Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.
Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.
Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.
Kodan läheisyydessä on myös huussi.
Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.
Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä.
Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.
Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.
Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.
Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.
Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.
Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua louhokseen jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.
Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä ”Konungsåby” eli ”Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.
Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.
Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.
Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.
Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.
Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankasen parkkialue vasemmalla puolella tietä.
Harva tietää, että alueeltamme löytyy täysiverinen tähtitorni! Töysän Lintukalliolla sijaitsevan tähtitornin omistaa Suomenselän Pegasus ry. Torni on avoinna yleisölle säännöllisesti erityisesti kevättalvisin. Kesäisin torni on auki aurinkoon liittyvien tapahtumien, esimerkiksi ylikulkujen yhteydessä. Tornilta löytyy laadukkaat kaukoputket, joilla on mukava katsella taivaan ihmeitä.
Suomenselän Pegasus ry on Etelä-Pohjanmaalla toimiva tähtiyhdistys ja tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry:n jäsenyhdistys. Suomenselän Pegasus ry on perustettu vuonna 1996 ja samainen vuosiluku löytyy myös tähtitornin kivijalasta.
Torni on säännöllisesti auki kevättalvisin, jolloin sää ja pimeä aika helpottavat tarkkailua. Myös muina vuodenaikoina torni on auki yksittäisinä päivinä. Tähtitornin aukioloajoista tiedotetaan yhdistyksen Facebook- ja Twitter-tileillä. Yhdistys järjestää myös ryhmänäytöksiä sovittaessa, esimerkiksi koululaisryhmiä on vieraillut tornilla. Yhdistys on järjestänyt myös esimerkiksi tähtitiedettä käsitteleviä luentoja.
Tekniseltä valmiudeltaan Töysän tähtitorni on hyvällä tasolla. Käytössä on laadukas 14″ peilikaukoputki tietokoneohjatulla jalustalla. Kaukoputki mahdollistaisi periaatteessa jopa uutiskynnyksen ylittävien löytöjen tekemisen, mikäli tähtivalokuvauksesta innostunut jäsen sattuisi olemaan oikeaan aikaan kaukoputken äärellä. Yhdistys on hankkinut myös tähtikameran, jolla voi kuvata esimerkiksi kuuta ja tähtisumuja.
Vuonna 2018 yhdistys hankki Kuudestaan ry:n myöntämän Leader-rahoituksen avulla aurinkokaukoputken, jolloin mm. auringon pilkkuja, sen pinnalla olevia purkaumia ym. voidaan tutkia turvallisesti. Aurinkokaukoputki lisää taivaan tutkimisen toiminta- ja harrastusaikaa, sillä sen avulla voidaan tutkia taivasta myös päiväs- ja kesäaikaan. Se on myös helppo napata jalustan kera mukaansa, jolloin sitä voidaan hyödyntää muissa taivaan tutkimiseen soveltuvissa tiloissa.
Tähtitornin kupoli tullaan kesän ja syksyn 2018 aikana uusimaan myöskin Leader-tuen turvin, sillä se on hiljalleen muuttanut muotoaan, eikä ole enää täysin pyöreä.
Käykääpä katsomassa, mitä taivaalla tapahtuu!
Ajo-ohjeet tornille:
Alavuden-/Ähtärintien (18) ja Lehtimäentien risteyksestä:
Aja Lehtimäentietä 1,6 kilometriä.
Käänny Lintukalliontielle; tien alussa on Y-risteys, jota jatketaan vasemmalle.
Aja Lintukalliotietä kilometri. Käänny oikealle risteyksestä (risteyksessä rautatolppa pystyssä).
Jatka tietä eteenpäin 450 metriä.
Jyrkän mäennyppylän jälkeen torni ja parkkipaikka ovat vasemmalla. Voit jättää auton myös maakaatopaikan kääntymispaikalle.
Kierinniemen luontopolku sijaitsee Ähtärin matkailualueella, kauniilla paikalla järven ympäröimällä niemellä. Noin kolmen kilometrin pituisella polulla on runsaasti mielenkiintoista nähtävää; esimerkiksi 1900-luvun alusta peräisin olevat juoksuhaudat ja sekä runsaasti luontotauluja, jotka antavat paljon mielenkiintoista metsään liittyvää tietoutta kulkijoille.
Polulle on helppo löytää hyvien opasteiden ansiosta Ähtärin matkailualueelta.
Reitin kulkusuunta on vastapäivään. Koko metsäinen reitti kulkee Hankaveden ympäröimällä Kierinniemellä ja polku kohoaa korkeimmillaan parisenkymmentä metriä järvenpinnan yläpuolelle. Polku pistäytyy upeissa järvenrantamaisemissa useaan otteeseen. Polku on paikoin hyvin kapeaa ja joissakin kohdissa kasvillisuus levittyy polun päälle, joten reitille kannattaa valita pitkähihaiset ja –lahkeiset vaatteet.
Polku on hyvin merkitty luontopolku/metsäpolku –kylteillä. Kosteilla paikoilla on pitkospuut ja sään salliessa polulle voi hyvin lähteä lenkkareissa. Maastonmuodot ovat jossain määrin vaihtelevat ja polulle on kaatunut muutamia puita, joten reitti tarjoaa myös hieman haastetta kulkijoille. Reitiltä löytyy yksi jyrkempi nousu.
Hallitsevana puulajina alueella ovat männyt ja kuuset, aluskasvillisuudessa korostuvat sammaleet, mustikat ja puolukat. Marjakaudella reitillä olisikin ollut paljon poimittavaa.
Polulla on paljon mielenkiintoista nähtävää läpi matkan. Matkan varrella olevat taulut tutustuttavat alueen entiseen ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kierinniemellä on nähtävissä esimerkiksi syksyllä 2001 tapahtuneet myrskytuhot, sillä osa tuulenkaadoista on luontosyistä jätetty paikoilleen.
Polun varrelta löytyy myös tervahautoja sekä venäläisten 1900-luvun alussa teettämät, nyt jo sammaloituneet ja maatumisvaiheessa olevat juoksuhaudat, joita ei ole koskaan käytetty. Reitin varrella ei ole asutusta. Aikaa polun kiertämiseen kuluu tunnista kahteen.
Parkkipaikka:
Ähtäri Zoo Camping
Karhunkierros 229
63700 Ähtäri
Koordinaatit: N62 32.415 E24 10.372
Lähtöpiste polulle sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä parkkipaikasta, leirintäalueen rannanpuoleisessa pohjoisnurkassa.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 26.8.2021.
Kuortaneen ladun ylläpitämä, hyvin varusteltu Anssin laavu on loistava retkikohde! Laavu sijaitsee Kuortaneella Mäyryn kylässä ja sinne on järjestetty niin vaelluksia kuin lumikenkäretkiäkin. Hyvinä lumitalvina laavulle on mahdollista myös hiihtää.
Kuortaneen Latu Ry on rakentanut sponsoreiden tuella Anssin laavun vuonna 2001. Yhdistys ylläpitää laavua edelleen kahden muun Kuortaneen laavun lisäksi. Laavulle johtava kiemurteleva polku nousee hiljalleen ylöspäin ja matkalla tieltä laavulle tulee vastaan polttopuiden säilytyssuoja, jolta polttopuut otetaan laavulle mukaan. Laavulle on mahdollisuus tehdä pidempikin vaellus polkuja pitkin. Hyvinä lumitalvina alueelle ajetaan ladut ja laavulle on mahdollista hiihtää. Lisäksi alueella kulkee merkitty moottorikelkkareitti.
Sekä laavu että huussi olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kaikki oli viimeisen päälle siististi. Laavusta löytyi hyvät välineet retkikokkailuun; makkaranpaistotikut, paistinpannu, ritilä ja vettä täynnä oleva kanisteri. Laavulta löytyy myös vieraskirja.
Tätä laavua voi ehdottomasti suositella; se sijaitsee kauniilla korkealla paikalla ja on erittäin hyvin varusteltu ja hoidettu!
Laavun läheisyydessä sijaitsee myös hauskasti naamioitu geokätkö. Laavureissuun on mahdollista yhdistää vierailu myös noin kilometrin päässä sijaitsevalle Kuortaneen näkötornille.
Anssin laavulle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan kaksi kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Fräntintielle. Fräntintietä ajetaan kilometrin verran. Anssin laavulle on Fräntintieltä opasteet ja käveltävää kertyy puoli kilometriä.
Kuortaneella Mäyryn kylässä sijaitseva näkötorni on pystytetty vuonna 2005 ja se on 20 metriä korkea. Metallirakenteiseen näkötorniin kapuaminen on elämys! Ylhäältä avautuvat Kuortaneen upeat maisemat järvineen ja metsineen ja maisemaa kelpaa ihastella pitkäänkin.
Maisemat tornista ovat upeat ja erityisesti vähänkään korkeanpaikankammoiselle (kuten allekirjoittanut huomasi olevansa) torniin kiipeäminen tarjoaa todellista jännitystä. Torni on talvisaikaan suljettu ja myös sateen jälkeen askelmat ovat varmasti liukkaat. Paras aika vierailla tornilla onkin ehdottomasti poutaisena päivänä.
Kovasti korkeanpaikankammoisille sekä lasten kanssa liikkuville parempi valinta saattaa olla Lehtimäentietä jatkamalla löytyvä Suokonmäen näkötorni.
Tornilla käymiseen voi liittää muutakin ohjelmaa, sillä Rumallevuorelle on piilotettu myös geokätkö. Lisäksi kilometrin päässä sijaitsee Anssin laavu.
Huh, maan kamaralla!
Ajo-ohjeet: Näkötornin voi bongata ajaessaan Kantatie 66:tta. Näkötornille pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan 1,8 kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle metsätielle. Metsätielle ei ole lainkaan opasteita, joten hereillä kannattaa tornia etsiessään olla! Oikealla metsätiellä tietää olevansa, kun tielle kääntymisen jälkeen näkee sorakasoja. Sen jälkeen metsätietä ajetaan noin kilometrin matka hiljalleen nousten rumavuoren huipulle. (Lienee tarpeen mainita myös, että Kuortaneella on kaksi Rumaavuorta, ettei eksy epähuomiossa väärälle vuorelle.)
Ruonan taistelun muistomerkki sijaitsee aktiivisessa ja eläväisessä Ruonan kylässä Kuortaneella. Muistomerkki sijaitsee lähellä Kantatie 66:tta ja sitä on helppo käydä katsomassa ohi ajaessaan. Matkalla muistomerkille voi ihastella kaunista järvimaisemaa ja perinteisiä pohjalaistaloja.
Muistomerkki on pystytetty Ruonan Nurminiemeen, johon oli sijoitettu Ruonan taisteluiden aikana suomalaisjoukkojen raskas kuuden tykin patteri. Suomalaisten 2,5 kilometrin levyinen rintaman oikea siipi sijaitsi tällä paikalla. 31.8.1808 suomalaiset puolustautuivat suurempaa vihollisjoukkoa vastaan viiden tunnin ajan niin valtavassa tykkien jyskeessä, etteivät paikalliset asukkaat malttaneet paeta, vaan jäivät kuuntelemaan tykkien meteliä. Nurminiemen tykistöpatteri antoi viivytystaistelussa tulitukea Ruonan sillalle vetäytyville suomalaisjoukoille.
Seuraavana yönä venäläiset olivat ajaneet tykistönsä asemiin Kuortanejärven rannoille. He onnistuivat sijoittamaan kaksi raskasta tykkiä purkamalla ne ja kantamalla käsin Nurminiemen vastaiseen Hietaniemeen. Venäläisten tykit olivat pitkälle kantavia tykkejä ja vaarallisella sivustatulella he saivat murjottua Nurminiemeen sijoitettuja joukkoja. Ruonan taistelussa koettiin raskaita tappioita, kun Suomen sotilaat menettivät riveistään 680 miestä. Salmen ja Ruonan taistelu oli sekä suomalaisille että venäläisille sodan raskain.
Muistomerkin pystyttivät muutamat kuortanelaiset miehet, kun taistelusta oli kulunut 100 vuotta. Myöhemmin muistomerkkiin on vielä kiinnitetty laatta Heikki Klementinin tekstillä: ”Pyykki on pantu ja pysyy, pysy lujana omalla maallas, oma maa vielä sun kuntoas kysyy”
Muistomerkin luota löytyy opastetaulu, jossa kerrotaan Ruonan taistelun kulusta sekä penkki, jossa voi pysähtyä pohdiskelemaan taistelun kulkua.
Paikalle on hyvät opasteet ja Kantatie 66:lta löytää helposti perille seuraamalla Ruonan taistelun muistomerkki –kylttejä. Matkaa päätieltä muistomerkille kertyy alle kilometrin verran, joten paikalla on helppo käydä vaikka ohi ajaessaan. Ruonan kylässä on muutakin historiallisesti merkittävää nähtävää; esimerkiksi Ruonan silta ja Patterinmäellä, Kuopion tien varrella sijaitseva Suomen sodan taistelukentän muistomerkki.
Kangaslammen uimaranta on suosittu kesänviettopaikka Lehtimäellä. Siistin rannan pitkällä laiturilla on mukava ottaa aurinkoa tai vaikkapa kalastaa, jos muita uimareita ei ole paikalla.
Kangaslammen uimaranta on lapsiystävällinen. Ranta on hitaasti syvenevä ja hiekkapohjainen, joten pientenkin lasten kanssa rannalle on mukava tulla.
Rannalla on poikkeuksellisen pitkä laituri, siistit pukukopit ja WC. Lisäksi pelastusrengas ja -köysi löytyy.
Kangaslammen uimaranta on teknisen toimen hallinnassa ja hyvin hoidettu.
Kangaslammen uimarannalle on helppo löytää. Lehtimäen kirkonkylän risteyksestä ajetaan Töysän suuntaan puoli kilometriä, josta käännytään Nevantakasentielle. Nevantakasentieltä käännytään Kangaslammentielle, jossa ranta on. Lähellä sijaitsee myös Sari Haapaniemen taideateljee, joka on kesäisin auki.
Halkoniemen ranta sijaitsee upealla paikalla Peränne-järven rannalla. Hiekkapohjainen ja rauhallinen ranta on mukava paikka viettää rentoa kesäpäivää.
Halkoniemen rannalle ei ole varsinaisia opasteita, vaan helpointa on löytää paikalle navigaattorin avulla; rannan osoite on Peränteentie 180, 63770 Ähtäri. Rannan parkkipaikalla on hyvin tilaa useammalle autolle.
Parkkipaikalta kapea metsän ympäröimä hiekkatie johdattaa hienolle rannalle. Helteisenä heinäkuun päivänä ranta oli tyhjä, joten rauhaisaa rantaa kaipaavalle paikkaa voi erityisesti suositella.
Rannassa on huussi sekä siistit pukukopit. Myös pelastusrengas ja –köysi , roskis sekä useita tuoleja löytyy. Vesi on kirkasta ja syvenee ainakin aluksi hitaasti. Tämä rauhallinen ja siisti ranta Ähtärissä kannattaa ehdottomasti käydä katsastamassa!
Sijainti: Jos tulee Virtaintien suunnasta, paikka löytyy kääntymällä Peräänteentielle ja jatkamalla muutaman kilometrin matkan, kunnes oikealla puolella on muutaman auton mahduttava hiekkapohjainen levennys ja samalla kohdalla tien vasemmalla puolella on kuivaaja. Helpoiten paikalle löytää laittamalla navigaattoriin paikan osoitteen: Peränteentie 180, 63770 Ähtäri.
Löytöretkiä lähelle 