Kuortanelaissyntyisen taidemaalarin Soile Yli-Mäyryn taidehalli Kuortaneella on monella tapaa silmiä hivelevä kokonaisuus. Kansainvälisesti kuuluisa taiteilija on tullut tunnetuksi värikkäistä öljyväritöistään, joihin voi käydä tutustumassa kesäaikaan Kuortaneella.
Sympaattisen näköinen Konnon kota sijaitsee Töysässä Kuuden tähden reitistön alueella. Se on tarkoitettu taukopaikaksi kaikille luonnossa liikkuville. Kota on auki pääosin vain talvisin ja Töysän ympäri menevä hiihtokierros kiertää kodan läheisyydestä.
Isännän velvollisuuteen kuuluu huolehtia, että seuraavalla tulijalla on polttopuita kodasssa. Puita voi hakea lähellä ulkona olevasta vajasta.
Muista merkitä käynnin jälkeen konnon kirjaan nimesi.
Kodan läheisyydessä on myös huussi.
Tien vieressä näkyy Kuuden tähden reitistön opasteet, josta on pieni kävelymatka kodalle.
Kirkasvetinen Kaatialan louhos Kuortaneella on sukeltajille ja malminharrastajille tuttu paikka, jossa arvioiden mukaan käy vuosittain pari tuhatta kävijää. Paikallisten keskuudessa louhos on suosittu erityisesti kesähelteillä uimapaikkana. Joka syksy louhoksella järjestetään Kaatialan luonto- ja mineraalipäivä.
Kaatialan louhos sijaitsee Kuortaneen Lentilässä, Alavuden ja Kuortaneen rajan tuntumassa. Avolouhoksesta otettiin vuosina 1942-1968 maasälpää ja kvartsia. Kaatialan mukaan on nimetty louhoksesta ensimmäisenä maailmassa löydetty Kaatialaiitti-mineraali. Louhostoiminnan päättymisen jälkeen jätekivikasoista löytyy yhä tänä päivänä korukiviä ja keräilijöille mielenkiintoista etsittävää.
Nykyisin louhokset ovat veden täyttämiä. Pienempi louhos on käytössä uimalana ja alue onkin paikallisten keskuudessa suosittu uimapaikka. Kesäisenä päivänä louhokselle saattaa kerääntyä paljonkin väkeä virkistäytymään.
Suurempi, yli 40 metriä syvä louhos on urheilusukeltajien suosiossa. Louhos soveltuu monimuotoisuutensa ansiosta monentasoisille sukeltajille ja paikalla järjestetään myös sukelluskursseja. Veteen pääsee matalasta päästä loivaa kaivostietä myöten sekä syvässä päässä olevia tikkaita pitkin. Louhoksessa on kattava luolasto, jossa on monia sivuhaaroja sekä aloitteleville sukeltajille paremmin soveltuvia pienempiä luolia, jotka ovat olleet kaivosauton kääntöpaikkoja. Louhoksen syvässä päässä on sukeltajien tuoma sukelluskello noin 20 metrin syvyydessä, lisäksi louhokseen on upotettu autonromu ja noin viiden metrin pituinen pienoislentokone.
Kuudestaan ry:n rahoittama Kaatialan louhoksen tuotteistuksen selvityshanke keräsi 2016 ja 2017 vuosien aikana taustatietoa, kokemuksia ja tarpeita siitä, miten Kaatiala palvelisi käyttäjiään entistä paremmin. Selvityksen pohjalta Kaatialan louhosta lähdetään kehittämään entistä käyttäjäystävällisempään suuntaan.
Kaatialaan saadaan kesäkuussa 2018 ensimmäisenä Euroopassa vedellä täyttyneitä kaivosluolastoja ja mineraalivaroja tutkiva robotti. Kaatialan louhos toimii hyvin robotin testikäytössä, sillä luolastot ovat tavoitettavissa myös sukeltaen, mikäli robotti ei toimi odotetulla tavalla.
Kaatialan louhokselle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Mikkilän suuntaan, Hynniläntielle. Alavudelta päin tullessa käännytään vasemmalle heti varalaskupaikan päättymisen jälkeen. Tietä ajetaan muutama kilometri kunnes vasemmalle tulee kyltti Kaatialan louhokselle. Soratietä ajetaan suoraan kolme kilometriä ja ollaan perillä. Epävirallinen osoite on Louhostie 339, 63230 Kuortane.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua louhokseen jo etukäteen. Video on kuvattu 20.9.2021.
Kuninkaanpuiston luontoon voi tutustua noin 7 kilometrin mittaisella patikointireitillä Soinissa. Nimi juontuu kunnan vanhasta nimestä ”Konungsåby” eli ”Kuninkaan joen kylä”. Paikannimistössä vaikuttaa vahva kuningastarusto aina 1500-luvulta alkaen, jolloin Kustaa Vaasa teki metsästysretkiä alueelle. Reitin varrella, noin puolivälissä, sijaitsee makkaranpaistoon sopiva kotalaavu Kokko-Valkeinen järven rannalla.
Kuninkaanpuiston reitti lähtee ja palaa samaan paikkaan Hankasen parkkialueelle. Soinin keskustasta parkkialueelle tulee matkaa noin 9,2km Karstulantietä pitkin. Parkkialueen tien toisella puolella sijaitsee Hankajärven uimaranta ja leirintäalue. Kuninkaanpuiston reitistä on lähtöpaikalla hyvät esittelykyltit ja kartta. Karttalinkki löytyy myös tämän esittelyblogin lopusta.
Reitin alussa kuljetaan puusiltaa pitkin pienen laskujoen yli maastoon, josta jatkuu helppokulkuinen reitti kohti Kokko-Valkeinen kotalaavua.
Kuljettuasi noin 3,6 kilometriä saavut Kokko-Valkeisen kotalaavulle, jossa voit hetken levätä. Laavulla on tulentekopaikka ja runsaasti kuivia puita puuladossa. Laavu sijaitsee Kokko-Valkeinen järven rannalla, jota ympäröi suomaisemat. Kuninkaanpuiston suot ja pikkujärvet mahdollistavat alueelle rikkaan linnustokannan. Vesilinnuista mm. kaakkuri, metsähanhi ja kuikka viihtyvät alueella.
Reitillä on hyvät ja näkyvät opasteet varustettuna etäisyyksillä, joten eksymään tuskin pääsee. Pitkoksilla ja kankailla pärjää kesäkelillä kevyillä retkeilyvarusteilla.
Sijainti: Soinista Karstulaan päin menevän Karstulantie (697) varrella, noin 9,2 kilometrin päässä Soinista Hankasen parkkialue vasemmalla puolella tietä.
Kierinniemen luontopolku sijaitsee Ähtärin matkailualueella, kauniilla paikalla järven ympäröimällä niemellä. Noin kolmen kilometrin pituisella polulla on runsaasti mielenkiintoista nähtävää; esimerkiksi 1900-luvun alusta peräisin olevat juoksuhaudat ja sekä runsaasti luontotauluja, jotka antavat paljon mielenkiintoista metsään liittyvää tietoutta kulkijoille.
Polulle on helppo löytää hyvien opasteiden ansiosta Ähtärin matkailualueelta.
Reitin kulkusuunta on vastapäivään. Koko metsäinen reitti kulkee Hankaveden ympäröimällä Kierinniemellä ja polku kohoaa korkeimmillaan parisenkymmentä metriä järvenpinnan yläpuolelle. Polku pistäytyy upeissa järvenrantamaisemissa useaan otteeseen. Polku on paikoin hyvin kapeaa ja joissakin kohdissa kasvillisuus levittyy polun päälle, joten reitille kannattaa valita pitkähihaiset ja –lahkeiset vaatteet.
Polku on hyvin merkitty luontopolku/metsäpolku –kylteillä. Kosteilla paikoilla on pitkospuut ja sään salliessa polulle voi hyvin lähteä lenkkareissa. Maastonmuodot ovat jossain määrin vaihtelevat ja polulle on kaatunut muutamia puita, joten reitti tarjoaa myös hieman haastetta kulkijoille. Reitiltä löytyy yksi jyrkempi nousu.
Hallitsevana puulajina alueella ovat männyt ja kuuset, aluskasvillisuudessa korostuvat sammaleet, mustikat ja puolukat. Marjakaudella reitillä olisikin ollut paljon poimittavaa.
Polulla on paljon mielenkiintoista nähtävää läpi matkan. Matkan varrella olevat taulut tutustuttavat alueen entiseen ja nykyiseen käyttötarkoitukseen. Kierinniemellä on nähtävissä esimerkiksi syksyllä 2001 tapahtuneet myrskytuhot, sillä osa tuulenkaadoista on luontosyistä jätetty paikoilleen.
Polun varrelta löytyy myös tervahautoja sekä venäläisten 1900-luvun alussa teettämät, nyt jo sammaloituneet ja maatumisvaiheessa olevat juoksuhaudat, joita ei ole koskaan käytetty. Reitin varrella ei ole asutusta. Aikaa polun kiertämiseen kuluu tunnista kahteen.
Parkkipaikka:
Ähtäri Zoo Camping
Karhunkierros 229
63700 Ähtäri
Koordinaatit: N62 32.415 E24 10.372
Lähtöpiste polulle sijaitsee noin 300 metrin etäisyydellä parkkipaikasta, leirintäalueen rannanpuoleisessa pohjoisnurkassa.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 26.8.2021.
Kuortaneen ladun ylläpitämä, hyvin varusteltu Anssin laavu on loistava retkikohde! Laavu sijaitsee Kuortaneella Mäyryn kylässä ja sinne on järjestetty niin vaelluksia kuin lumikenkäretkiäkin. Hyvinä lumitalvina laavulle on mahdollista myös hiihtää.
Kuortaneen Latu Ry on rakentanut sponsoreiden tuella Anssin laavun vuonna 2001. Yhdistys ylläpitää laavua edelleen kahden muun Kuortaneen laavun lisäksi. Laavulle johtava kiemurteleva polku nousee hiljalleen ylöspäin ja matkalla tieltä laavulle tulee vastaan polttopuiden säilytyssuoja, jolta polttopuut otetaan laavulle mukaan. Laavulle on mahdollisuus tehdä pidempikin vaellus polkuja pitkin. Hyvinä lumitalvina alueelle ajetaan ladut ja laavulle on mahdollista hiihtää. Lisäksi alueella kulkee merkitty moottorikelkkareitti.
Sekä laavu että huussi olivat erittäin hyvässä kunnossa ja kaikki oli viimeisen päälle siististi. Laavusta löytyi hyvät välineet retkikokkailuun; makkaranpaistotikut, paistinpannu, ritilä ja vettä täynnä oleva kanisteri. Laavulta löytyy myös vieraskirja.
Tätä laavua voi ehdottomasti suositella; se sijaitsee kauniilla korkealla paikalla ja on erittäin hyvin varusteltu ja hoidettu!
Laavun läheisyydessä sijaitsee myös hauskasti naamioitu geokätkö. Laavureissuun on mahdollista yhdistää vierailu myös noin kilometrin päässä sijaitsevalle Kuortaneen näkötornille.
Anssin laavulle pääsee kääntymällä Kantatie 66:lta Lehtimäentielle. Lehtimäentietä ajetaan kaksi kilometriä, jonka jälkeen käännytään vasemmalle Fräntintielle. Fräntintietä ajetaan kilometrin verran. Anssin laavulle on Fräntintieltä opasteet ja käveltävää kertyy puoli kilometriä.
Mulkkujärvi sijaitsee Alavuden luoteisosassa Kuorasjärven itäpuolella. Mulkkujärven pinta-ala on 143,63 ha. Vapaata vesialuetta on järven kokoon nähden vähän. Järvi on kalojen kutupaikka, poikastuottojärvi ja ehkä enemmän retkeilijöiden ja lintuharrastajien paikka. Vuonna 2006 järven rantaan valmistui lintutorni, laavu ja järven kiertävä patikointireitti. Reitti oli välillä jo lähes ummessa paikka paikoin, mutta korjausten jälkeen Mulkkujärven kierros on noussut varsin suosituksi patikointireitiksi.
Mulkkujärven kierroksen reitti kulkee metsä- ja suoluonnon keskellä. Metsäkeskus on vastannut siltojen ja pitkospuiden rakentamisesta reitille vuonna 2007. Tämän jälkeen kunnostusta ei tehty vuosikausiin ja rakenteet olivat jo varsin huonossa kunnossa. Vuoden 2020 aikana reittiä kuitenkin kunnostettiin Alavuden kaupungin ja Luovin yhteistyönä. Tuolloin reitin pitkospuut uusittiin, lisättiin useita tukevia siltoja ojien yli ja avattiin reittiä hieman.
Kyläläiset rakensivat syksyllä 2021 Ojanvarsitien viereen loistavan parkkipaikan, joka onkin viikonloppuisin ollut täynnä retkeilijöiden autoja.
Kierros on noin 6,3 kilometriä pitkä. Maastossa ei ole juurikaan korkeuseroja ja polut ovat muutenkin suhteellisen helppokulkuisia. Reitti ei kuitenkaan sovi liikuntaesteiselle.
Suositeltava kiertosuunta on myötäpäivään, eli parkkipaikalta kannattaa lähteä seuraamaan Ojanvarsitietä kohti pohjoista. Näin reitin ”kohokohdat” eli nuotiopaikka, laavu ja lintutorni tulevat vastaan vasta reitin loppupäässä.
Parkkipaikalta reitti kulkee runsaan kilometrin verran Ojanvarsitietä pitkin, kunnes tulee viitta oikealle. Maastoreitti seurailee väljästi Mulkkujärven rantoja pitkin.
Reitin varrelle on kiinnitetty muovista nauhaa, joten eksymään ei toivottavasti kukaan pääse.
Välillä ohitetaan Mulkkujenväli, eli Vähä-Mulkkujärvi jää vasemmalle ja varsinainen Mulkkujärvi on oikella puolella 🙂
Näkymä näköalakallion päältä on ruska-aikaan hieno auringonsäteiden sattuessa värjäämään soista maisemaa. Pian näköalakallion jälkeen tulee viitta oikealle laavulle, joka sijaitseekin mukavalla paikalla. Nuotiopaikka on hyvä ja yleensä puuladosta on löytynyt hyvin polttopuita. Huussia ei ole toistaiseksi paikalle saatu, mutta se on jo Metsähallituksen hankintalistalla.
Reitiltä on polku ja tietyhteys kylätalo Hukkatuvalle. Talvisin reitillä on latuyhteys kylätalolta Mäenvuoren ja Mulkkujärven kautta Kuortaneen Kivenmäen kodalle saakka.
Laavulta jatketaan eteenpäin ja hyvin pian oikealla puolella on viitta lintutornille, mistä avautuu hienot näkymät soiselle järvelle. Lintutornin on rakentanut Suomenselän lintutieteellinen yhdistys. He ovat myös vahvistaneet lintutornin rakenteita vuoden 2021 aikana.
Lintutornilta ei olekaan enää kovin pitkä takaisin Ojanvarsitielle ja parkkipaikalle hyvää polkua pitkin. Mulkkujärven maastosta löytyy myös geokätkö.
Reittiohje: Ajetaan Alavuden keskustasta Seinäjoen suuntaan (tie nro 18) n. 21 km. Seuraa Hukkalan viittoja. Aja valtatieltä n. 5,1 km ja käännyt oikealle (Mulkkujärvi 3), tätä tietä vielä 1,4 km, jolloin tulet Mulkkujärven rantaan, jossa on parkkipaikka. Polku lähtee hieman ennen parkkipaikkaa. Tieltä on lintutornille 500 m ja laavulle 700 m. Suositeltava kulkusuunta on kuitenkin myötäpäivään, jolloin evästelytaukoa on mukava pitää reitin loppupuolella.
Alla olevan videon katsomalla voit tutustua reittiin jo etukäteen. Video on kuvattu 23.8.2021.
Talkoilla rakennettu Kuortaneen Kuismankartanon kota on kaunis ja viihtyisä ympäri vuoden. Uusi kota on hieno ja vielä ilmaiseksi kaikkien käytössä! Kota sijoittu Kuortaneenjärven rannalle, joka on tunnettu upeasta järvimaisemasta.
Seuraavana kesänä kota sai väriä pintaan ja viereen on rakennettu myös puuliiteri polttopuiden säilytystä varten.
Kota on lukittu, mutta avaimen saa kunnanviraston neuvonnasta. Kodalla voi ulkoilupäivän päätteeksi keittää nokipannukahvit ja paistaa makkaraa. Kotaan mahtuu isompikin porukka retkeilemään ja viettämään laatuaikaa.
Kota löytyy Kuismankartanon pihapiiristä. Voit jättää auton parkkiin joko Kuismankartanon parkkialueelle tai ajamalla sisäpihalle rakennusten välistä, mistä voi kävellä nurmikkoa pitkin perille saakka järven rantaan. Kota ja kodalle johtava polku sopivat liikuntarajoitteisille ja esimerkiksi lastenvaunuille.
Kodan on ahkeroinut Lions Club Kuortane ry vuonna 2013. Leader Kuudestaan myönsi yleishyödyllisen kodan rakentamiseen investointitukea.
Alavudella sijaitseva Iso Liesjärvi on kuuluisa raikkaasta ja kirkkaasta vedestään. Hiekkapohjainen järvi on virkistävä kesähelteilläkin, sanotaanhan järven olevan lähdepohjainen, joka takaa virkistävän uintikokemuksen kuuminakin kesäpäivinä.
Uimaranta on siisti ja matala ja ehkä siksi lapsiperheiden suosiossa. Rannan läheisessä männikössä voi istahtaa piknikille ja nauttia luonnonrauhasta.
Liesjärven uimaranta sijaitsee aivan Holkonkyläntien varressa ja Tuurin kyläkaupalta uimarantaan on matkaa noin 14 kilometriä pääosin hiekkatietä pitkin.
Kätkänjoen kyläläiset ovat rakentaneet laavun hyvin erikoiseen paikkaan. Laavu sijaitsee joen rannassa aivan jyrkän kallioseinämän vieressä. Polku laavulle vie joen yli ja mutkittelee joen läheisyydessä. Laavu on ahkerasti metsästäjien ja kyläläisten käytössä. Kyläläiset ovat pitäneet hyvää huolta laavustaan ja vievät tarpeen mukaan sinne polttopuita. Laavun lähistöllä myös majava ovat olleet ahkeria, aivan laavun vieressä on nähtävissä majavan järsimiä puita.
Reittiohje: Kätkänjoentie 725 kohdalla Alavuden suunnasta tultaessa tien vasemmalla puolella on autolle sopiva levike, jonka vastakkaisella puolella on oranssilla maalilla merkitty reitin alkukohta. (kuva alhaalla) Polku laavulle on merkitty oransseilla tolpilla ja puihin maalatuilla merkeillä. Pituutta reitillä on noin puoli kilometriä.
Löytöretkiä lähelle 