Mustikkavuoren pulkkamäki & avantouinti

Ähtärin keskustan läheisyydessä Ouluveden rannalla Niemenpääntien päätepisteessä on Mustikkavuoren tanssilava, pulkkamäki ja avantouintipaikka.  Niemenpääntie on jyrkkämäkinen ja tietä tuleekin ajaa varoen.  Lavan vieressä on pulkkamäki, saunarakennus ja avanto talviuinnin harrastajille.

Pulkkamäkeä voi laskea entisen hyppyrimäen rinteessä. Pulkkamäki on talvisin etenkin lapsiperheiden suosiossa ja mäkeä lasketaan monenlaisilla välineillä.  Pulkkailu on perinteinen talvilaji ja monille tuttu harrastus lapsuudesta. Sitä on helppo harrastaa, ja se sopii monen ikäisille. Useimmiten pulkkamäessä viihtyvät lapsiperheet, koululais-ja päiväkotiryhmät sekä kaveriporukat. Pulkkailessa tulee kiivettyä mäen päälle useita kertoja, jolloin tulee myös kuntoiltua lähes huomaamatta.

mustikkavuori3

mustikkavuori5

mustikkavuori1919

mustikkavuori2

mustikkavuori4

Avannossa vesi on laitettu jatkuvaan liikkeeseen, jotta vesi ei jäätyisi eikä avantoa tarvitsisi avata uudelleen uidakseen siinä. Veden kierrättäminen suoritetaan uppopumpulla. Avantouinnin harrastajamäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Avantouinti on vanha luonnonparannusmenetelmä ja sitä käytetään edelleen itsehoitokeinona. Monille se on uusi extreme-laji, jolla mitata oman rohkeuden rajoja ja saada huippuelämyksiä. Mustikkavuoren avantoon voi kuka tahansa pulahtaa.

mustikkavuori6

mustikkavuori7

mustikkavuori8

mustikkavuori9

Mikäli avanto houkuttelee pulahtamaan liikuntatoimenjohtaja Osmo Sivén voi antaa lisätietoja saunan käytöstä 0400 869 481 tai sivuilta http://www.mitatekis.fi/naytaryhma.php?id=5108

Osoite:  Niemenpääntie 75

63700 Ähtäri

Kuismankartanon kota

Talkoilla rakennettu Kuortaneen Kuismankartanon kota on kaunis ja viihtyisä ympäri vuoden. Uusi kota on hieno ja vielä ilmaiseksi kaikkien käytössä! Kota sijoittu Kuortaneenjärven rannalle, joka on tunnettu upeasta järvimaisemasta. 

sdr

dav

Seuraavana kesänä kota sai väriä pintaan ja viereen on rakennettu myös puuliiteri polttopuiden säilytystä varten.

Kota sisältä muokattu

Kota on lukittu, mutta avaimen saa kunnanviraston neuvonnasta. Kodalla voi ulkoilupäivän päätteeksi keittää nokipannukahvit ja paistaa makkaraa. Kotaan mahtuu isompikin porukka retkeilemään ja viettämään laatuaikaa.

Kota sivulta muokattu

Kuismankartanon kota muokattu

Kota löytyy Kuismankartanon pihapiiristä. Voit jättää auton parkkiin joko Kuismankartanon parkkialueelle tai ajamalla sisäpihalle rakennusten välistä, mistä voi kävellä nurmikkoa pitkin perille saakka järven rantaan. Kota ja kodalle johtava polku sopivat liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi lastenvaunuille.

dav

Kodan on ahkeroinut Lions Club Kuortane ry vuonna 2013. Leader Kuudestaan myönsi yleishyödyllisen kodan rakentamiseen investointitukea.

Kodan rakentajat kuvassa muokattu

Osoite:  Majantie 4, 63100 KUORTANE

Huusankosken kota

Kyläläiset ovat rakentaneet talkoilla entisen myllypaikan kohdalle kodan, puuladon, tukevan hirsipöydän ja penkit, ulkonuotiopaikan ja hyyskän. Mukavan lisän retkeilypaikalle tuo vierellä vinhasti virtaava Vehkaoja tai Vehkaluoma, joka oli täynnänsä vettä näin sateisena heinäkuuna. Pienten koskien kuohuna oli hauskaa kuunneltavaa nuotiopaikalla.

huusankoski1

huusankoski2

huusankoski4

huusankoski5

huusankoski6

huusankoski7

huusankoski8

Kota sijaitsee Seinäjärvi – Sulkavankylä välisellä ulkoilureitistöllä, ja talvisin kovassa käytössä oleva hiihtoreitti ajetaan kodan kautta mikäli lumiolosuhteet sen sallivat.

huusankoski9

Huusankosken kota sijaitsee Vehkaojan varrella Soukanperällä Seinäjärvellä.
Helpoiten kodan löytää kääntymällä valtatie 66:lta Sulkavankyläntielle, jota ajetaan noin 4,4 kilometriä, käännytään oikealle Soukkalantielle jota kuljetaan 4,3 kilometriä. Oikealle kääntyvää metsäautotietä pitkin kuljetaan noin 300 metriä ja pienen mäkitöppyrän päältä lähtee vasemmalle kivinen polku jonka alkupäässä on viitta Kodalle. Tätä polkua pitkin noin 400 metriä ja saavut Huusankosken kodalle. Kota kuuluu ”Alavutta pitkin ja poikin” vuoden 2015 kohteisiin ja on sen myötä tullut tutummaksi muillekin Alavutelaisille.

Taideateljee Sari Haapaniemi

Vaasalaisen taiteilijan Sari Haapaniemen taidetta voi ihailla kesäisin Lehtimäellä perinteisen kauniissa puutarhamiljöössä sijaitsevassa ateljeessa. Ateljee on kunnostettu vanhalle sukutilalle ja ympärille on useamman vuoden projektina kunnostettu upea puutarha polkuineen, lampineen ja kukkamerineen. Kuuleman mukaan puutarha laajenee edelleen tulevan vuoden aikana.

Ateljee

Kyltti

Puutarhassa aukenee viehättäviä näkymiä toinen toisensa jälkeen. Aukiot, tiet ja puutarhat ovat saaneet nimensä sukutilalla eläneiden naisten mukaan… on Lean puutarhaa, Iidan puutarhatie, Ennin aukio jne.

Polku

Näkymä

Lammikko

Lean puutarha

Kävijöille on tarjolla myös kahvia ja mikä onkaan ihanampaa kuin ihailla terassilta näkymiä ympäröivään puutarhaan ja nautiskella kupponen kahvia.

Terassi

E portaat

E mies

Myös ruosteisille esineille on löytynyt puutarhasta oma paikkansa.

Ruostepuisto

Joka puolelta löytyy viehättäviä pieniä yksityiskohtia ja vanhojen esineiden kokoelmia yhdistettynä taiteilijan töihin. Sarin maalaamat taulut löytyvät ateljeen sisäpuolelta, josta tässä blogissa ei olekaan kuvia, kannattaa siis käydä itse paikan päällä katsomassa.

Yksityiskohta

Yksityiskohta 2

Kivet aurinko

Elokuun alussa kukkaloisto ja niiden värit olivat huikeat.

Ruusut

Etupiha

E kukkameri

Kukko

Puutarhassa asustaa myös kanapariskunta Frida ja Kahlo!

Frida ja Kahlo

E taulu

Aitan vieri

Osoite: Nevantakasentie 171, Lehtimäki

Ateljee on avoinna kesäisin, mutta voit tiedustella poikkeavista aukioloajoista suoraan taitelijalta p. 050 558 2930. Sari Haapaniemen Facebook -sivut löydät tästä: Ateljé Sari Haapaniemi

 

Kuortaneen talomuseo ja Klemetti-museo

Kuortaneen Talomuseo ja Klemetti-museo on perustettu 1950 -luvun loppupuolella Kuortaneen keskustaan.  Talomuseoon kuuluu kuortanelaisia rakennuksia 1500-luvulta 1900-luvulle, viimeisin v.1994 rakennettu korsu ”Pihkahovi”.  Museon esineistön kokonaismäärä on 2500. Talomuseon piha-alue toimii kesäsunnuntaisin näytelmien ym. tapahtumien esittämispaikkana.

eka pien

Klemetti-museo on perustettu Armi ja Heikki Klemetin kesäkotiin, Talomuseon välittömään läheisyyteen. Museossa on runsaasti muistoja Armi ja Heikki Klemetin työstä sekä suomalaisen kuorolaulun menneiltä vuosikymmeniltä. Kuortanelainen Heikki Klemetti (1876-1953) oli kuoronjohtaja, säveltäjä, kirjailija ja rakennustaiteen tutkija, valiokuoron Suomen Laulun perustaja sekä Ylioppilaskunnan Laulajien pitkäaikainen johtaja.

Talomuseo_2774

Talomuseo_2770

1 pien

ovet pien

2 pien

Talomuseo_2772

Talomuseo_2773

Talomuseo_1564

Talomuseo_1563

Talomuseo_1539

Talomuseo_1540

Talomuseo_1545

Talomuseo_1546

Talomuseo_1547

Talomuseo_2768

klemetti pien

Talomuseo_2769

Talomuseon esittelyvideon voit katsoa täältä: Talomuseo

Klemetti-museon esittelyvideon voit katsoa täältä: Klemetti-museo

Kuurtanes-seuran puheenjohtaja  Aino-Maija Niemelä järjestää opastusta museoilla pyydettäessä 040-512 7652.

Osoite: Museopolku 1, 63100 Kuortane

Kätkänjoen kylätalon kota

Kätkänjoen kylätalon pihapiirissä sijaitseva kota on tunnelmallinen ja sinne on helppo löytää. Kota sijaitsee aivan kylätalon ratsastuskentän vieressä ja kävelymatkaa ei ole kuin muutama kymmenen metriä. Kodalta löytyvät myös opasteet eripituisille luontopoluille. Kodalla on lapsiperheiden mukava käydä viettämässä laatuaikaa eväitä syöden ja kangasmetsää ihaillen.

kjktl2

kjktl3

kjktl4

kjktl5

kjktl6

kjktl7

kjktl8

kjktl9

Reittiohje:
Kätkänjoentie 344, 63430 Kätkänjoki
Alavus

Iso Liesjärvi

Alavudella sijaitseva Iso Liesjärvi on kuuluisa raikkaasta ja kirkkaasta vedestään. Hiekkapohjainen järvi on virkistävä kesähelteilläkin, sanotaanhan järven olevan lähdepohjainen, joka takaa virkistävän uintikokemuksen kuuminakin kesäpäivinä.

Järvi muokattu pieni

Uimaranta muokattu pieni

Uimaranta on siisti ja matala ja ehkä siksi lapsiperheiden suosiossa. Rannan läheisessä männikössä voi istahtaa piknikille ja nauttia luonnonrauhasta.

Pelastusrengas muokattu pieni

Rantaa muokattu pieni

Liesjärven uimaranta sijaitsee aivan Holkonkyläntien varressa ja Tuurin kyläkaupalta uimarantaan on matkaa noin 14 kilometriä pääosin hiekkatietä pitkin.

Tie ja ranta muokattu pieni

Sijainti: Holkonkyläntie 1400, 63610 Tuuri

Lääkärinranta

Alavudella, entisessä Töysän kunnassa sijaitseva Ponnenjärven uimaranta, jota myös kutsutaan Lääkärinrannaksi. Paikkakuntalaisten suosioon palannut siisti hiekkapohjainen ja kirkasvetinen uimaranta sijaitsee aivan Töysän kirkonkylän keskustassa.

ranta

ruohikko

muokattu uimarit.jpg

pyörä

pukukopit.jpg

Rannalta löytyy uimakoppi miehille ja naisille sekä huussi. Laituri on nyt hyvä ja vesikin on uimareiden iloksi puhdistunut. Käykää pulahtamassa!

Osoite: Rantatie 20, 63600 Töysä

Kätkänjoen laavu

Kätkänjoen kyläläiset ovat rakentaneet laavun hyvin erikoiseen paikkaan. Laavu sijaitsee joen rannassa aivan jyrkän kallioseinämän vieressä. Polku laavulle vie joen yli ja mutkittelee joen läheisyydessä. Laavu on ahkerasti metsästäjien ja kyläläisten käytössä. Kyläläiset ovat pitäneet hyvää huolta laavustaan ja vievät tarpeen mukaan sinne polttopuita. Laavun lähistöllä myös majava ovat olleet ahkeria, aivan laavun vieressä on nähtävissä majavan järsimiä puita.

katk2

katk3

katk4

katk5

katk6

katk7

katk8

katk9

katk10

katk11

katk13

katk14

katk15

Reittiohje: Kätkänjoentie 725 kohdalla Alavuden suunnasta tultaessa tien vasemmalla puolella on autolle sopiva levike, jonka vastakkaisella puolella on oranssilla maalilla merkitty reitin alkukohta. (kuva alhaalla) Polku laavulle on merkitty oransseilla tolpilla ja puihin maalatuilla merkeillä. Pituutta reitillä on noin puoli kilometriä.

katk1
Tältä tolpalta alkaa polku laavulle

Uittomiehen muistomerkki

Esko Saarimäen suunnittelema ja toteuttama muistomerkki paljastettiin 3.7.1988 Alavuden Kätkänjoella kunnioittamaan Kätkänjoen uittomiehiä. Tukkeja uitettiin Alavuden Puunjalostustehtaan sahalle 1890-luvulta vuoteen 1956.

uitto1

uitto2

Tukinuitto oli keväisin suuri tapahtuma. Muutama ylimääräinen pontikkatehdaskin käynnistyi, jotta uittomiehille saatiin lämmikettä. Tukkeja uitettiin seitsemän päivää viikossa, sillä uittoa ei voinut keskeyttää. Työpäivän pituus oli 10-12 tuntia. Kun koko tukkimäärä oli saatu Rantatöysänjärveen, sortteerattiin tukit järven suulla lautoiksi. Kuuset ja männyt erotettiin ja samankokoiset puut ohjattiin omiin lauttoihinsa.

uitto4

uitto5

uitto6

uitto7

uitto8

Reittiohje: Kantatie 66:lta käännytään Alavuden Asemanseudulla Rantatöysäntielle (Tienumero 7071), liikennemerkeissä lukee: Alavuden Puunjalostustehdas Oy. Tie jatkuu Rantatöysän jälkeen Kätkänjoentietä. Kätkänjoella on tien oikealla puolella viitta.

uittor5

Kuudestaan ry:n ylläpitämä retkeilysivusto