseva Tohninmäen ristiraunio ja Tohnin äijän kivi ovat alueemme historiassa mielenkiintoisia muinaisjäänteitä. Tohnin tarinoihin liittyy myös ns. Tohnin kirkkotie, jota pitkin on vaellettu Kuortaneen ja Lapuan kautta Isoonkyröön saakka. Töysä-Seura ja Tohnin kyläseura ovat aktiivisuudellaan huolehtineet siitä, että tämä kulttuuriperintökohde säilyy jälkipolville asti.

Kiviröykkiö on rakennettu paikalle vuosien 2004-2005 aikana alkuperäistä peruskalliosta paljastunutta luonnonmuodostumaa jäljitellen. Ristiraunio on myös yhdistyneiden Alavuden ja Töysän yhteisen vaakunan aiheena, suunnittelijana Gustaf von Numers.

Paikalla kerrotaan olleen kiviraunio, jonka keskellä on tarinoiden mukaan ollut suuren miehen kokoinen ja muotoinen puukuva, jolle on mahdollisesti uhrattu. Varmasti ei pystytä sanomaan, minkä vuoksi tällainen paikka on aikoinaan rakennettu ja ketkä sen ovat tehneet.

Kansantarinat kertovat myös Tohninmäellä asuneesta Tohnin jättiläisestä eli Tohnin äijästä, jonka kerrotaan olleen kylän ensimmäinen asukas. Tarinan mukaan hänellä oli kymmenen miehen voimat. Jättiläisestä muistuttaa nykyään Tohnin väkikivi, joka sijaitsee Tohninmäen rinteessä Tohninkylällä. Paikalla sijaitsevista tauluista voi tarkemmin lukea ristiraunioon ja Tohnisen äijään liittyvistä tarinoista ja historiasta.