Vuorenmaan kuntoportaat

Vuorenmaan elämys- ja kuntoportaat valmistuivat ja otettiin käyttöön heinäkuussa 2020. Portailla on pituutta peräti 250 metriä, korkeuseroa mukavat 57 metriä ja askelmiakin tulee 435. Vikkeläjalkaiset kipuavat ne juosten kolmeen minuuttiin. Rahoitus portaiden rakentamiseen on saatu Etelä-Pohjanmaan Ely-keskukselta maaseuturahastosta. Hanketta hallinnoi Soinin Sisu ry ja portaiden rakentamiseen on osallistunut kymmeniä talkoolaisia.

Tasanteelta tekstiin

Portaiden reunat on maalattu, että varsinkin alaspäin mennessä erottuu selkeästi milloin askelma päättyy ja uusi alkaa. Askelmat ovat luonnollisesti vaihtelevan kokoisia, koska rinne nousee paikoin hyvinkin jyrkästi ja toisaalla taas loivemmin. Erittäin hyvä idea on ollut maalata eri kokoiset askelmat eri väreillä, esimerkiksi mustat askelmat ovat jyrkimmät ja portaikon yläpäässä olevat siniset askelmat ovat loivimmat. Tämäkin helpottaa hahmottamista.

Penkit ja pöytä

Onneksi portaikossa on peräti kaksi huiloopaikkaa, missä voi istahtaa ja elpyä rasituksesta hetkisen. Portaikko on mukavan leveä, siinä on helppo ohittaa vastaantulevia tai edellä porhaltavia.

Vieraskirja

Kävijämääriä seurataan vieraskirjan merkintöjen avulla ja käydessäni lokakuisena arkiaamuna paikan päällä, en ollut siellä silloinkaan ainoa. Vihkon mukaan joku muukin aikainen lintu oli ehtinyt siellä jo aamusella kipaista. Soinin kuntoportailla on myös sivu Instagramissa.

P

Portaat ylhäältä

Portaille ei ole luvassa talvikunnossapitoa, eikä niitä saa tallustella nastakengillä tai piikkisauvojen kera. Iltaisin portaita valaisee led-valot kello 23 saakka.

Iltavalaistus pieni

Yllä oleva kuva: Kari Laasala, porrashankkeen projektipäällikkö.

Portaiden yläpäässä on parkkipaikka, josta on mahdollista piipahtaa myös läheisen Kuninkaanpolun reitistöllä ja lähellä sijaitsevalla laavulla. Laavulle ei ole ylätasanteelta kuin noin 200 metriä matkaa. Laavulta avautuu mukavat näkymät etelää kohden.

Kyltti laavulle

Laavu

Mikäli Kuninkaanpolun viehättävä patikointireitti kiinnnostaa, kannattaa tutustua Visit Pohjanmaan sivustoon, mistä löytyy tarkka kuvaus reitistä. Reitti on janareitti, jonka toinen pää sijaisee Soinin keskustassa Murtokankaantien varrella. Sieltä on tehty uusi lähtöpaikka reitille, mutta suositeltava kulkusuunta on juurikin Vuorenmaan päästä keskustaa kohden. Mikäli lähdet patikoimaan reitille, suosittelen tulostamaan ajantasaisen kartan mukaan tai ottamaan sen näkyville kännykkään. Reitti soveltuu erinomaisesti myös polkujuoksuun.

Vuorenmaan kuntoportaiden sijainti, sekä lähtöpaikka Kuninkaanpolun reitille: Koskitie 25, 63800 Soini.

Koordinaatit: (WGS84) N62 56.099 E24 10.014

Kuljunvuoren kota

Kuljunvuoren kodalle on verrattain lyhyt patikointi pysäköintialueelta, mutta reitti ei ole helppoa, vaan vaatii enimmäkseen jyrkkää kalliolle kipuamista. Kodassa tai sen ulkopuolella on mahdollista nauttia eväitä nuotion äärellä.

kuljunvuoren_kota5

kuljunvuoren_kota15

Kota on vuonna 2016 valmistunut Kuljunvuorelle Kuortaneen Ladun ahkerien talkoolaisten toimesta. Sisältä kota on hyvin viihtyisä ja erinomaisesti varusteltu.

kuljunvuoren_kota14

kuljunvuoren_kota12

kuljunvuoren_kota13

On hyvä muistuttaa välillä hyvistä käytöstavoista, näin turvataan kaikille mukavat olosuhteet retkillä jatkossakin.

Kota on aina lukittu, mutta oven vieressä on näppärä avainboksi ja boksin ovi avautuu koodilla, jonka saat soittamalla paperissa näkyvään jompaan kumpaan numeroon.

kuljunvuoren_kota8

kuljunvuoren_kota7

kuljunvuoren_kota6

kuljunvuoren_kota11

Kodan lähettyvillä on siisti huussi. Ympärillä kasvaa suopursua, mustikkaa ja puolukkaa. Maasto on verrattain palonarkaa. Kesäkuussa liikkeellä oli myös mukavasti perhosia ja muita pörriäisiä, hyttysiä ei ollenkaan.

kuljunvuoren_kota9

kuljunvuoren_kota10

Kuortaneen keskustasta ei ole kovin pitkä Kuljunvuoren kodalle.  Keskustieltä voi tulla Alvar Aallon tietä pitkin, joka muuttuu Kuljuntieksi, ja kun Kuljuntietä on tultu noin 1,5 kilometriä, oikealla näkyy ”esikäsittelylaitos” merkki. Käännytään sinne ja tätä tietä noin puoli kilometriä ja tullaan Esikäsittelylaitoksen parkkialueelle. Tähän voit jättää auton.

kuljunvuoren_kota16

kuljunvuoren_kota1

Parkkialueen vierestä lähtee nuoreen koivumetsään johtava noin 200 metrin pituinen polku. Polun alussa on ritiläsilta pienen ojan yli. Polku jyrkkenee oikealle kallion lakea kohti kaartaen, samalla metsä muttuu havupuuvoittoiseksi. Matkan varrelta löytyy pieni ”kota” kylttikin.

kuljunvuoren_kota2

kuljunvuoren_kota3

Lähin osoite on Kuljuntie 145, Kuortane, tästä kohtaa käännytään Esikäsittelylaitoksen parkkipaikalle, josta jalan kodalle.

Muilusenpuron laavu

Kuuden tähden reitistön varrelta löytyvä Muilusen puron laavu on mukava pysähdyspaikka patikointiretkellä jyhkeän kuusikon siimeksessä. Laavun lähellä aiemmin vuolaana virrannut Muilusen puro virtaa nykyisin hyvin maltilisesti, jopa keväällä lumien sulamisaikaan.

muilusenpuro6_artikkeli

muilusenpuro10

muilusenpuro11

Laavu on itse asiassa grillikatoksen tapainen, jonka avonaiset seinämät on peitetty muovilla. Näin siitä on muodostunut ennemminkin kotatyyppinen tulentekopaikka. Lattia on tehty lankuista ja keskelle on jätetty tiilillä vuorattu alue nuotion pitämistä varten. Laavulta löytyi hyvin puita ja makkaratikkuja valmiiksi tehtynä. Myös pannu kahvinkeittoa varten löytyy.

muilusenpuro5

Penkkien ympäröimä leirinuotiopaikka löytyy myös. Maasto ympärillä on kuitenkin sen verran helposti syttyvää, että avotulen kanssa on syytä olla erityisen varovainen. Puiden pilkkomiseen löytyi hyvä paikka.

muilusenpuro9

muilusenpuro8

muilusenpuro4

muilusenpuro2

Aiemmin puro on virrannut osin jopa putoksena, mutta virtaama on vaimennut alueella tehtyjen metsätöiden vuoksi. Kuuden tähden reitistöön kuuluva patikointireitti kaipaa kovasti reittimerkintöjen uusimista ja siltarakenteiden korjausta.

muilusenpuro12

muilusenpuro1

muilusenpuro14

Lehtimäkeläisen osaavan oppaan Olli Raivion johdolla voi nauttia hienoista reiteistä pitkin nevamaisemia ja upeita hiekkaharjuja. Samalla kuulet mukavia tarinoita ja historiatietoja alueesta. Yllä olevassa kuvassa ihaillaan Heininevaa ja alla olevassa kuvassa kavutaan Multivaaraa ylöspäin.

muilusenpuro15

muilusenpuro17

muilusenpuro16

Laavulle voi kävellä Lehtimäen Valkealammelta Kuuden tähden reitistöä pitkin. Matkaa kertyy noin 5 km. Reitti ei ole kovin hyvin merkitty tällä hetkellä ja toivottavaa onkin, että siihen tulisi parannusta lähiaikoina. Mikäli toivot opastusta lähialueen reiteille, kannattaa olla yhteydessä Lehtimäen Jyskeen porukkaan, sieltä löytyy henkilöitä, joilla on reitit hallussa. Seuralta löytyy sekä netti- että Facebook -sivut.

Lehtimäen Jyskeen yhteystiedot

Lähelle laavua pääsee myös autolla, ajo-ohje: Käänny tieltä 697 Kuortaneen suunnasta ajettaessa (Mäyryn risteyksestä n. 17 km) vasemmalle Heinineva kyltin kohdasta, josta alkaa pieni hiekkatie. Tätä tietä  pitkin n. 2,7km ja käännytään vasemmalle, ja vielä pienempää tietä noin 300 metriä. Tässä kohtaa näkyy kyltti polulle jota pitkin pääsee näppärästi laavulle.

Koordinaatit kohteelle: 62.793373, 23.788797

Kartta pieni

Siikinniemen tanssilava rannalla

Siikinniemen viihtyisäksi remontoitu tanssilava sijaitsee upealla niemekkeellä Sapsalammen rannalla. Kesäiltoina lavalla järjestetään tansseja elävän musiikin tahtiin. Paikka on idyllinen keidas, mutta silti hyvien kulkuyhteyksien varrella. Paikkaa on myös mahdollista vuokrata yksityistilaisuuksien järjestämistä varten.

siikinniemi_uusi1

Paikalla on jo pitkä historia. Eteläpään Maamiesseura rakensi vuonna 1933 omistamalleen niemelleen Siikinniemen tanssilavan, joka oli tuolloin vielä pelkkä lattia. Vuonna 1946 tanssilava sai katon pään päälleen eivätkä sateetkaan enää haitanneet tapahtumien järjestämistä.

Kun suuremmat tanssilavat tulivat yleisemmiksi, Siikinniemen tanssilavan toiminta rappeutui ja viimeiset tanssit pidettiin vuonna 1966.

30 vuotta myöhemmin Sapsalammin kyläyhdistys vuokrasi alueen Maamiesseuralta ja rakensi viereen myös grillikatoksen. Katoksen viereen rakennettiin entistä lavaa jäljittelevä tanssilava ja ensimmäiset tanssit kyläyhdistyksen toimesta pidettiin vuonna 1999. Tämän jälkeen toimintaa tanssilavalla on ollut joka kesä.

siikinniemi_uusi4

Vuosina 2016 ja 2017 rantalava koki suuren muutoksen kun rakennusta ja sen ympäristöä kunnostettiin. Lavan katto korjattiin ja esiintymislavana korotettiin, sekä lattiapinta uusittiin. Ikkunapuitteet kunnostettiin, ulkoseinät maalattiin sekä uusittiin lahonneet ulkoportaat. Piha-aluetta raivattiin vesakoista ja roskapuustoista, että saatiin kaunis järvi näkymään paremmin piha-alueelle. Korjaukset ja kunnostukset mahdollisti ”Siikinniemi 2016” -hanke, johon Sapsalammin kyläyhdistys sai avustusta Kuudestaan ry:ltä.

siikinniemi_uusi10

Kukat muokattu

grillikatos-muokattu

Paikalta löytyy myös olutterassi virvokkeiden nauttimista varten, hotelli helpotus elikkä huussi, sekä tupakkipaikka selkeästi viitoitettuna.

siikinniemi_uusi15

siikinniemi_uusi6

siikinniemi_uusi5

siikinniemi_uusi8

Siikinniemen lava sijaitsee Sapsalammen järven ja kantatie 66:sen välissä osoitteessa: Virtaintie 1774, 63340 Alavus

siikinniemi_uusi12

Sapsalammen kyläyhdistyksen Facebook -sivuilla voi tarkemmin seurata tanssilavalla pidettäviä tapahtumia. Tapahtumapaikkaa on mahdollista vuokrata omien tilaisuuksien pitämistä varten kyläyhdistykseltä.

Kuortaneen kirkko

Kuortaneen kaunis puinen ristikirkko valmistui vuonna 1777. Kirkon rakentajasta oli pitkään epätietoisuutta. Lopulta kunniatohtori Heikki Klemetin tutkimuksissa Kuortaneen kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen Antti Hakola.

kuortaneen_kirkko2_artikkeli

kuortaneen_kirkko1

Klemetti teki Jurvan kirkon arkistossa tutkimuksia juhlajulkaisuaan ”Kuortaneen vaiheita sanoin ja kuvin” varten. Teos julkaistiin Kuortaneen pitäjän 300-vuotisjuhlilla 1932,  jolloin kirkon rakentajaksi varmistui alahärmäläinen talonpoika Antti Hakola (1704-1778). Heikki Klemetin mukaan Kuortaneen kirkko onkin Hakolan  ehdottomasti onnistunein kirkkorakennus. Hakola on rakentanut myös Alajärven, Alahärmän, Kauhavan, Keuruun, Evijärven, Purmon ja Virtain kirkot.

kuortaneen_kirkko10

Näyttävä alttaritaulu on Herman Adrian Barkmanin maalaama ja kuvaa Jeesusta ristinpuulla.

kuortaneen_kirkko14

kuortaneen_kirkko15

Kauniissa kirkossa on monia hienoja yksityiskohtia mm. saarnatuolin ja alttaritaulun veistokset, lasiteokset, upeat valaisinkruunut, sekä korkealle nouseva paanutettu aumakatto sisäholveineen. Istumapaikkoja löytyy 1200 hengelle.

kuortaneen_kirkko13

kuortaneen_kirkko12

kuortaneen_kirkko3

Kirkon ulkopuolelta löytyy useita veistoksia sekä myös sodassa kaatuneiden sankarihauta. Suurin osa kaatuneista olivat alle 25-vuotiaita nuorukaisia.

kuortaneen_kirkko4

kuortaneen_kirkko5

Alttarirakenne ja saarnatuolin veistokset ovat kuortanelaisen Heikki Mikkilän koristelemia, samoin kuin kellotapulin edessä oleva vaivaispoika. Alla olevassa kuvassa on Mikkilän muistoksi pystytetty muistomerkki.

kuortaneen_kirkko7

kuortaneen_kirkko8

Kuortaneen kirkon uuden tapulin rakentamiseen ryhdyttiin vuonna 1829. Se maalattiin parikymmentä vuotta myöhemmin . Tapulin rakentajana toimi torppari Olof Häggblad Oravaisista. Mekaaniset kellot asennettiin tapuliin vasta vuonna 1983.

kuortaneen_kirkko6

Kirkko on avoinna kesäaikaan elokuun loppuun saakka yleensä klo 9-14.

Osoite: Kirkkotie 23, 63100 Kuortane.

Lähde: Kuortaneen seurakunta ja kirkko

Kuorasjärven uimaranta ja kylätalo Hukkatupa

Kuorasjärven uimaranta sijaitsee Sääskiniemellä, Alavudelta noin 25 kilometrin päässä Seinäjoen suuntaan.   Uimaranta on kylätalo Hukkatuvan idyllisessä pihapiirissä ja matalahkon, mutta melko suuren Kuorasjärven rannalla.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa9_artikkeli

Uimaranta on yleisessä käytössä ja Alavuden kaupunki on kunnostanut uimarantaa parisen vuotta sitten tuomalla sinne lisää hiekkaa ja niittämällä kaisloja rannasta.  Ranta on loivasti syvenevä.

Rannalla on pukukopit ja turvallisuudentunnetta lisää pelastusrengas, jota voi käyttää hätätilanteissa. Pukukoppien seinässä olevasta kyltistä löytyvät tarkat sijaintitiedot.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa8
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa7

Rannalta löytyy myös pitkä laituri istumapenkkeineen, jonka nokasta pääsee pulahtamaan järveen rappusia pitkin tai vaikka lähteä melomaan järvelle. Laiturilta on myös helppo onkia.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa11

Alla näkymä järven suunnasta laiturilta kauniiseen Hukkatuvan piha-alueeseen. Oikealla näkyy sauna, jota on mahdollista vuokrata, samoin kuin ylempänä näkyvää kylätaloa on mahdollista vuokrata pienten juhlien pitämistä varten. Vuokrausta voi tiedustella Sydänmaan kyläyhdistykseltä numerosta 0400–929 723 arkisin klo: 10-15 välillä.

Oheisesta linkistä pääsee katsomaan tarkemmin Alavuden sydänmaan kyläyhdistyksen sivua kylätalosta ja rantasaunasta, sekä näkemään vuokrahintoja.

Kylätalon ja rantasaunan nettisivu

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa12
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa1
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa3
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa6

Hukkatuvan rantasaunalla järjestetään talvisin myös avantosaunavuoroja.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa14

Pihapiiristä löytyy myös yleisessä käytössä oleva lentopallokenttä, tänne pääsee siis pelailemaan milloin itse haluaa. Lisäksi löytyy grillikatos vaikka makkaran paistoon.

Sydänmaan kyläyhdistys järjestää pihapiirissä toisinaan erilaisia tapahtumia esimerkiksi pihakirppistä, pelailua, saunomista yms.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa2
kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa4

Alavuden keskustasta ajetaan kohti Seinäjokea ja Sydänmaata, ensimmäisen rautatien ylityksen jälkeen käännytään oikealle Hunnakkomäentielle jota ajetaan 1,6km, käännytään vasemmalle Hukkalantielle, jota ajetaan vähän vajaa 3 kilometriä.

Hukkalantieltä käännytään viittojen mukaan Hukkatuvan pihaan ja uimarannalle. Risteyksessä on myös kylän oma ilmoitustaulu tiedottamista varten.

Tien toiselta puolelta on mahdollista lähteä kiertämään kuntoreittiä Mäenvuoren laavulle, perusreitti on noin 2,4 kilometriä pitkä. Talvisin reitille ajetaan latu mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

kuorasjarvi_uimaranta_ja_hukkatupa15

Kohteen osoite: Hukkalantie 292 A, 61170 Sääskiniemi (Alavus)

Töysän kirkko

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

artikkelikuva pienenä

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin.  Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

oznor

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

2.png

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

1

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

dav

hautausmaa.jpg

hautausmaa2.jpg

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

smartcapture

smartcapture

oznor

smartcapture

smartcapture

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena  ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

sdr

smartcapture

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

smartcapture

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

 

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

 

Perinteikäs Pinniäisen pirtti

Pinniäisen pirtti on historiallinen kohde Lehtimäen Länsikylässä. Rakennuksen arvellaan olevan peräisin jopa 1700-luvulta. Pirtti on vanha jokisauna, joka kunnostettiin vuonna 2009.

kaksi_latoa.jpg

iso_lato.jpg

Pirtin kunnostus tehtiin Länsikylän kyläläisten kanssa talkootyönä ja avajaiset pidettiin marraskuussa 2009. Mestarina ja perinnerakentajana kunnostuksessa toimi Atte Latvala. Rakennus on vanha jokisauna joka on luultavasti rakennettu 1700-luvulla ja siiretty nykyiselle paikalle 1800-luvulla. Pirtti toimi väliaikaisena asuintilana, kun tilalliset tulivat Kirkonkylältä heinätöihin tai ajoivat pellolle savea maanparannukseksi.

nuotiopaikka.jpg

Ulkopuolella pirtin pihapiirissä sijaitsee nuotiopaikka, jossa voi paistaa vaikka makkaraa ja pitää pienen evästauon.

tulipesä.jpg

Pirtin sisältäkin löytyy tulipesä, mutta sitä ei kuitenkaan kannata käyttää, koska ei ole täyttä varmuutta siitä onko se käyttökunnossa.

Pirtissä on järjestetty kunnostuksen jälkeen pieniä tilaisuuksia ja tapahtumia mm. kesäkirkolle pirtti on ollut idyllinen tapahtumapaikka.

Osoite: Kätkänjoentie 266, 63530 Länsikylä

Lasivuoren laavu

Jyhkeän kallion päällä mäntyjen ympäröimänä seisoo Lasivuoren laavu Kuortaneella lähellä Hynnilän kylää ja lähellä ns. Torppaa. Laavu oli jokseenkin vaikeasti löydettävän reitin päässä, sillä sinne ei löytynyt minkäänlaisia opasteita. Laavu kuitenkin löytyi kun katsoi tarkkaan Kuuden tähden reitistön karttaa ja suunnisti sen avulla koko ajan kohti korkeampaa maaston kohtaa.

pienempi artikkelikuva

lasivuoren_laavu7

Laavun paikka oli hienon ja korkean kallion päällä. Metsä oli kuitenkin sen verran kasvanut ympärille, että näkymä ei siintänyt kovin kauaksi. Talvisaikaan ohi ajetaan latureitti, mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

lasivuoren_laavu6

lasivuoren_laavu5

Pääset helpoiten kohteeseen ajamalla Kuortaneelta Mäyrystä tai Alavuden suunnasta Hynniläntietä pitkin ja kääntymällä Kivenmäentien suuntaan. Tätä tietä ajetaan kunnes ylität sillan ajettuasi vähän vajaa 4 km. Sillan jälkeen noin 200 metrin jälkeen lähtee oikealle metsäautotie, joka ainakin maaliskuussa 2020 oli huonokuntoinen metsätraktorin jäljiltä. Kannattaa parkkeerata Kivenmäentien varteen, tie on tuolla kohtaa hyvin suora ja melko leveä. Jos näet tien vasemmalla puolella kyltin ”Tovaskanluoma”, olet jo ajanut kyseisen metsätieliittymän ohi. Käydessäni kohteella, liittymän molemmin puolin oli isot puupinot.

Tätä metsäautotietä seuraamalla vajaan 500 metrin kuluttua tulet ikään kuin risteykseen, oikealle jatkuu metsäautotie, älä jatka sitä, vaan ota vasen reitti, joka on vähän pusikkoituneemman näköinen, mutta alkaa loivasti johtaa ylämäkeen kohti Lasivuoren laavua. Reitti on kuitenkin sen näköinen, että sitä on jonkin verran käytetty.

reitin risteyskohta_LI

Polkumainen tie johtaa loivasti ylämäkeen, välillä oikealle kaartaen kunnes laavu näkyy kauas kallion laella. Kivenmäentieltä matkaa kertyy noin 900 metriä polkua pitkin.

lasivuoren_laavu1

Kohde on oikein mukava paikka päiväretkelle, mutta tiedoksi että siellä ei ole huussia. Polttopuita oli juuri tehty lisää, joten niistä ei ollut pulaa. Laavulla oli nuotion tekomahdollisuus, valmiita makkaratikkuja ja jonkin verran muuta välineistöä. Myös istuma-alustat löytyy peffan alle.

lasivuoren_laavu8

lasivuoren_laavu9

lasivuoren_laavu3

lasivuoren_laavu4

Kartta

Kuortaneelta Mäyrystä Hynniläntien kautta Kivenmäentielle. Tarkkaa osoitetta ei ole, lähelle tulee Kivenmäentie 375, 63130 Kuortane.

Koordinaatit auttavat kohteen löytämisessä: 62.729160, 23.441191

Kellomäen reitin Sataskota

Sataskota on valmistunut vuonna 2018 suositun Kellomäen hiihtoreitin varrelle Ähtäriin. Puolikodan rakensi Suomenselän Satanen ry talkoillen. Se on mukava taukopaikka sopivan matkan päässä reitin lähtöpaikasta esimerkiksi lapsiperheiden hiihtoretkille.

Talvikuva pieni

Yllä olevassa kuvassa vietetään kodan avajaisia 26.1.2019, kuvan ottaja on Janne Muhonen. Suomenselän Satanen ry haki ja sai Leader-rahoitusta kodan rakentamiseen Kuudestaan ry:ltä.

Kota pyörät pien

sataskota3

Kota on hieno 12-kulmainen puolikota, eli katto peittää vain 2/3 osaa kodasta. Kotaan tehdyt leveät laverit mahdollistavat myös yöpymisen. Huussia siellä ei ainakaan vielä keväällä 2020 ollut, mutta puuvaja löytyy ja puita runsaasti. Kodassa on jykevä tulipaikka ja huuva ohjaa savut kodan ulkopuolelle.

Puuvaja pieni

Tulisija pieni

Kotaa ympäröi metsäinen suomaisema. Kodan takana virtaa pieni puro vuolaasti, ainakin näin kevätaikaan. Jos jatkaa reittiä kohti Kellomäkeä, noin puolen kilometrin päässä on soiden ympäröimä Rajalampi.

sataskota1

Alla olevista viitoista näkee etäisyydet kodalta Kellomäkeen ja Ulamastolle. Oman Sport Trackerin mukaan matkaa Ulamastolle kertyi kuitenkin noin 3,2km.

sataskota2

Reitti on parhaimmillaan luonnollisesti hiihtoreittinä, miksi se on tarkoitettukin. Kevätaikaan maastopyörällä meno pitkin Veteläsuota oli osin melko haastavaa märkyyden vuoksi, eivätkä maisemat olleet matkan varrella aivan parhaimmillaan.

sataskota6

sataskota5

sataskota9

Ulamaston parkkipaikka on hyvä lähtöpaikka reitille. Sinne pääset Ähtärin suunnasta kääntymällä 18 -tieltä Lehtimäentielle (68), jota ajetaan noin 1,5km ja Ulamaston parkkipaikka näkyy tien vasemmalla puolella. Tästä kohden haarautuu Välkyntie kohti Sappiota. Parkkipaikalta on viitoitus kohti Kellomäkeä.

Kartta pieni

Lähtöpaikalla tosiaan seurataan vielä noin kilometrin verran Välkyntieltä, kunnes tulee viitta, joka opastaa kääntymään metsään menevää latupohjaa pitkin kodalle. Tätä mennään vielä noin kaksi kilometriä. Mikäli kuljet talvisaikaan, on helppo seurata valmista latua, mutta sulana aikana tulee osata kääntyä välillä vasempaan suuntaan pientä metsäautotietä pitkin. Koordinaatit auttavat suuunnistamisessa.

Koordinaatit: 62.598079, 24.059087

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto