Aihearkisto: Alavus

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Muistomerkki, Töysä

Töysän kirkko

11/06/2020 Kuudestaan Kommentoi

Töysän kaunis puinen kirkko on valmistunut vuonna 1800 ja sen torni vasta 1824. Rakennuttajana toimi Heikki Kuorikoski, joka oli silloin rakentamassa myös Alavuden kirkkoa. Kirkko on malliltaan tasavartinen risti, jonka sisäkulmat on viistetty. Kirkkoon mahtuu 700 henkilöä.

Töysän kirkkoa on korjattu ja kunnostettu useampaan otteeseen. Ensimmäistä kertaa sitä korjattiin samaan aikaan, kun kellotapuli rakennettiin eli vuonna 1825. Korjauksia on tehty myös vuosina 1844, 1852 ja 1874, jolloin alttari uusittiin. Vuonna 1896 tehtiin todella perusteellinen korjaus. Vain seinät säilyivät samanlaisina. Silloin kirkkoon saatiin kamiinalämmmitys. Viimeinen huomattava korjaus suoritettiin vuonna 1982. Silloin muunmuassa lämmitys vaihdettiin sähkölämmitykseksi. Sakari Lähteinen on suunnitellut korjaukset. Kirkko maalattiin vielä ulkopuolelta vuonna 1984 ja värisuunnitelmat siihen laati Eckhard Strahl.

Kun kirkkoa rakennettiin vuosina 1798-1800 rakentamisesta kuullut maaherra määräsi työt keskeytettäväksi, suunnitelmat jouduttiin tekemään uusiksi ja ne hyväksytettiin Tukholmassa, sillä Suomi oli vielä tuolloin osa Ruotsia. Suunnitelma lopulta hyväksyttiin, kirkkoa tulisi vain hiukan madaltaa ja tornia pienentää.

Yrjänä lepistön suunnittelema kellotapuli rakennettiin vuonna 1825. Sen rakensi Jyväskyläläinen Erkki Leppänen.

Instumenttina kirkossa on ollut ensin urkuharmoni ja vuodesta 1909 lähtien pneumaattiset urut. Niiden fasadi ja urkukaappi säilytettiin, kun nykyiset 20-äänikertaiset mekaaniset urut otettiin käyttöön viimeisimmän kirkon remontin aikaan vuonna 1983.

Kirkkomaalla on lukuisia muistomerkkejä mm. tämä Leijonapaasi, 1918 vapaussodan sankarien muistomerkki. Taustalla näkyy sankarimuuri.

Alla olevassa kuvassa näkyy Makasiinimuseo, joka toimii kesäisin makasiinikahvilana jumalanpalvelusten jälkeen Töysän kirkon pihapiirissä. Töysä-Seura on saanut viljamakasiinin lahjoituksena ja kunnostanut näyttelytilaksi vuonna 2001. Mikäli haluat tutustua muuna aikana näyttelyesineistöön, ota yhteyttä Töysä-Seura ry:hyn.

Makasiinin oven vasemmalla puolella on säveltäjä, sanoittaja Toivo Kärjen reliefi, koska hän on Töysässä pappina toimineen Frans Kärjen poika. Toivo Kärki asui Töysässä vuosina 1917- 1926.

Töysän kirkko ja makasiinikahvila löytyvät osoitteesta: Kappelitie 4, 63600 TÖYSÄ

Lähteet:

https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/toysan-kirkko

https://fi.wikipedia.org/wiki/T%C3%B6ys%C3%A4n_kirkko

Alavus, Elämysreitit, Historialliset kohteet, Nähtävyys, nuotiopaikka, Oudot paikat, Töysä

Historiallinen Penkkivuori

07/05/2020 Kuudestaan Kommentoi

Penkkivuori Töysässä on hyvin mielenkiintoinen ja historiallinen paikka päiväretkikohteeksi. Penkkivuori on jääkauden muokkaama kalliomuodostelma, josta muodostui noin sata vuotta sitten kivenhakkaajien työmaa, mistä hakattiin graniittia rakennuskohteisiin Tuurissa ja ympäri Pohjanmaata. Kivenhakkuita entisaikaan tekivät Korpisen ja Metsälän veljekset.

Graniittia käytettiin mm. kivinavettoihin ja rautatiesilloiksi, kunnes kivi korvattiin rakennustyömailla teräksellä ja betonilla. Näin kivenhakkuu loppui Penkkivuorellakin yli viisikymmentä vuotta sitten.

Penkkivuoren korkeinta kohtaa kutsuttiin Keinukallioksi, jossa alettiin kivenhakkuun jälkeen kokoontumaan kesälauantaisin tansseihin pelimannien soiton säestämänä. Lisää historiatietoa voi lukea paikan päältä löytyvästä infokyltistä.

Paikan päällä kannattaa kävellä kalliomuodostelmia kiertäen, sillä lohkareet muodostavat hauskoja pikku luolia eri puolille, joiden katveessa voi pitää nuotiota tai ehkä jopa yöpyä niin halutessaan. Varsinkin lapsille kohde on jännittävä kokemus. Alla näkyvän kuvan kivimuodostelman yhteyteen oli tehty hyvä nuotiopaikka, josta löytyi vähän puitakin.

Muistakaa noudattaa äärimmäistä varovaisuutta nuotiota poltettaessa, sillä maasto on tulenarkaa. Palovaroituksen ollessa voimassa, tulen teko on luonnollisesti ehdottomasti kiellettyä!

Alla olevassa kuvassa näkyvä jyhkeä kivilaavu löytyy kalliojyrkänteen alaosasta, tulosuunnasta oikealle kaartaen kohti nevaa. Alla olevan kuvan ottaja on Hannu Matikainen, kuvassa tyttärensä Anni kannattelemassa lohkaretta.

Penkkivuorelle on melko vaikeaa laatia selkeää reittiohjeistusta. Helpoiten kohteen saavuttaa kääntymällä Tuurista Holkonkyläntielle, jota ajetaan noin 1,2km ja käännös oikealle Sorilantielle. Tätä hiekkatietä jatketaan noin 1,5km, kunnes käännytään jälleen oikealle, Korpisentielle.

Korpisentietä jatketaan noin 2km, kunnes tulee tieltä oikealle kääntyvä pienempi tie, mikä näkyy alla olevassa kuvassa. Tässä kohden ei ollut tuolloin viitoitusta, mutta myöhemmin risteykseen on viety pieni opaste Penkkivuorelle.

Tätä metsäautotietä jatketaan noin kilometrin verran. Auton suosittelisin jättämään yllä olevan liittymän kohtaan.

Välillä tältä metsäautotieltä erkanee muita teitä, joten reitillä tulee olla tarkkana ettei lähde väärään suuntaan. Nyt reitille on tosin viety muutama opaste kriittisiin kohtiin. Metsäautotien suhteellisen alkupäässä on erkanema oikealle kallioiselle reitille, älä mene sinne, vaan jatka vasenta laitaa. Keväällä metsäautotietä oli ajeltu luultavasti maastureilla, sillä suunnistajilla oli ollut keväällä 2020 rasteja Penkkivuoren maastossa. Tie oli osin hyvin märkä ja kurainen. Välillä saavut ikään kuin pienelle parkkialueelle, jonne hyvällä säällä voi toki autollakin surauttaa. Parkkialueella näkyi nuotiotakin pidetyn. Parkkikselta reitti jatkuu oikealle alaspäin kaartaen. Loppupäässä tulee alla olevan näköinen erkanema, josta valitset oikean puoleisen tien.

Reitti seurailee osittain moottorikelkkareittiä.

Lopussa kannattaa katsella vasemmalle päin, siinä suunnassa pitäisi alkaa kalliota näkymään ja vastaan tulee jokseenkin yllättäen erkanema Penkkivuoren päälle johtavalle kallioiselle polulle. Tähän kohtaan on nyttemmin lisätty pieni opaste. Alla olevan kuvan mukaisesta kohdasta polku lähtee vasemmalle, kohti kallion lakea.

Kallion laelta lähtee polkuja eteenpäin noin vajaan sadan metrin päässä sijaitsevalle kivilaavulle, jossa nuotiopaikkakin on. Pyörät oli helpoin jättää yllä näkyvään kohtaan.

Kartassa mustalla rengastettu alue on Penkkivuoren aluetta. Vieressä Penkkivuoren Neva. Pienempi järvi ylempänä on Korpisenlampi ja isompi Välisenlampi. Oikealla näkyy Korpisen tie ja Salonkylän tie.

Mainittakoon, että Alavuden suunnalta myös Pykälistöntien kautta on mahdollista metsäauto- ja mökkiteitä pitkin kävellä ja pyöräillä Penkkivuorelle, mutta tähän niitä reittejä ei ole lähdetty erikseen kuvailemaan.

Alla vielä napattu kuva Kuuden tähden reitistön kartasta, mistä näkyy, että punaisella merkitty moottorikelkkareitti menee Penkkivuoren vierestä.

Koordinaatit kohteeseen: 62.554697, 23.719593

Alavus, Elämysreitit, Kokoontumispaikka, Kosteikko, Laavut ja kodat

Pahajoen laavu, luontopolku ja kosteikko

13/10/2019 Kuudestaan Kommentoi

Alavudenjärven eteläpäähän on rakennettu vuoden 2018 aikana kosteikkko, jonka tarkoitus on pidättää ravinteiden kulkeutuminen suoraan järveen ja näin estää järveä rehevöitymästä. Kosteikolle on myöhemmin tehty myös lyhyehkö luontopolku ja viihtyisä laavu mukavaan ajanviettoon kaiken ikäisille.

Kosteikon läpi ja Pahajoen ylitse kulkeva luontopolku on osoittautunut suosituksi reitiksi kulkea sekä jalan että pyörällä, sillä se lyhentää Alavudenjärven kierrosta noin kolmella kilometrillä ja tarjoaa samalla mukavat luontonäkymät. Kapean Pahajoen ylitse johtaa hieno kaarisilta. Luntopolku ja kosteikko ovat osa Alavuden kaupungin hallinnoimaa ja Ely-keskuksen rahoittamaa ”Alavudenjärven ravinteet kiinni, maisema auki” -hanketta.

Väylä kaarisillalle on esteetön. Talvisaikaan näkymä on hyvin erilainen.

Syksyllä 2019 kosteikon ympäristön kunnossapidosta on vastannut ahkera noin neljänkymmenen lampaan katras. Lampaiden lisäksi myös vesilinnut viihtyvät kosteikolla ja järviruovikossa. Kevään 2020 aikana kosteikolla on bongattu lintulajeista mm. joutsen, kurki, suokukko ja kaulushaikara tavanomaisten sorsalintujen lisäksi. Alavudenjärvellä pesii tällä hetkellä ainakin kaksi joutsenpariskuntaa.

Alkukesästä 2019 Alavuden Tervajalat rakensivat alueelle järven rantaan laavun, jonka rakennusmateriaalit rahoitti Töysän Säästöpankkisäätiö. Laavulta löytyy hyvä grillipaikka makkaranpaistoon, polttopuita ja roskis.

Laavulle johtaa Niementien parkkipaikan puolelta sorastettu polku kauniin koivikon keskellä. Laavun läheisyyteen on vielä suunnitteilla linnunpönttöpuisto.

Sijainti: Jokivarren suunnalta Niementie 54 tai järven itärannan puolelta osoite Tusantie 303 tuovat lähimmäksi Pahajoen kosteikkoaluetta ja laavua. Alueelle on mahdollista tulla myös autolla, sillä Tusanpuolella on parkkipaikka kolmelle autolle alhaalla järven rannassa. Niementietä pitkin saavuttaessa parkkipaikka löytyy ainakin viidelle autolle läheltä laavua ja siltaa. Huom. luontopolku käsittää tällä hetkellä vielä vain muutaman sadan metrin pituisen reitin järven eteläpäässä.

Alavus, Elämysreitit, Laavut ja kodat, Neva

Kuhjonnevan laavu

17/05/2019 Kuudestaan Kommentoi

Kuhjonnevan laavu on rakennettu upean luonnontilaisen suoalueen keskeltä pilkottavalle pienelle kallion pläntille. Laavulle johtaa suon läpi pitkospuureitti ja laavu tarjoaa hienon tukikohdan keidassuolla elävien lintujen tarkkailuun.

Laavu on rakennettu vuonna 2001 Niemi-Hukkalan metsästysseuran toimesta. Laavulle johtavat pitkospuut, laavun katto ja tulisija korjattiin vuonna 2021. Yllä olevassa kuvassa uudet pitkospuut ja alla olevassa vanhat.

Kuhjonneva sijaitsee Alavuden pohjoispäässä hyvin lähellä sekä Kuortaneen, että Seinäjoen rajaa, Kuorasjärven itäpuolella. Paikalle on suhteellisen helppo löytää ajamalla vaikkapa Kuortaneelta Seinäjoen suuntaan ja kääntymällä vasemmalle Kuorasjärventielle. Tätä tietä ajetaan 4,3 kilometrin matka, tulee y-risteys ja jatketaan siitä edelleen vasemmalle Kourasjärventietä pitkin.

Tätä tietä vielä noin kilometri ja vasemmalla puolen tietä näkyy viitta Kuhjonneva laavu 1,1km. HUOM! Älä kuitenkaan parkkeeraa autoasi yksityisomisteiselle hiekka-alueelle, vaan sitä varten on erillinen liittymä noin 80m aiemmin, johon voit jättää tarvittaessa autosi.

Reitin alkuosa on melko suoraviivaista ja helppokulkuista seuraten ojan piennarta ja metsikön reunaa selkeää polkua pitkin. Reitti muuttuu vähitellen suomaisemmaksi ja suolla kulkevat uudistetut pitkospuut ovat todellakin tarpeen, sillä maasto oli sitä märempää mitä lähemmäksi laavua pääsimme.

Tästä alkaa retken nautinnollisin osa, maisema on todella kaunis ja rauhoittava. Osa kuvista on jo muutaman vuoden takaa, osa alkukesästä 2023.

Nevalla runsaiten esiintyviä lintulajeja ovat kuovi, metsäkirvinen, niittykirvinen ja kapustarinta. Nyt näimme vain kaksi kurkea kahlaamassa.

Laavulla on hyvä tulisija, jota oli tästä vielä paranneltu, mutta kannattaa ottaa omat puut mukaan. Lisäksi laavuun oli rakennettu ovet, joten sisällä voi olla halutessaan säältä suojassa.

Geokätköilystä innostuneet voivat löytää täältä myös pienen kätkön.

Reissussa rähjääntyy aina ja kastautuminen suoveteen toukokuussa ei ollut välttämättä paras idea.

Kohde on helppo saavuttaa myös lasten kanssa kantamalla rinkassa tai itse kävellen, koska parkkipaikalta matka ei ole pitkä ja on täynnä jännittäviä asioita. Kannattaa huomioida kuitenkin pitkospuut ja maaston märkyys ainakin kevät aikaan.

Laavulta olisi ollut mahdollista jatkaa noin 8 kilometrin pituinen luontoreitti, mutta märkyys esti kokeilemasta sitä tällä kertaa. Reitti on merkitty punaisin opastein ja siitä on lähtöpaikalla kartta ja opastaulu.

Koordinaatit: 62.730049, 23.259140

Alavus, Kokoontumispaikka, Laavut ja kodat, Patikka, Retkipaikka, Töysä, Vaellusreitti

Kotalammen kota

07/09/2018 Kuudestaan Kommentoi

Kauniina kesäkuun päivänä maastopyöräkohteeksi valikoitui Kotalammen kota Töysässä. Se on vuonna 1995 valmistunut ja sijaitsee Kuuden tähden reitistön varrella suojaisessa paikassa mäntymetsän keskellä. Kodan takana on pikkuruinen soistunut Kotalampi, josta kota on saanut nimensä.

Kodan ulkopuolella olevassa kyltissä lukee, että kota on Töysän Talsijoiden vuonna 1995 rakentama. Päätellen kodan ulkoseinässä olevasta Osuuspankin tarrasta ja kodan sisäpuolen nuotiopaikan metallilevystä missä komeilee Osuuspankin logo, on pankkikin osallistunut rakennusurakkaan jollain tavoin. Talvisin kodan ohitse tehdään sään salliessa hiihtolatu.

Kodan takana on pienen pieni lampi, lähestulkoon umpeen kasvanut ja soistunut. Muuten metsikkö kodan ympärillä on isohkoa, harvennettua mäntymetsää puolukan- ja mustikanvarpuineen.

Kodan lähellä on pieni puusuoja ja kodasta löytyi kirves puiden pilkkomista varten. Kodalla on peltitynnyristä tehty ulkonuotio ja myös kodan sisällä on tulentekopaikka. Makkaranpaistokeppejä löytyi runsaasti, jonkin verran myös astioita, jotka tosin olivat huonokuntoisia. Vähän etäämpää löytyy hauskan mallinen ulkohuussi.

Lähdin etsimään kotaa maastopyörällä Kuuden tähden reitistökartan ja saamieni koordinaattien avulla Alavuden suunnasta ajamalla ensin Tuurin ohi ja kääntymällä VT 18:lta Riihontielle. En kuitenkaan voi suositella tätä reittiä kodalle mentäessä, koska lähes kaikki viitat reitiltä puuttuivat ja metsässä meni niin paljon teitä ja reittejä, että oikean reitin löytäminen oli lähestulkoon mahdotonta.

Helpompi ja suosittelemani reitti kodalle löytyy, kun kääntyy Töysässä VT 18:lta oikealle Passintielle ja ajaa sitä eteenpäin kääntymällä aina oikealle ja niin pitkälle kunnes tie muuttuu Harjuntieksi. Hiekkatien varrella on todella kaunista maalaismaisemaa ja kumpuilevaa maastoa.

Harjuntietä ajetaan kunnes oikealla vähän pusikossa näkyy kyltti Kotalampi 0,7km, sekä etäisyydet Tuurin ja Iivarin koululle. Etäisyys valtatieltä tämän kyltin kohdalle on noin 3,5km.

Tästä onkin lyhyt metsäinen tie perille, sen pääsee ainakin maastopyörällä oikein hyvin ajamaan, ehkä jopa muillakin pyörillä. Perillä on kartta ja kilometrilliset viitat Iivarin ja Tuurin koululle.

YouTube:sta löytyy ladattuna video kohteesta, sekin voi auttaa kohteen löytämisessä: Kotalammen kota

Koordinaatit: 62.60570, 23.81382

Alavus, Retkipaikka

Korkiavuori

31/08/2018 Kuudestaan Kommentoi

Korkiavuori sijaitsee Alavudella Katteluskylässä ja se on 180m korkea. Korkiavuori oli Alavuden korkein kohta vuoteen 2013 saakka, jolloin Alavus ja Töysä yhdistyivät. Kuntien yhdistymisen jälkeen Alavuden korkein kohta on Töysän Tohnissa Roviomäki, joka on 216,3m korkea.

Huolimatta korkeasta sijainnistaan, ympärille kasvanut sekametsä estää laajemman näkymän vuoren päältä. Korkiavuoren laella on pienen pieni kalliolampi.

Alavus, Laavut ja kodat, Retkipaikka

Salonojan kota

24/08/2018 Kuudestaan Kommentoi

Salonojan kota sijaitsee Alavudella Salonkylässä vieressä virtaavan Salonojan rannalla. Kota seisoo metsäisellä ja erittäin suojaisella paikalla.

Kota on siisti ja sen sisältä löytyy tarvittavat puut tulentekoon. Puita löytyy lisää myös kodan lähellä olevasta puuvajasta. Kodan rakentamiseen on saatu tukea Kuudestaan ry:n kautta.

Kuvaushetken aikaan heinäkuussa Salonojassa oli hyvin vettä ja kuuleman mukaan myös kalatkin viihtyvät siellä. Salonoja virtaa läpi Kätkänjoella sijaitsevan Hangasrimpi nimisen lammen.

Osoite: Virtalantie 928, Alavus. Mesimäentien ja Virtalantien risteyksestä lähtee metsäpolku kodalle ensin pellon viertä pitkin kulkien.

Koordinaatit: 62.723455, 23.749744

Alavus, Laavut ja kodat, Nähtävyys, Näkötornit, Retkipaikka

Lasikota Kirkkojärven rannalla

09/08/2018 Kuudestaan Kommentoi

Alavuden Tusan rannassa sijaitseva lasikota on ainutlaatuinen nähtävyys. Siellä voi käydä lämmittelemässä sisällä ja katsella televisiota tai paistaa makkaraa ulkona sekä ihailla maisemia tornin päältä. Tämä näkötornin ja kotalaavun yhdistelmä on saanut paljon huomiota ja se on ollut kovassa käytössä. Lasikota näyttäytyy tyystin erilaiselle eri vuodenaikoina ympävöivän luonnon mukaan ja myöskin eri aikaan päivästä valaistuksen mukaan.

Parissa yllä olevissa kuvissa on lievästi pakkasen purema ja täydellisen tyyni aamu lokakuussa. Alla olevissa kuvissa onkin kunnon talvisää helmikuun pakkasilla.

Lasikota valmistui vuoden 2018 alussa ja avajaiset pidettiin 23.2.2018. Kodalle pääsy on ilmaista ja ovet ovat auki koko ajan.

Järvelle on tehty hiihtolatu sekä luistelurata talvisin, kun jää on tarpeeksi kestävää. Kesäisin lasikodan läheltä voi käydä uimassa Tusan uimarannalta. Tässä linkki Tusan uimarannan postaukseen Tusan uimaranta .

Lasikodan ja näkötornin yhdistelmä on rakennettu Rantojen virkistyskäytön lisääminen osana Alavuden kaupunkikeskustan kehittämistä -hankkeen avulla aikaansaadun investointihankkeen myötä. Suunnitteluhankkeeseen rahoitus on tullut Leader Kuudestaan ry:n kautta ja itse lasikotainvestointi on saanut rahoituksen Ely-keskuksesta.

Nuotiopaikalta on ihanaa katsella kesäiltoina auringonlaskua ja viettää aikaa perheen kanssa. Lasikota on ollut kovassa käytössä ja kodassa olevaan vieraskirjaan on jo lyhyen ajan sisällä kertynyt satoja nimiä.

Ylhäältä on huikeat maisemat koko järvelle.

Siisti puuvaja, huussi sekä virkistys- ja onkilaituri löytyvät aivan lasikodan läheisyydestä.

Ajo-ohje:

1 Käänny Tusantieltä Ilkankujalle ja jatka sitä suoraan noin 100m kunnes vasemmalle kääntyy tie uimarantaa ja parkkipaikkaa kohti.

2 Jatka sitä tietä kunnes saavut suurelle parkkialueelle. Sen jälkeen jatka kävellen niemen kärkeen ja olet kohteessa.

Osoite: Ilkankuja 9, 63300 Alavus.

Lähteet: Lasikota Alavuden kaupunki

Alavus, Retkipaikka, Uimarannat

Iso Allasjärven uimaranta

02/08/2018 Kuudestaan Kommentoi

Iso Allasjärvi sijaitsee Alavudella Taipaleenkylässä. Uimaranta on suojaisassa paikassa, pienessä lahdenpoukamassa. Rannalta löytyy huussi, pukukopit ja nuotiopaikka. Rantaa on kunnostettu viime vuosien aikana.

Hiekkapohjaisen rannan edestä löytyy parkkipaikkatilaa.

Pukukopit, huussi, nuotiopaikka sekä pato löytyvät aivan uimarannnan läheisyydestä. Pukukopin seinässä tiedotetaan mm. mahdollisista sinilevähavainnoista.

Ajo-ohje: Käänny Peräseinäjoentieltä Sikosaarentielle vanhan kaupan vierestä ja jatka tätä tietä noin 500m.

Käänny Sikosaarentieltä vasemmalle Taipaleentielle ja jatka noin 400m.

Käänny Taipaleentieltä oikealle uimaranta kyltin vierestä ja jatka pientä soratietä noin 300m ja saavut uimarannan parkkipaikalle.

Osoite: Taipaleentie 55, 63370 Alavus

Alavus, Historialliset kohteet, kirkko, Museot

Alavuden kirkko

30/07/2018 Kuudestaan Kommentoi

Alavuden keskustassa sijaitseva Kauno S. Kallion suunnittelema kaunis kirkko valmistui vuonna 1914. Se vihittiin pyhän käyttöön arkkipiispa Gustaf Johanssonin toimesta Mikkelinpäivänä 4.10. Kirkon pihapiiristä löytyy hautausmaa ja kellotapuli. Kirkolla on kaksi parkkipaikkaa ja toisen vierestä löytyy Sotavanhuksen museo.

Keskikäytävällä näkyvät kolme kynttiläkruunua pelastettiin tulelta edellisestä kirkosta. Vanhin kynttiläkruunu on jo vuodelta 1828.

Taiteilija Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä.

Vuodelta 1970 olevat 35-äänikertaiset urut on DU Pentti Pelto ja rakentanut Hans Heinrichin urkurakentamo.

Kirkon takaosan muuttaminen vuonna 1992 suureksi eteisaulaksi on ollut suurin muutos nykyiseen kirkkoon. Lastenhoito-morsiusparin huone ja erillinen pieni tila äänentoistoa ja TV-lähetyksiä varten on myös tehty tähän tilaan.

Ylhäällä kuvissa näkyy Alavuden kirkon vaivaisukko ja kellotapuli.

Alavus-seuran ylläpitämä Sotavanhuksen museo on vanhassa viljamakasiinissa kirkon vieressä. Se on avoinna avoinna kesä-heinäkuussa ti-la klo 10-14.

Kesällä 2018 Alavuden kirkko toimii myös tiekirkkona 11.6.–3.8.2018 ma-pe klo 10–16 16.6.–5.8.2018 la-su klo 10–15. Joten nyt on loistava tilaisuus käydä tutustumassa tähänkin kirkkoon.

Osoite: Kirkkotie 7, 63300 Alavus

Lähteet: https://www.alavudenseurakunta.fi/kirkot-ja-tilat/kirkot/alavuden-kirkko1

https://www.tiekirkot.fi/kirkot/alavuden-kirkko/

http://www.visitalavus.fi/fi/nae-koe/museot.html